Hankintalaki - haaste maankäytöstä sopimiselle Tutkija Esa Hakkola, Helsingin yliopisto POWER 07 Oikeustieteellinen tiedekunta

Lähtökohtia Helsingin oikeustieteellisen tiedekunnan osuus käsitteli maankäyttösopimusta oikeudellisena instrumenttina osana hankkeen toteuttamista ja suunnittelua Teemoja: Kaavasta sopiminen Mistä asioista voidaan sopia ja mistä ei? Hankintalainsäädännön suhde hankkeesta sopimiseen Tulosten julkistaminen: artikkeleita sekä osuudet yhteisjulkaisussa Esityksessä tarkastellaan hankintalainsäädännön suhdetta maankäyttösopimuksiin ja sen herättämiä laajempia kysymyksiä

Hankintalainsäädäntöön liittyvä problematiikka pähkinänkuoressa Ongelmana maanomistajan tekemät luontaissuoritukset, joista sovitaan maankäyttösopimuksella Maanomistaja esim. sitoutuu rakentamaan päiväkodin tai kevyen liikenteen väylän omalla kustannuksellaan ja luovuttamaan sen kunnan omistukseen Onko kyseessä sellainen kunnan hankintayksikkönä tekemä hankinta, joka tulisi kilpailuttaa?

Hankintalaki rakennusurakoissa Uusi hankintalaki tuli voimaan Kynnysarvot rakennusurakoissa Kansallinen kynnysarvo euroa EU-kynnysarvo Soveltamisalat: Urakan arvo alle : hankintalaki ei sovellu lainkaan Urakan arvo yli , mutta alle : hankintalain III-osan kansalliset säännökset soveltuvat, ei kuitenkaan hankintadirektiivit Urakan arvo yli : hankintalain II-osa ja hankintadirektiivit soveltuvat

Hankintalain soveltumisen seuraukset Jos järjestely katsotaan hankinnaksi, tulee se kilpailuttaa Kilpailuttamismenettelyjä tilanteesta riippuen erilaisia Esim. avoin menettely, rajoitettu menettely, neuvottelumenettely, kilpailullinen neuvottelumenettely, suunnittelukilpailu Jos kilpailuttamisvelvollisuus on käsillä, tulee ratkaista sovellettava kilpailuttamismenettely Kilpailuttamisen seurauksia ei käsitellä tässä esityksessä

Oikeuskäytäntöä: La Scala –tapaus Italiasta Ratkaisu C-399/98, annettu Italian kaavoituslainsäädännön mukaan maanomistajalla oli velvollisuus suorittaa yhdyskuntateknistä maksua rakennusluvan edellytyksenä Maksu määräytyi yhdyskuntarakentamisen kustannusten mukaisesti Maksun vaihtoehtona oli, että maanomistaja itse suoritti osan töistä Töiden suorittaminen vähensi suoraan maanomistajan maksuvelvollisuutta

La Scala -tapauksen tosiseikat (jatkuu) Tapauksessa oli kysymys La Scala -teatterin alueen laajasta kehittämisprojektista Rakennuttaja sitoutui yhdyskuntateknisenä maksun korvauksena rakentamaan alueelle teatterin ja pysäköintialueen Rakennusurakka vähensi suoraan rakennuttajan maksettavaksi tullutta yhdyskuntamaksua Urakan arvo ylitti EU-kynnysarvon  kuului hankintadirektiivin soveltamisalaan

La Scala -tapauksen tosiseikat (jatkuu) Kiistatonta oli, että menettely oli kaikin puolin Italian yhdyskuntasuunnittelua ja kaavoitusta koskevan lainsäädännön mukainen Yhteisöjen tuomioistuimen tarkasteltavaksi tuli ennakkoratkaisupyynnön perusteella kysymys siitä, oliko menettely hankintadirektiivin mukainen Valittajana joukko arkkitehtejä sekä arkkitehtejä edustanut liitto

Tuomioistuimen ratkaisu Merkityksetöntä oli, että Italian lainsäädännön mukaan julkisella taholla ei ollut mahdollisuutta valita sopimuskumppaniaan Järjestely täytti kokonaisuutena arvioiden hankintadirektiivin sopimusedellytyksen Hankintalainsäädännön soveltamisen edellytyksenä järjestelyn luonne hankintasopimuksena Järjestely katsottiin tavallaan kuittaukseksi Suorittamalla yhdyskuntatöitä maanomistaja vähensi suoraan maksuvelvollisuuttaan Täytti näin vastikkeellisuusedellytyksen  vain vastikkeellinen järjestely voi olla julkinen hankinta

Ratkaisun arviointia Ratkaisu vie hyvin pitkälle hankintadirektiivin tavoitteellisen tulkinnan Oikeuskirjallisuudessa ratkaisua kritisoitu Onko tavoitteellinen tulkinta viety liiankin pitkälle? Ratkaisun osoittama oikeussääntö kuitenkin kiistaton Hankintadirektiivi voi tulla sovellettavaksi maanomistajan ja kunnan välisiin sopimusjärjestelyihin riippumatta kansallisesta kaavoituslainsäädännöstä Jatkossa myös pätemättömyysseuraus Uusi EU-direktiivi hyväksytty Entistä vakavampi uhka hankkeille?

Arvio La Scala -ratkaisun merkityksestä Suomen MRL:n näkökulmasta Italian ja Suomen järjestelmät varsin samankaltaiset Keskeisenä erona maankäytön korvausjärjestelmien sääntelyn tarkkuus Italiassa korvauksen määrä johdettavissa selkeämmin suoraan laista Italiassa nimenomaisesti säädetty mahdollisuudesta vähentää korvausta rakentamisella Suomessa sopimusjärjestelyt perustuvat enemmän osapuolten välisiin muotoutuneisiin käytäntöihin kuin tarkkoihin normeihin Kehittämiskorvausjärjestelmällä vain vähäinen käytännön merkitys Lopputulos: La Scala -ratkaisun mukainen oikeusohje soveltuu myös Suomeen

Kaavasta sopiminen ja EU-sääntelyn tuomat velvoitteet Hankintoja koskevat normit saattavat yllättävällä tavalla tuoda velvollisuuksia toimijoille Kaavoitus on nimenomaisesti EU-sääntelyn ulkopuolella Kuitenkin merkittäviä välillisiä seurauksia  hankintalainsäädäntö ”Vieteriukkoteoria” EU-oikeudesta: Sääntely voi ulottua yllättäviin asiakokonaisuuksiin ilman, että tätä on nimenomaisesti etukäteen ajateltu Kirjallisuudessa keskusteltu myös hankintasääntelyn epäsuorasta kaavoitusta selkeyttävästä vaikutuksesta Vähentää epämääräisiä sopimuksia maanomistajan ja julkisen välillä

Yhteenveto La Scala -tapaus merkittävä Suomen näkökulmasta Kilpailuttaminen voi johtaa epätarkoituksenmukaisiin tilanteisiin, tavoitteellinen tulkinta viety hyvin pitkälle Voi johtaa yllättäviin tilanteisiin hankkeiden Muutoksenhakua koskevat rajoitukset huomioitava kuitenkin  tulossa kahden vuoden sisällä merkittäviä uudistuksia Ei käsitelty elinkaarihankkeita Näiden problematiikka poikkeaa perustilanteesta