ELOKUVALLINEN MEDIAKASVATUS

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Mediakasvatus MLL:ssa
Advertisements

Opettajien täydennyskoulutusprojekti
”Määrittää ihmisen yksilönä”
– uusia haasteita lapselle ja päiväkodille
Nuorten Keski-Suomi ry vuotiaiden nuorten ja heidän elämäänsä vaikuttavien tahojen palvelujärjestö. Yhteistyötä tehdään kaikkien tahojen kanssa,
Kriittinen pedagogiikka ja mediakasvatus
Johdatus elokuva- ja media-analyysiin
ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ opettajien täydennyskouluttaminen varhaiskasvatuksessa, perusasteella sekä toisella asteella vuosina
Mediapedagogi kouluissa (1) havaintoja kentältä ja kentän laidalta havaintoja kentältä ja kentän laidalta.
Oppilas medioiden pyörteessä, Rovaniemi, OPETTAJA ELOKUVAN PYÖRTEESSÄ Elokuvakasvatus ja oma tekeminen.
Media vaikuttamisen ja vuorovaikuttamisen välineenä
Samran Khezri Turun Normaalikoulu 2008
Kirjasto mediakasvattajana Koulun “käsikassara” vai itsenäinen toimija? Kirjastot ja media kyselyn satoa Vaasan kaupunginkirjasto Pohjanmaan maakuntakirjasto.
ANIMAATIOTYÖPAJA Elokuvakasvatus Sodankylässä -projekti.
Kulttuuri- ja nuorisoalojen kunta- ja järjestötoimijoiden koulutus- ja verkostoitumispäivä Yhteisöllisyys ja hyvinvointi Hannu Kareinen.
TVT ja SoMe Jonna ja Johanna.
Mitä media on? Media on tajuntateollisuutta, joka tarjoaa maailmaa koskevaa informaatiota ja tapoja nähdä ja ymmärtää se (Masterman 1985).
Liikkuminen oppimisen ja yhteisöllisyyden tukijana peruskoulussa
Oman äidinkielen ja kotikielen opiskelun merkityksestä
Työyhteisökoulutus kulttuurien välisestä kohtaamisesta - millaisiin tarpeisiin vastataan? Aurora Vasama
Anu Mustonen Mediakasvatus ja sen merkitys. Mediakasvatus 1.Mediataitojen kartuttaminen 2.Median käyttö oppimisympäristönä 3.Media tiedonkäsittelyn välineenä.
Anu Mustonen Mediakasvatus ja sen merkitys.
Case-tehtävä Metsäprojekti päiväkodissa
Valmennuskurssi sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelmaan
ELOKUVAKLASSIKOT KOULUIHIN Sodankylä Juha Oravala Elävää Kuvaa -projekti Organisoijat: Elokuvakontakti, OPM.
T IETOKONE OSANA ESIOPETUKSEN JA VARHAISKASVATUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖÄ H YVINKÄÄLLÄ Anne-Marie Knape.
TEUVAN LUKION COMENIUS-HANKE ”EVERY HUMAN IS UNIQUE” Teuvan lukion Comenius-hanke käynnistyi vuonna 2011 ja kumppanimaitamme ovat Portugal, Mallorca ja.
MEDIAVAIKUTTAMISEN MAHDOLLISUUDET RAUNA RAHJA KOORDINAATTORI MEDIAKASVATUSSEURA UUSI KOULU III -seminaari , Mikkeli.
Juho Niskanen  Turvallisen ryhmän muodostumiselle on tärkeää, että osataan kommunikoida tunnetasolla ja ylläpitää tätä kommunikaatiota.
Tornion kaupungin etsivä nuorisotyö
Kysymys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä
Miira Suomi, Jenna Sangi ja Matilda Ristola LO-11c
