Ä OHJAUSKESKUSTELU JA OHJAUKSEN TY Ö V Ä LINEET Teema 1. Ohjausprosessi ja ohjauksen ty ö v ä lineet Oppilaanohjauksen kehitt ä minen 22.09.2008 P ä ivi-Katriina.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
OHJAUSKESKUSTELU JA OHJAUKSEN TYÖVÄLINEET
Advertisements

OHJAUSKESKUSTELU JA OHJAUKSEN TYÖVÄLINEET
Pieniä hetkiä.
Ä IDINKIELEN OPETUSTIETEEN TUTKIMUSMENETELM Ä T Yleist ä tutkimuksen luonteesta ja menetelmist ä Kokeellinen tutkimus Ex post facto – tutkimus Seurantatutkimus.
Ä OHJAUSKESKUSTELU JA OHJAUKSEN TY Ö V Ä LINEET Teema 1. Ohjausprosessi ja ohjauksen ty ö v ä lineet Oppilaanohjauksen kehitt ä minen P ä ivi-Katriina.
Media joukkoviestinn ä n sanomien erittely ä niiden taustan ja v ä lineen ominaislaadun kannalta sek ä sanomien omaa tuottamista.
Kokemuksia ja kommentteja arvioinnista Rehtori Maija Vehviläinen Lahden Diakoniasäätiö Lahden diakonian instituutti.
SUOMEN SUURI VUOSI ITSENÄISYYDEN SATAVUOTISJUHLAVUODEN 2017 OHJELMASTRATEGIA.
© COACH 1.jakso: MINÄ JA JOHTAMISTYÖ Tampere YOS ja hyvät kysymykset koulutustarkastajan työssä
KEMIA, seutukunnallinen, vuosiluokkaistettu Tampereen seutu.
KOKEESEEN KERTAAMINEN. ENNEN LUKEMISTA  Herätä kiinnostuksesi:  Mieti, mikä sinua kiinnostaa luettavassa  Mihin tarvitset tietoa, jota olet ryhtymässä.
Kaupunkiympäristöt tutuiksi tutkien BMOL syyspäivät Sibelius-lukio, Helsinki Workshopin vetäjät: Virpi Hirvensalo ja Krista Koskelo Maantieteen.
TIPTOP – Lessons learnt Sisältö Tiptop-projektissa opittua, osallistujien terveiset seuraaville projekteille. Mitä tässä projektissa onnistui.
Change Day on työkalu kohti parempia palveluita Change Day tuo asiakkaan äänen kuuluville henkilöstön kautta. Change Day on työkalu henkilöstölle oman.
Asiakkaan kohtaaminen verkossa Marika Lindström, verkkoviestintä.
Puheviestintä 2 Palautetaidot ja opponointi Rinna Toikka.
Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille.
7. Pyhien kirjojen tulkinta ja tutkimus Ydinsisältö.
Syyllisyys ja häpeä. Askel 5 syyllisyys ja häpeä Tavoitteet: Ymmärtää syyllisyys ja häpeä ja niiden välinen ero Tutkia kuinka vastaamme näihin tunteisiin.
MAAILMANKUVA, MAAILMANKATSOMUS, ELÄMÄNKATSOMUS. MITÄ TARKOITTAVAT KÄSITTEET: Maailmankuva Maailmankatsomus Elämänkatsomus.
© COACH 1.jakso: MINÄ JA JOHTAMISTYÖ Tampere Vuorovaikutus oppisopimustarkastajan työssä ”Millä työkaluilla?”
Skeema Ihminen on sosiaalinen olento Ydinsisältö.
Kodin ja koulun välinen yhteistyö
Kysely sosiaalisen median käytöstä
KEHITYSKESKUSTELU - Ennalta sovittu ja suunniteltu keskustelu esimiehen ja työntekijän( voi olla myös tiimin) välillä Tuija Takkula,
Neuvottelu ja asioiden pilkkomisen taito
Yhdessä mukana – projekti Setlementtiliitto Satu Lintunen
NÄYTÄ TÄMÄ DIA: JOHDANTO
Partion arvokeskustelu
Näin oppiminen muuttuu Helsingissä
Yleistajuisemman artikkelin kirjoittaminen
”OHJAAJANA KEHITTYMINEN”
UUSI OPETUSSUUNNITELMA MUUTTAA KOULUTYÖTÄ
Miten oppilaiden vertaisarviointitaitoja tullaan kehittämään Mäntsälässä luokilla 1-9?
Psykologian 2. kurssi ”Miten minusta tuli minä?”
TVT suomen kielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelmateksteissä
Aloita täältä, täydennä säännöllisesti!
Oppiminen voidaan määritellä:
Mikä Change Day? Change Day on työkalu kohti parempia palveluita
Palautetaidot ja opponointi
Laadullisten tutkimusmenetelmien seminaari
Monialainen yhteispalvelu
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Käyttäytymisen erityisen tuen ryhmämuotoinen tuki
ARJA VIROLAINEN Ruut Ruokonen 2013
Sosiaalinen kehitys Tarja Rauste
Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi
Tutustumistreeni Nimi, ammatti, mistä tulee,
Some-ohje Pirkanmaa2019-valmistelijoille
Tuomo Lähdeniemi työelämä ja nuoret - - KAKSI ERI MAAILMAA? Tööelu ja noored – - kaks eri maailma?
TYÖPOHJA KESKUSTELUN SUUNNITTELUUN
Skeema Ihminen on sosiaalinen olento Ydinsisältö
Talvityhyt-seminaari turvallisuutta - terveyttä - työkykyä -
SPPL Arvotyöpaja Kuopio
Terveiset Yö-ryhmästä
TULOKSET OPINNOISTA-TÖIHIN WEBROPOL-KYSELY SYKSY 2017
Innopaja
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toiminnan suunta vuoteen 2020
Tilaustoimitusprosessin kuvaus
CoCreativeProcess ™ ©Terhi Takanen CoCreators Oy 2009
Kalvosarja on laadittu Global Meal –hankkeessa
POTKA-verkoston arviointi - kyselyn tulokset
Opettajan pedagoginen ajattelu
Digitaalisuus nuorisotyön prosesseissa
Innopaja
TYÖPOHJA KESKUSTELUN SUUNNITTELUUN
Ajankohtaiskatsaus kasvupalveluihin
Auttava keskustelu
IPPO työkalu uuden opetussuunnitelman mukaiseen toimintaan
Alaotsikko Ryhmäyttäminen.
Esityksen transkriptio:

Ä OHJAUSKESKUSTELU JA OHJAUKSEN TY Ö V Ä LINEET Teema 1. Ohjausprosessi ja ohjauksen ty ö v ä lineet Oppilaanohjauksen kehitt ä minen P ä ivi-Katriina Juutilainen (p ä ä Marjatta Vanhalakka-Ruoho Joensuun yliopisto, Ohjauksen koulutus

OHJAUSVUOROVAIKUTUKSEN TY Ö V Ä LINEET (NUMMENMAA 1992, 1993) Ohjauskeskustelu ammatillista vuorovaikutusta: tavoite ja struktuuri sek ä ohjaussuhde 1.Kuunteleminen ja kuuleminen 2.Kysyminen 3.Peilaaminen 4.Yhteenvet ä minen 5.Selvent ä minen 6.Kohdentaminen 7.Konfrontaatio 8.Tulkinta 9.Suorat ohjeet

KOHTAAMINEN JA KUUNTELEMINEN OHJAUSKESKUSTELUN KESKI Ö SS Ä erotteleva kuunteleminen arvostava kuunteleminen ymm ä rt ä v ä kuunteleminen arvioiva kuunteleminen empaattinen kuunteleminen sanaton viestint ä – tila, fyysinen olemus, katse, kasvojen ilmeet, vartalon liikkeet, ää ni ja kosketus h ä iri ö tekij ä t

2. MILLAISET KYSYMYKSET OVAT MAHDOLLISIA? (ONNISMAA 2007; PEAVY 1999, 2001) avoimet kysymykset ja suljetut kysymykset selvent ä v ä t kysymykset uutta avaavat kysymykset – olettamuksia kyseenalaistavat – asioiden kontekstualistointia koskevat – ajallista ulottuvuutta kartoittavat – suhteita koskevat – kuvaukseen kannustavat – tulevaisuuden vaihtoehtoja kartoittavat – vahvuuksia esiin tuovat – toisen rooliin asettumista tukevat – todellisuuden moninaisuutta avaavat – henkil ö kohtaisten merkitysten muodostamista auttavat – itsens ä uudella tavalla m ää rittelem ää n pyrkiv ä t

KUVAILEVAT ELI DESKRIPTIIVISET KYSYMYKSET Ohjauksen alkuvaiheessa Tavoitteena on auttaa selvitt ä m ää n oppilaan (asiakkaan) tilannetta/ongelmaa kuvata ongelmatilannetta rohkaista oppilasta osallistumaan keskusteluun auttaa oppilasta kertomaan tarinansa Esim. Mik ä sai sinut tulemaan luokseni? Kuinka kuvaisit minulle nykyist ä tilannettasi? Milloin sait ajatuksen toimia t ä ll ä tavalla? Kuinka kauan olet harkinnut t ä t ä alaa?

KONSTEKSTUAALISET KYSYMYKSET Ohjausprosessin edetess ä Tavoitteena on auttaa oppilasta tuntemaan tunteidensa, kokemustensa, havaintojensa ja toimintansa keskin ä isi ä suhteita ja niiden yhteytt ä sosiaaliseen kontekstiin ett ä ohjaaja voi ymm ä rt ää entist ä paremmin oppilaan maailmaa - mit ä h ä n ajattelee, miten h ä n k ä sitteellist ää asioita (nykyisyys - menneisyys) ett ä ohjaaja auttaa oppilasta pohtimaan syv ä llisemmin niit ä yhteyksi ä, jotka ovat h ä nen kokemustensa ja toimintojensa perustana

KONTEKSTUAALISET KYSYMYKSET Esim. Millaisia ajatuksia t ä m ä ep ä onnistuminen her ä tt ää Sinussa tulevaisuuden suhteen ? Miten t ä m ä tilanne on n ä kynyt kotona? Sanoit, ett ä olet jo menett ä nyt toivosi - oletko joskus aikaisemmin tuntenut samoin? Mit ä silloin tapahtui, ett ä p ää sit eteenp ä in?

