VANHUUSOIKEUDEN KURSSI 7.-11.4.2014 Perhe- ja jäämistöoikeuden valinnaiset opinnot Anna Mäki-Petäjä-Leinonen Perheoikeuden dosentti

Edunvalvonta

Edunvalvojan määräämisen edellytykset –milloin tarpeen? Edunvalvojamääräys ilman toimintakelpoisuuden rajoitusta (HolTL 8 §): Yleinen tai määrätty oikeustoimi, asia tai omaisuus Päämiehen oikeustoimikelpoisuus säilyy Itsemääräämisoikeuden korostuminen Perusteet määräämiselle Päämies on kykenemätön valvomaan etuaan taikka huolehtimaan itseään tai varallisuuttaan koskevista asioista, jotka vaativat hoitoa eivätkä tule hoidetuksi muulla tavoin. Kykenemättömyys johtuu päämiehen sairaudesta, henkisen toiminnan häiriintymisestä, heikentyneestä terveydentilasta tai muusta samanlaisesta syystä--esim. dementia

Toimintakelpoisuuden rajoitus (18 §) Keinovalikko Tietty omaisuus tai oikeustoimet saa määrätä yhdessä edunvalvojan kanssa edunvalvoja saa määrätä yksin Vajaavaltaiseksi julistaminen Perusteet toimintakelpoisuuden rajoittamiselle Päämies on kykenemätön huolehtimaan taloudellisista asioistaan ja päämiehen varallisuusasema, toimeentulo ja muut tärkeät edut ovat vaarassa, eikä edunvalvojan määrääminen yksin riitä turvaamaan hänen etujaan.

Päämiehen itsemääräämisoikeus holhoustoimilaissa Lain kantavana periaatteena suojaaminen Muutoin edunvalvonnalle ei tarvetta. Itsemääräämisen kunnioittaminen Edunvalvonnan peruslähtökohta ja päämiehen perusoikeus. Konkretisoituu edunvalvojaa määrättäessä ja edunvalvonnan aikana.

Itsemääräämisoikeus edunvalvojaa määrättäessä Omaehtoinen hakeminen maistraatista (HolTL 12 §): päämies hakee itse edunvalvojan määräämistä, pyytää, että tietty henkilö määrätään hänen edunvalvojakseen, ja päämies kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Edunvalvontaan esitetyn kuuleminen Tavoitteena kuulla edunvalvontaan esitetyn mielipide asiassa. (HolTL 73.2 ja 73.5 §) Ks. Kuuliala 2011: Edunvalvontaan esitetyn kuuleminen alioikeudessa. Lievin mahdollinen keino HolTL 8 §:n muutos 2009: ”..eivätkä asiat tule hoidetuksi muulla tavoin.” KKO 2009:7: Kysymys edunvalvojamääräyksen tarpeellisuudesta tilanteessa, jossa X oli järjestänyt asioidensa hoidon muulla tavoin.

Päämiehen itsemääräämisoikeus holhoustoimilaissa Itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen edunvalvonnan aikana: Pelkkä edunvalvojamääräys ei rajoita päämiehen kompetenssia de jure. HolTL 14 § Rajoittaa päämiehen immuniteettia. Edunvalvojan oikeus tehdä päämiestä sitovin vaikutuksin oikeustoimia. Edunvalvojan velvollisuuksia: Päämiehen kuuleminen (HolTL 42§, 43§ ja 34.2§) Päämiehen ennakkoon ilmaiseman tahdon noudattaminen. Edunvalvontavaltuutuksen määräykset: Mikä merkitys valtakirjamääräyksillä on, jos valtuuttajalle myöhemmin edunvalvoja?

Päämiehen omaisuuden hoitaminen Omaisuutta on käytettävä päämiehen hyväksi ja tyydyttämään hänen henkilökohtaisia tarpeitaan. Päämiestä on kuultava ennen päätöksen tekemistä jos: Asia on päämiehen kannalta tärkeä kuuleminen voi tapahtua ilman huomattavaa hankaluutta päämies kykenee ymmärtämään asian merkityksen.

Henkilöä koskevista asioista päättäminen Edunvalvojan on huolehdittava siitä, että päämiehelle järjestetään asianmukainen hoito, huolenpito ja kuntoutus. (HolTL 42 §) Tässä huomioitava päämiehen mielipide. Jos tuomioistuin on niin määrännyt, edunvalvojalla oikeus edustaa päämiestään myös sellaisessa tämän henkilöä koskevassa asiassa, jonka merkitystä päämies ei kykene ymmärtämään (HolTL 29.1 §)

OM: Yleisen edunvalvonnan hyvät menettelytavat (14.4.2011) Yleistä: Päämiehen toimintakelpoisuutta ei saa rajoittaa käytännön toimenpiteillä ilman oikeuden päätöstä. Päämiehen tosiasiallinen mahdollisuus osallistua päätöksentekoon omissa asioissaan. Hyvät menettelytavat yleisessä edunvalvonnassa: Päämiesten tapaaminen edunvalvojan aloitteesta. Edunvalvojan tapaaminen päämiehen aloitteesta. Palveluiden ja henkilökunnan saavutettavuus oikeusaputoimistoissa. Päämiehen tiedonsaantioikeus omissa asioissaan. Yhteydenpito päämiehen omaisiin ja läheisiin.