Perhetyöntekijä sosiaalityöntekijän työparina lastensuojelutarpeen selvityksessä ja arvioinnissa Lastensuojelun avohuollon ja perhetyön kehittämisyksikköhanke 2007 – 2009 30.6.2009 Katri-Helena Santala ja Paula Uusi - Hakala

Lastensuojelutarpeen selvitys ja arviointi Lastensuojelun avohuollon ja perhetyön kehittämisyksikköhanke järjesti koulutuksen lastensuojelutarpeen selvitykseen ja arviointiin hankekuntien työntekijöille 2008 – 2009. Koulutus kohdennettiin lastensuojelun sosiaalityöntekijöille ja perhetyöntekijöille, koska yhtenä kehittämisen kohteena hankkeessa olivat myös sosiaalityöntekijän ja perhetyöntekijän toimivat työkäytännöt. Koulutus perustui uuteen lastensuojelulakiin, joka tuli voimaan 1.1.2008. Lain mukaan sosiaalityöntekijän on arvioitava seitsemän arkipäivän kuluessa onko ryhdyttävä lastensuojelutarpeen selvitykseen vai ei. Selvityksen on valmistuttava kolmen kuukauden kuluessa vireille tulosta. Selvityksen tekemisestä vastaa ja sitä johtaa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Selvityksen tekemisessä tulee olla mukana vähintään toinen lastensuojeluun perehtynyt työntekijä.

Lastensuojelun perhetyöntekijä ja sosiaalityöntekijä työparina Koulutuksen aikana on koottu yhteen koulutusryhmäläisten ajatuksia työparikäytännöistä lastensuojelutarpeen selvityksessä ja arvioinnissa. Seuraavassa tarkastellaan perhetyöntekijän ja sosiaalityöntekijän tehtäviä selvitysprosessissa sekä työparikäytännön vahvuuksia ja haasteita.

Perhetyöntekijän ja sosiaalityöntekijän tehtävät selvitysprosessissa Lastensuojelutarpeen selvittämisestä kokonaisvastuu on sosiaalityöntekijällä. Sosiaalityöntekijä vastaa asiakasprosessin etenemisestä ja sen kuluessa tehtävistä päätöksistä. Sosiaalityöntekijä tekee päätöksen siitä, ketkä selvitykseen osallistuvat ja kuka tämä toinen lastensuojeluun perehtynyt henkilö voi olla. Perhetyöntekijä lastensuojeluun perehtyneenä henkilönä voi toimia toisena selvitystyöntekijänä sosiaalityöntekijän työparina.

Selvitys- ja arviointityöskentely Selvitystyöskentelyn alussa työntekijöiden on hyvä laatia yhdessä työskentelysuunnitelma, jossa työntekijät sopivat keskenään työnjaosta ja aikatauluista. Sopia tulee siitä tapaavatko työntekijät yhdessä vai erikseen lapsia ja vanhempia sekä dokumentoinnista. Lapsen tapaamisen yhteydessä on syytä muistaa, että lain mukaan lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tapaa lasta myös henkilökohtaisesti, lasten kanssa työskentely ei voi olla vain perhetyöntekijän tehtävä selvitystyöskentelyssä. Sosiaalityöntekijä vastuuhenkilönä ottaa yhteyttä perheeseen lastensuojeluilmoituksen johdosta ja sopii aloitustapaamisen ajankohdan. Koko prosessi viedään yhdessä läpi ja lopuksi tehdään yhteinen arviointi. Kirjallisesta yhteenvedosta vastaa sosiaalityöntekijä. Työskentelyn tulee olla tasa-arvoista, läpinäkyvää ja kaikkia osapuolia kunnioittavaa.

Vahvuudet Osaamisen monipuolisuus: molempien ammattiryhmien vahvat osaamisalueet käyttöön Yhteinen suunnittelu selkeyttää työntekijöiden roolit Joustava työnjako Työntekijän omat vahvuudet käyttöön Turvallista tehdä työtä yhdessä Mahdollisuus siirtyä suoraan perhetyön muutostyöskentelyyn

Haasteet • Perhetyöntekijän perustehtävästä irrottautuminen • Vaikeat lastensuojelun tilanteet: sosiaalityöntekijät työparina • Yhteisen ajan löytäminen selvitystyöskentelylle