Asiakkaan oikeudet ja hoitoon pääsy

Esitys aiheesta: "Asiakkaan oikeudet ja hoitoon pääsy"— Esityksen transkriptio:

1 Asiakkaan oikeudet ja hoitoon pääsy
Muuttuva päihdetyö Pohjois-Karjalassa Heidi Poikonen, sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos

2 Päihdepalvelujen oikeudellinen perusta
Päihdepalveluiksi luetaan päihdehuollon erityispalvelut ja päihdeliitännäisesti tarjottavat yleiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Päihdepalvelujen tarkoituksena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä ja sen tuomia erilaisia haittavaikutuksia. Tärkeimmät laintasoiset säännökset: Päihdehuoltolaki (41/1986, PHL) Sosiaalihuoltolaki (1301/2014, SHL) Terveydenhuoltolaki (1326/2010, THL) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, asiakaslaki) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992, potilaslaki)

3 Päihdepalvelujen perusoikeudellinen perusta
Viime kädessä järjestämisvastuu palautuu perustuslaissa (731/1999, PL) turvattuihin perusoikeuksiin PL 19.1 §: Välttämätön toimeentulo ja huolenpito Keskeisenä sisältönä voidaan pitää sitä, että yksilölle turvataan yksilökohtaisen harkinnan perusteella ihmisarvoisen elämän edellyttämä terveyden ja elinkykyisyyden ylläpitämiseksi välttämätön ravinto, asuminen sekä kiireellinen sairaanhoito. Subjektiivinen oikeus PL 19.3 §: Viranomaisiin kohdistuva velvoite järjestää riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut Varsinainen sisältö konkretisoituu laintasoisten säännösten kautta Perusoikeussäännös ei luo subjektiivista oikeutta, mutta laintasoiset säännökset voivat tehdä niin

4 Päihdepalvelujen perusoikeudellinen perusta
Perusoikeudet kuuluvat PL 6.1 §:n nojalla jokaiselle yhdenvertaisesti Yhdenvertaisuussäännös rajoittaa lainsäätäjää, mutta myös viranomaista, joka tulkitsee ja soveltaa lainsäädäntöä. Päihdepalveluita järjestettäessä huomioitava niin laajalti kuin mahdollista asiakkaan itsemääräämisoikeus (PL 7 § + PL 10 §) Perusoikeudet vahvasti esillä asiakaslaissa ja potilaslaissa Vastuu asiakaslain ja potilaslain tavoitteiden tosiasiallisesta toteutumisesta on sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä. Käytännön toteuttaminen vaatii vuorovaikutusta ja yhteistyötä henkilökunnan kanssa. Asiakkaan opastaminen ja neuvominen  tosiasiallinen kyky tehdä päätöksiä Asiakkaan henkilökohtaisen koskemattomuuden ja autonomian turvaaminen  toiminnan lähtökohtana asiakkaan suostumus

5 Palvelujen saavutettavuus ja yhdenvertaisuus
Taloudellinen saavutettavuus Informatiivinen saavutettavuus Fyysinen saavutettavuus Yhdenvertainen saavutettavuus Saatavuus vs. saavutettavuus? Yhdenvertaisuus on saavutettavuuden lähtökohtainen perusarvo ja tavoite Taataan kaikille yhtäläiset mahdollisuudet päästä palveluihin huolimatta heidän henkilökohtaisista ominaisuuksistaan. Päihdeongelmaiset erityisen tuen tarpeessa olevana asiakasryhmänä (SHL) Kokonaisvaltaisuus Moniammatillisuus

6 Oikeus päihdepalveluihin subjektiivisena oikeutena
Asiakkaalla subjektiivinen oikeus saada tarvitsemansa päihdepalvelut Ei kuitenkaan oikeutta saada palvelua valitsemallaan tavalla, ellei hänen yksilöllinen tarpeensa sitä edellytä. Kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva palvelu vs. määrärahasidonnainen palvelu Subjektiiviset oikeudet sitovat kuntien päätöksentekoa enemmän mitä määrärahasidonnaiset palvelut Kunnat voivat järjestää palvelut itse, yhdessä muiden kuntien kanssa, toimintaa hoitavan kuntayhtymän kautta, ostamalla palvelut joltakin julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta, tai antamalla asiakkaalle palvelusetelin

7 Tarveperiaate päihdepalveluissa
Kuntien ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä ohjaa tarveperiaate Vaikuttaa kahdella eri tasolla: palvelutarjonnan laajuutta mitoitettaessa kuntatasolla ja yksilökohtaista tarveharkintaa tehtäessä yksilötasolla. PHL 3.1 §: Kunnan on huolehdittava siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. PHL 7 §: Päihdehuollon palveluja tulee antaa henkilölle, jolla on päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia, sekä hänen perheelleen ja muille läheisilleen. Palveluja on annettava henkilön, hänen perheensä ja muiden läheistensä avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella.

8 Tarveperiaate päihdepalveluissa
Tarvearviointi on yksilökohtaista ja kokonaisvaltaista Informaation riittävyys ja ymmärrettävyys molemmin puolin Asiakkaan osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden huomioiminen ja kunnioittaminen Päihdepalveluissa ei saa asettaa syrjiviä kriteerejä palveluihin pääsylle, vaan viranomaisharkinnan tulee aina perustua yksilölliseen tarveharkintaan Priorisointiratkaisuille tulee olla hyväksyttävät perusteet ja jonoon asettamisen tulee perustua objektiiviseen arviointiin, joka on perusteltavissa hyväksyttävällä ja kriittistä tarkastelua kestävällä tavalla Pelkästään päihdeongelma tai päihtymystila ei oikeuta asettamaan asiakasta heikompaan asemaan suhteessa muihin asiakkaisiin

9 Päihdepalvelut sosiaali- ja terveyspalvelujen rajapinnoille sijoittuvana kokonaisuutena
Sillä, onko kyse on sosiaali- vai terveyspalvelusta, voi olla merkittäviä vaikutuksia asiakkaan oikeudelliseen asemaan Oikeudet ja käytettävissä olevat oikeusturvakeinot eroavat Merkittävimmät erot sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välillä johtuvat sääntelyn ja toiminnan luonteesta. Terveydenhuolto on luonteeltaan tosiasiallista hallintotoimintaa, sosiaalihuolto painottuu pitkälti hallintopäätöksiin. Sosiaalihuollossa osa palveluista on taattu subjektiivisina oikeuksina, terveydenhuoltoon subjektiivisen oikeuden käsite ei oikein sovellu Terveydenhuollossa tarkat aikarajat hoitoon pääsylle, sosiaalihuollossa väljemmät säännökset Terveydenhuollossa mahdollisuus hoitopaikan valintaan, sosiaalihuollossa ei

10 Kiitos! uef.fi/oikeustieteet