OHJAUSKESKUSTELU JA OHJAUKSEN TYÖVÄLINEET

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
OHJAUSKESKUSTELU JA OHJAUKSEN TYÖVÄLINEET
Advertisements

Ä OHJAUSKESKUSTELU JA OHJAUKSEN TY Ö V Ä LINEET Teema 1. Ohjausprosessi ja ohjauksen ty ö v ä lineet Oppilaanohjauksen kehitt ä minen P ä ivi-Katriina.
Ä OHJAUSKESKUSTELU JA OHJAUKSEN TY Ö V Ä LINEET Teema 1. Ohjausprosessi ja ohjauksen ty ö v ä lineet Oppilaanohjauksen kehitt ä minen P ä ivi-Katriina.
Hoitotyön keskeiset käsitteet
KOKEESEEN KERTAAMINEN. ENNEN LUKEMISTA  Herätä kiinnostuksesi:  Mieti, mikä sinua kiinnostaa luettavassa  Mihin tarvitset tietoa, jota olet ryhtymässä.
ONKO VERKKO-OPPIMINEN RIKKI ?. PERUSOPETUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN SEKÄ OPPILAIDEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA.
Turvallisuustekniikan neuvottelukunta (TENK), Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ja Kemianteollisuus ry Kirsi Levä I Turvallisuusosaamisen kehittäminen.
Yleiset kompetenssit (Generic competences) Osaamisen kuvaus (description of the competence) Oppimisen taidot (Learning competence) Tradenomi  osaa arvioida.
Asiakkaan kohtaaminen verkossa Marika Lindström, verkkoviestintä.
Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille.
Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas.
AJ 2006 Huoli puheeksi –koulutusten koetut vaikutukset Arja Jääskeläinen 2006.
MAAILMANKUVA, MAAILMANKATSOMUS, ELÄMÄNKATSOMUS. MITÄ TARKOITTAVAT KÄSITTEET: Maailmankuva Maailmankatsomus Elämänkatsomus.
Yhteisöllisen median käytön periaatteet Metropoliassa.
© COACH 1.jakso: MINÄ JA JOHTAMISTYÖ Tampere Vuorovaikutus oppisopimustarkastajan työssä ”Millä työkaluilla?”
Kodin ja koulun välinen yhteistyö
Koulutuksen ja opetuksen järjestämisen prosessit
KEHITYSKESKUSTELU - Ennalta sovittu ja suunniteltu keskustelu esimiehen ja työntekijän( voi olla myös tiimin) välillä Tuija Takkula,
Mikä EduMAP? Rahoitus EU Horizon2020-ohjelmasta Tampereen yliopiston johtama hanke, yhteistyössä Foredata Oy & 7 kumppania Euroopasta.
Johdanto Kuvailuteksti harmaaseen palkkiin:
Yhdessä mukana – projekti Setlementtiliitto Satu Lintunen
Erilaisia ryhmäviestintä- tilanteita
Yrittäjä, sinä ja työntekijäsi olette yrityksesi tärkein voimavara!
NÄYTÄ TÄMÄ DIA: JOHDANTO
Partion arvokeskustelu
Opetuksen suunnittelu ja toteutus
Yleistajuisemman artikkelin kirjoittaminen
The 9 block vision processing model
pieni pala sinusta, tehdään meistä kakkuja
”OHJAAJANA KEHITTYMINEN”
Miten oppilaiden vertaisarviointitaitoja tullaan kehittämään Mäntsälässä luokilla 1-9?
Tervetuloa Innokylään
Aloita täältä, täydennä säännöllisesti!
Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Heta Malinen Lähde: Pirjo Kovalainen, Osaamiskartta testiversio.
EPortfolio Väline oman osaamisen kehittymisen seurantaan ja dokumentointiin. HOPS-koulutus Ilona Laakkonen, Student Life.
Laadullisten tutkimusmenetelmien seminaari
Monialainen yhteispalvelu
YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI YLEINEN TUKI
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
ARJA VIROLAINEN Ruut Ruokonen 2013
Sosiaalialan tehtävärakenne
Sosiaalinen kehitys Tarja Rauste
Tervetuloa Innopajaan
Tutustumistreeni Nimi, ammatti, mistä tulee,
Some-ohje Pirkanmaa2019-valmistelijoille
TYÖPOHJA KESKUSTELUN SUUNNITTELUUN
Luovat menetelmät osallisuuden ja osaamisen tukena
Talvityhyt-seminaari turvallisuutta - terveyttä - työkykyä -
RAI-välineiden arviointi Rovaniemen omaisten työryhmässä
Terveiset Yö-ryhmästä
TULOKSET OPINNOISTA-TÖIHIN WEBROPOL-KYSELY SYKSY 2017
Harjoituksen ohjaaminen
Klo – Polut hankkeen työkokous Yhteisen toimintamallin työstö pienryhmissä ja yhteinen purku.
Polut hoitoon ja kuntoutukseen – projekti OTE7
THL:n tuki kehittämishankkeille
Innopaja
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toiminnan suunta vuoteen 2020
Tilaustoimitusprosessin kuvaus
CoCreativeProcess ™ ©Terhi Takanen CoCreators Oy 2009
Aikuissosiaalityön prosessi Tanskassa
LAPE-PÄHKINÄT vol Keino osallistua Pirkanmaan vanhemmuuden ja parisuhteen tuen palveluiden kehittämistyöhön - Tekstidia Dian voi valita.
Opettajan pedagoginen ajattelu
Vinkkejä juridiikan opiskeluun
Hyvinvointi- ja terveyserot -sivusto
Innopaja
TYÖPOHJA KESKUSTELUN SUUNNITTELUUN
Potilas- ja kansanterveysjärjestöjen näkökulma lääkejakelun kehittämiseen Etusivuvaihtoehto 1.
Auttava keskustelu
RAI Espoossa
IPPO työkalu uuden opetussuunnitelman mukaiseen toimintaan
Esityksen transkriptio:

OHJAUSKESKUSTELU JA OHJAUKSEN TYÖVÄLINEET Teema 1. Ohjausprosessi ja ohjauksen työvälineet Oppilaanohjauksen kehittäminen 22.09.2008 Päivi-Katriina Juutilainen (päivi-katriina.juutilainen@joensuu.fi) Marjatta Vanhalakka-Ruoho (marjatta.vanhalakka-ruoho@joensuu.fi) Joensuun yliopisto, Ohjauksen koulutus

OHJAUS, NEUVONTA JA TIEDOTUS (ONNISMAA 2007) ammatillisina käytäntöinä ja ohjattavan kohtaamisen tapoina tai erilaisina keskustelun toimintoina erilainen a) tehtävä, b) suhde tietoon, c) ohjattavan rooli, d) ammattilaisen rooli ja e) keskustelun kulku

OHJAUS (TYÖMINISTERIÖ 2002) TEHTÄVÄ Edistää keskustelun keinoin ohjattavan kykyä parantaa elämäänsä hänen haluamallaan tavalla. SUHDE TIETOON Korostetaan asioiden tulkinnanvaraisuutta ja monia toimintamahdollisuuksia. OHJATTAVAN ROOLI Ohjattava osallistuu aktiivisesti esittämiensä pulmien ratkaisemiseen. Hänen tavoitteensa ja tulkintansa ovat työskentelyn lähtökohtana. Ohjattava on oman elämänsä asiantuntija. AMMATTILAISEN ROOLI Työntekijä pyrkii keskusteluissa vahvistamaan ohjattavan toimintakykyä ja välttää valmiiden ratkaisumallien tarjoamista. KESKUSTELUN KULKU Ohjauskeskustelu on yleensä monivaiheinen ja rakenteeltaan löyhä. Keskustelun kulkuun vaikuttavat ohjattavan tekemät aloitteet ja toisaalta työntekijän käyttämä lähestymistapa. Ohjaustehtävän läpikäyminen voi edellyttää useita kertoja.