Tytöt teknologian taitajiksi
2014 Outi Kokkonen ja Kirsi Urmson
MONTAASIPEDAGOGIA AVAIN LIIKKUVAN KUVAN MONIULOTTEISEEN SOVELTAMISEEN?
Tieto- ja viestintätekniikka eri oppiaineiden opetuksessa AO-koulutuksen perusharjoitteluinfo Olli Vesterinen, Sokla Mediakasvatuskeskus.
MEDIA Media, latinan kielen sanasta medium. Engl. medium-sanalla kolme merkityst ä  1)jotakin, mik ä “ sijoittuu v ä liin ”, ” toimii v ä litt ä j ä.
Verkkokiusaamisen ehkäiseminen
Kirsi Nuorsaari ja Jonna Heikkilä
Oppimisryhmien kuulumisia. Oppimisryhmät Ryhmä 5 Tehotytöt Team Trinity Rämmät JASS Team 75% Integrointi-pantterit.
Ops seminaari Askola.
UUDET OPETUSSUUNNITELMAT – UUDENLAISIA TAITOJA
MONILUKUTAITO Monilukutaito on kyky hankkia, muokata, tuottaa, esittää ja arvioida tietoa erilaisissa oppimisympäristöissä ja -tilanteissa. Myös hahmottaa,
Venäläistä kulttuuria aidoissa tilanteissa Kansainvälisyyskasvatusta Helsingin normaalilyseossa.
Mediakulttuuri ja koulu Osaava-mediakasvatuskoulutus Kesämäen alueen ja Taipalsaaren opettajat
Mediataito 8lk 1.Viestintä ja mediataito (velvoite)velvoite 2.Mediakasvatus Oulun normaalikoulussa (laadukas ohjelma)laadukas ohjelma 3.Kuvataide: Kuvaviestintä.
S2, MONILUKUTAITO JA YHTEISOPETTAJUUS. S2 OPPIAINEEKSI SUOMEN RINNALLE oppiaineen nimi muuttuu, jatkossa opiskellaan: suomen kieli ja kirjallisuus –oppimäärää.
Miksi historiaa pitäisi ylipäätään opiskella? Antaa valmiuksia jokapäiväisen maailman ymmärtämiseen Antaa valmiuksia jokapäiväisen maailman ymmärtämiseen.
Sosiaalisen median käytöstä Sosiaalisen median käyttö kuuluu nykyajan lapsen elämään. Yhteydenpito ja viestiminen netissä ovat lapsille ja nuorille luonteva.
OPAS MEDIAKASVATTAJALLE Mediakasvatus esi- ja alkuopetusikäisten lasten arjessa Hanna Martinviita, Saara Pasanen ja Anna Ristaniemi.
ME-hengen kehittäminen
Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana
Osallisuus musiikin keinoja käyttäen
MEDIAPSYKOLOGIA MEDIAPS TUTKII MIHIN IHMISET KÄYTTÄVÄT MEDIAA JA MITÄ VAIKUTUKSIA MEDIALLA ON KESKEISET KYSYMYKSET: MILLÄ TAVOIN MEDIA VAIKUTTAA IHMISEN.
PARIKKALAN ESIOPETUSSUUNNITELMA
Kieli itseilmaisun välineenä
Kohtaamisia pelimaailmassa
Montaasista Jean-Luc Godardin silmin
Valmentajan osaamisen arviointi valmennustilanteessa
Tietoa välittävä puheenvuoro
TURKU Monikulttuurinen opetus 2.Jakso
2 Terveysosaaminen.
MEDIAPSYKOLOGIA MEDIAPS TUTKII MIHIN IHMISET KÄYTTÄVÄT MEDIAA JA MITÄ VAIKUTUKSIA MEDIALLA ON KESKEISET KYSYMYKSET: MILLÄ TAVOIN MEDIA VAIKUTTAA IHMISEN.
Kieli ja lukeminen alkuopetuksessa
Logot ja brändit; näkökulmia mediakasvatukseen
MEDIAKASVATUS 2009 Antti Lokka.
MONTESSORIPEDAGOGIIKKA ”auta minua tekemään se itse”
Lapin kuntien nuorisotoimen henkilöstö keväällä 2018
Miten puhua kulttuureista koulussa?
Kouvolan Yhteislyseon
Esityksen transkriptio:

ELOKUVALLINEN MEDIAKASVATUS KOHTI LIIKKUVAN KUVAN LUOVAA JA KRIITTISTÄ PEDAGOGIAA Arktista Vimmaa –mediakasvatusseminaari Lapin yliopisto, Rovaniemi 4.11.2009 Juha Oravala Sodankylän kunta, Elävää Kuvaa -projekti

Elävää Kuvaa-projekti (1.3.2008-31.12.2010) - Sodankylän kunnan sivistystoimen hallinnoima ESR-projekti - Yhteistyökumppanit: Rovaniemi, Ranua, Kittilä, Salla, Savukoski ja Pelkosenniemi sekä Lapin yliopisto - Toimiala ja kohderyhmä: elokuvallisen mediakasvatuksen täydennyskoulutus esi-, perus- ja toisen asteen opettajille - Projekti koskettaa välillisesti myös oppilaita sekä nuoria (16–29 -vuotiaat), kouluavustajia, koulunkäyntiavustajia ja muuta opetushenkilöstöä - Painopisteitä ja päämääriä: opettajien rohkaiseminen liikkuvan kuvan käyttämiseen osana opetusta, liikkuvan kuvan moninaisuus, audiovisuaalisen median luku- ja kirjoitustaitojen kehittäminen, laitehallintataidot ja oma tekeminen, elokuvien elämyksellinen kokeminen ja niiden kriittinen tulkintataito

Elokuvallinen mediakasvatus Elokuvan rakenneanalyysi on hyvä keino opetella kriittistä medialukutaitoa, mediatekstien analyyttista lähilukua ja omaa audiovisuaalista kirjoitustaitoa Elokuvallinen (cinematic, photogénie) ilmaisukieli - kattaa kaikki elokuvalle ominaiset ilmaisulliset ja kerronnalliset keinot, joilla elävien kuvien liikkeitä ajassa ja tilassa voidaan säädellä Liikkuvan kuvan moninaisuus - elokuvallisen ilmaisun rikkaus - elokuvan historian eri perinteet ja lajityypit Yhteys nykyelokuvaan ja -mediaan periaatteessa olemassa Elokuvallinen kerronta - ei sanoilla vaan kuvilla ja äänillä - elokuvallisen kokemisen moniaistisuus

Elokuvan merkitys nykypäivänä Elokuva on perustana nykypäivän liikkuvan kuvan medioioille Elokuvasta pohjautuvat konventiot ja koodit vaikuttavat esim. televisio-ohjelmien vakiintuneina esittämisen ja ymmärtämisen malleina Elokuvien analyyttinen lähiluku - medialukutaito - audiovisuaalinen kirjoittaminen Ratkaisevaa ei tekniset mediataidot, vaan kokonaisvaltaiseen - kriittisempään ja vastuullisempaan mediasuhteeseen kasvattaminen

1) ELOKUVIEN KATSOMINEN (KOKEMINEN) - mahdollisimman erilaisten elokuvien katsominen ja niistä keskustelu 2) ELOKUVA-ANALYYSI - liikkuvan kuvan koodien ja konventioiden opettelu eri medioiden analyyttisen lähiluvun kautta 3) OMA TEKEMINEN - eli audiovisuaalisen kirjoitustaidon kehittäminen

1) Elokuvien katsominen (kokeminen) Elokuvaklassikoiden erityinen asema - nykymediaa käyttävillä nuorilla (ja aikuisilla) tieto elokuvan historiasta on pitkälti kadonnut Ajallinen tietoisuus - kyky suhteuttaa nykyasioita historialliseen perspektiiviin - keskeinen periaate yksilöllisen identiteetin muodostumisessa Elokuvan olemus ajan kuvana, yhteydet eri aikakausien välillä - elokuvan universaali kieli, kyky kulttuuristen rajojen ylittämiseen Nykymedian kyky merkitysten ja muistijälkien synnyttämiseen? Perinteinen elokuva toimii mediakasvattajana - jäsentää historiallista kokemustamme

Elokuva ei ole kyennyt säilyttämään samaa yhteyttä omaan perintöönsä taidemuotona, toisin kuin teatteri, kuvataide, valokuvataide, kirjallisuus, ooppera Elokuvaa määrittää enemmän nykyhetken kulttuurinen tilanne ja kaupallisten markkinoiden lainalaisuudet Sivistystoiminta myös vahvasti sidoksissa markkinoihin - elokuvakerhojen tilanne, vaihtoehtoiset elokuvateatterit - klassikkoelokuvia ei näe 35 mm:n muodossa valkokankaalla Seuraus: nykyelokuva eriytyy juuristaan, elokuvakulttuuriin ja elokuvaan liittyvä yleistietous häviää Elokuvateollisuus kohdentaa tarjonnan eniten elokuvia kuluttavalle yleisölle, nuorisolle