REFLEKTIIVISET KYSYMYKSET Kun ohjausprosessissa edet ää n "syvemm ä lle". Tavoitteena on  auttaa ja edist ää oppilaan itsetutkiskelua sek ä omien arvojen, uskomusten ja merkitys- systeemien tutkiskelua  auttaa oppilasta tiedostamaan oman toimintansa perusteita (taustalla olevia olettamuksia, uskomuksia ja arvoja)  lis ä t ä oppilaan itsetiedostusta ja auttaa h ä nt ä tutkimaan maailmaa uudella tavalla  luoda muutoksen tarve

REFLEKTIIVISET KYSYMYKSET Esim. Miten se, ett ä arvostat rahaa, heijastuu t ä h ä n tilanteeseen? Miten luulet, ett ä sinulle on kehittynyt t ä llainen asenne pakolaisia kohtaan? N ä yt ä t uskovan, ett ä et voi oppia matematiikkaa. Mist ä h ä n t ä llainen ajatus mahtaa olla alun perin l ä ht ö isin?

STRATEGISET KYSYMYKSET Sopivia tavoitteisiin ja tulevaisuuteen liittyen Esim. Mit ä pit ä isi tapahtua, jotta asiat olisivat mielest ä si kunnossa? Jos saisit taikasauvan, mit ä tapahtuisi?

3.PEILAAMINEN ELI HEIJASTAMINEN  ne ohjaajan lausahdukset, joilla h ä n ilmaisee kuuntelevansa ja joilla h ä n antaa palautetta opiskelijan ilmaisuista ja kokemuksista  ohjaajan kyett ä v ä keskittym ää n sek ä opiskelijan ajatuksiin (sis ä lt ö ihin) ett ä tunteisiin  edellytt ä v ä t, ett ä ohjaaja osaa eritell ä opiskelijan sanoman ytimen eli selvennyksen kohteen – toistaminen – toistetaan toisin sanoin mit ä opiskelija juuri sanoi – selvent ä minen – ohjaaja lis ää opiskelijan ajatukseen oman ideansa, joka kuitenkin seuraa alkuper ä ist ä ajatusta – yhteenveto – ohjaaja tekee tiivistelm ä n opiskelijan lausumista ja ajatuksista

4. YHTEENVET Ä MINEN  kun oppilas ´hyppii asiasta toiseen´  kun yksi aihepiiri on k ä sitelty loppuun  kun keskustelu on juuttunut paikoilleen  yleens ä aktivoi molempia osapuolia  ohjaaja voi pyyt ää my ö s opiskelijaa tekem ää n itse yhteenvedon

5.SELVENT Ä MINEN  ohjaaja auttaa oppilasta selvent ä m ää n n ä kemyksi ää n ja kokemuksiaan rohkaisemalla h ä nt ä t ä smennyksiin, konkreettisempaan kieleen ja selke ä mp ää n (avoimempaan) ilmaisuun

6. KOHDENTAMINEN ELI FOKUSOINTI ohjaaja auttaa oppilasta suuntautumaan olennaisiin asioihin  oppilaaseen itseens ä  toisiin ihmisiin  ymp ä rist öö n  oppilaan ja muiden v ä lisiin suhteisiin

6. KOHDENTAMINEN ELI FOKUSOINTI ohjaaja auttaa oppilasta suuntautumaan olennaisiin asioihin  oppilaaseen itseens ä  toisiin ihmisiin  ymp ä rist öö n  oppilaan ja muiden v ä lisiin suhteisiin

7. KONFRONTAATIO  k ä ytett ä v ä varovaisesti  kun halutaan nostaa esiin ristiriitaisuuksia oppilaan n ä kemyksiss ä, ajatuksissa ja toiminnassa, esim. ää neen lausutut tavoitteet ja toiminta ovat ristiriidassa

8. TULKINTA  vaikein ohjausmetodinen taito  edellytt ää pitempiaikaista ohjaussuhdetta  edellytt ää ohjaajalta vankkaa ihmistuntemusta ja psyykkisten prosessien tuntemusta

9. SUORAT OHJEET  riippuu ohjaajan ohjausorientaatiosta ja teoreettisista taustasitoumuksista  erilaiset toimivimpien k ä ytt ä ytymismallien muovaamista edist ä v ä t ohjeet, joiden avulla selvitet ää n muutettavan k ä ytt ä ytymisen luonnetta ja tutkitaan mahdollisen muutoksen suuntaa  kysymykset, joihin on olemassa oikea vastaus