NEUVONTA (TYÖMINISTERIÖ 2002) TEHTÄVÄ Neuvoa asiakkaalle sopiva toimintatapa. SUHDE TIETOON Neuvot perustuvat asiantuntijatietoon. OHJATTAVAN ROOLI Asiakas odottaa saavansa ongelmaansa neuvoja asiantuntijalta. Hän on neuvon pyytäjä ja vastaanottaja. Asiakas päättää neuvon noudattamisesta. AMMATTILAISEN ROOLI Työntekijä on asiantuntija eri toimintavaihtoehtojen arvioinnissa. Hän tietää puheena olevasta asiasta enemmän kuin asiakas. Työntekijän on varmistettava, että neuvot ovat asiantuntevia ja ymmärrettäviä. KESKUSTELUN KULKU Keskustelun perusrakenne on neuvon pyytäminen ja sen antaminen. Neuvontakeskustelu voi olla melko lyhyt tai se voi laajentua monivaiheiseksi tehtäväksi.

TIEDOTTAMINEN (TYÖMINISTERIÖ 2002) TEHTÄVÄ Antaa asiakkaalle hänen tarvitsemiaan tietoja. SUHDE TIETOON Tarvittava tieto koostuu tosiasioista. OHJATTAVAN ROOLI Asiakas hakee itselleen puuttuvaa tietoa. Hän on tiedon vastaanottaja. Asiakas käyttää tiedon hyväkseen. AMMATTILAISEN ROOLI Työntekijä antaa asiakkaalle hänen haluamansa tiedon. Työntekijä huolehtii tietojen oikeellisuudesta ja riittävyydestä. KESKUSTELUN KULKU Keskustelu rakentuu asiakkaan kysymyksistä ja työntekijän vastauksesta. Yleensä keskustelu on lyhyt. Voi edellyttää tarkentamista.

OHJAUSVUOROVAIKUTUKSEN TYÖVÄLINEET (NUMMENMAA 1992, 1993) Ohjauskeskustelu ammatillista vuorovaikutusta: tavoite ja struktuuri sekä ohjaussuhde Kuunteleminen ja kuuleminen Kysyminen Peilaaminen Yhteenvetäminen Selventäminen Kohdentaminen Konfrontaatio Tulkinta Suorat ohjeet

KOHTAAMINEN JA KUUNTELEMINEN OHJAUSKESKUSTELUN KESKIÖSSÄ erotteleva kuunteleminen arvostava kuunteleminen ymmärtävä kuunteleminen arvioiva kuunteleminen empaattinen kuunteleminen sanaton viestintä tila, fyysinen olemus, katse, kasvojen ilmeet, vartalon liikkeet, ääni ja kosketus häiriötekijät

2. MILLAISET KYSYMYKSET OVAT MAHDOLLISIA 2. MILLAISET KYSYMYKSET OVAT MAHDOLLISIA? (ONNISMAA 2007; PEAVY 1999, 2001) avoimet kysymykset ja suljetut kysymykset selventävät kysymykset uutta avaavat kysymykset olettamuksia kyseenalaistavat asioiden kontekstualistointia koskevat ajallista ulottuvuutta kartoittavat suhteita koskevat kuvaukseen kannustavat tulevaisuuden vaihtoehtoja kartoittavat vahvuuksia esiin tuovat toisen rooliin asettumista tukevat todellisuuden moninaisuutta avaavat henkilökohtaisten merkitysten muodostamista auttavat itsensä uudella tavalla määrittelemään pyrkivät

KUVAILEVAT ELI DESKRIPTIIVISET KYSYMYKSET Ohjauksen alkuvaiheessa Tavoitteena on auttaa selvittämään oppilaan (asiakkaan) tilannetta/ongelmaa kuvata ongelmatilannetta rohkaista oppilasta osallistumaan keskusteluun auttaa oppilasta kertomaan tarinansa Esim. Mikä sai sinut tulemaan luokseni? Kuinka kuvaisit minulle nykyistä tilannettasi? Milloin sait ajatuksen toimia tällä tavalla? Kuinka kauan olet harkinnut tätä alaa?