Yksi elokuvallisen mediakasvatuksen tärkeistä tehtävistä - pyrkiä lisäämään klassikkoelokuvien esitysmahdollisuuksia - ylläpitää nuorten yhteyttä elokuvan historiaan Elokuvalle pyrittävä luomaan vankempi perusta kasvatuksessa ja kulttuurissa yleisesti Elokuvan puolesta pitää puhua - kertoa kuinka on kyse tärkeästä asiasta (Alain Bergala)

2) Elokuva-analyysi tarinan ja juonen dramaturgian eli kerronnan analyysi kuva- ja ääni-ilmaisun formaali analyysi elokuvien ja todellisuuden viittaussuhteen eli representaation analyysi Elokuva-analyysi (representaatio) – KRIITTINEN medialukutaito - yleisempien audiovisuaalisen ilmaisun ja kerronnan koodien lisäksi myös retoristen vaikutuskeinojen opettelu Elokuva-analyysi (dramaturgia/formaali) - kuinka mediaesitys on tehty Elokuvan kriittinen rakenneanalyysi - elokuvan kielen perusteiden opettelu + kuinka elokuvalla ja muilla medioilla voidaan retorisesti argumentoida tietynlaisia totuuksia

3) Oma tekeminen Elokuva-analyysi - LUOVUUDEN kehittäminen - audiovisuaalisen kirjoitustaidon kykyjen kehittäminen Elokuvan peruskäsitteiden sekä tekoprosessin opettelu taustalla Elokuvien katsominen - elokuvakasvatus - tietoisuus elokuvasta, oman maun kehittyminen Jokainen harrastaja voi kokea itsensä elokuvantekijäksi

Elokuvallinen mediakasvatus kouluissa Koulujen rooli mediakasvatuksessa keskeinen - käytännön tilanne epätasainen eri puolilla maata Opettajien täydennyskoulutukselle olemassa suuri kysyntä Mahdollisuudet liikkuvan kuvan hyödyntämiseen kouluopetuksessa mitä moninaisimmat - videon hyödyntäminen eri oppiaineissa Videon kautta opetellaan olemaan kameran edessä - ilmaisutaidon kehittäminen Video voimaannuttamisen välineenä - omista asioista kertominen, taiteellinen itseilmaisu Kysymysten esittäminen, eri elämänalueiden tutkiminen Kansalaistoimintaan aktivoiminen Oppisisältöjen syvempi ymmärtäminen - tiedon kokonaisvaltaisempi jäsentäminen

Tekijälähtöisyys elokuvallisen mediakasvatuksen näkökulmana Tärkeintä opettaa tekemään valintoja ja luomaan omia näkökulmia Kysymys myös vallasta - kenellä on valta tehdä valintoja Tekijälähtöisyys - oppia rajaamaan ja määrittämään mitä halutaan kertoa ja mitä kuvassa esitetään Media- ja elokuvalukutaidon kehittäminen - omien valintojen tekeminen - oman videokirjoituksen kyvyn kehittyminen Tarjota mahdollisuus valintojen tekemiseen ja oman äänen esiintuomiseen

Montaasipedagogia Montaasiajattelu - yhteyksien keksiminen asioiden ja käsitteiden välillä Elokuvallisen ajattelun lisäksi myös yleisempi luova ratkaisumetodi Montaasiajattelua voidaan toteuttaa ja harjoittaa erilaisilla kuvataiteellisilla harjoituksilla

‘Arjen montaasi’ - uusien reittien löytäminen suhteessa tavanomaiseen, rutiineihin ja vakiintuneisiin malleihin Elokuvallisen mediakasvatuksen kautta opetellaan tietoja ja taitoja, jotka auttavat meitä jäsentämään ja rajaamaan havaintojamme mediaympäristössä liikuttaessa. Kriittinen ja luova näkökulma elämään auttaa meitä kehittymään yksilönä, joka osaa tehdä valintoja ja kykenee perustellulla tavalla myös ilmaisemaan ajatuksiaan.