KONSTEKSTUAALISET KYSYMYKSET Ohjausprosessin edetessä Tavoitteena on auttaa oppilasta tuntemaan tunteidensa, kokemustensa, havaintojensa ja toimintansa keskinäisiä suhteita ja niiden yhteyttä sosiaaliseen kontekstiin että ohjaaja voi ymmärtää entistä paremmin oppilaan maailmaa - mitä hän ajattelee, miten hän käsitteellistää asioita (nykyisyys - menneisyys) että ohjaaja auttaa oppilasta pohtimaan syvällisemmin niitä yhteyksiä, jotka ovat hänen kokemustensa ja toimintojensa perustana

KONTEKSTUAALISET KYSYMYKSET Esim. Millaisia ajatuksia tämä epäonnistuminen herättää Sinussa tulevaisuuden suhteen ? Miten tämä tilanne on näkynyt kotona? Sanoit, että olet jo menettänyt toivosi - oletko joskus aikaisemmin tuntenut samoin? Mitä silloin tapahtui, että pääsit eteenpäin?

REFLEKTIIVISET KYSYMYKSET Kun ohjausprosessissa edetään "syvemmälle" . Tavoitteena on auttaa ja edistää oppilaan itsetutkiskelua sekä omien arvojen, uskomusten ja merkitys- systeemien tutkiskelua auttaa oppilasta tiedostamaan oman toimintansa perusteita (taustalla olevia olettamuksia, uskomuksia ja arvoja) lisätä oppilaan itsetiedostusta ja auttaa häntä tutkimaan maailmaa uudella tavalla luoda muutoksen tarve

REFLEKTIIVISET KYSYMYKSET Esim. Miten se, että arvostat rahaa, heijastuu tähän tilanteeseen? Miten luulet, että sinulle on kehittynyt tällainen asenne pakolaisia kohtaan? Näytät uskovan, että et voi oppia matematiikkaa. Mistähän tällainen ajatus mahtaa olla alun perin lähtöisin?

STRATEGISET KYSYMYKSET Sopivia tavoitteisiin ja tulevaisuuteen liittyen Esim. Mitä pitäisi tapahtua, jotta asiat olisivat mielestäsi kunnossa? Jos saisit taikasauvan, mitä tapahtuisi?

3. PEILAAMINEN ELI HEIJASTAMINEN ne ohjaajan lausahdukset, joilla hän ilmaisee kuuntelevansa ja joilla hän antaa palautetta opiskelijan ilmaisuista ja kokemuksista ohjaajan kyettävä keskittymään sekä opiskelijan ajatuksiin (sisältöihin) että tunteisiin edellyttävät, että ohjaaja osaa eritellä opiskelijan sanoman ytimen eli selvennyksen kohteen toistaminen – toistetaan toisin sanoin mitä opiskelija juuri sanoi selventäminen – ohjaaja lisää opiskelijan ajatukseen oman ideansa, joka kuitenkin seuraa alkuperäistä ajatusta yhteenveto – ohjaaja tekee tiivistelmän opiskelijan lausumista ja ajatuksista

4. YHTEENVETÄMINEN kun oppilas ´hyppii asiasta toiseen´ kun yksi aihepiiri on käsitelty loppuun kun keskustelu on juuttunut paikoilleen yleensä aktivoi molempia osapuolia ohjaaja voi pyytää myös opiskelijaa tekemään itse yhteenvedon

5. SELVENTÄMINEN ohjaaja auttaa oppilasta selventämään näkemyksiään ja kokemuksiaan rohkaisemalla häntä täsmennyksiin, konkreettisempaan kieleen ja selkeämpään (avoimempaan) ilmaisuun

6. KOHDENTAMINEN ELI FOKUSOINTI ohjaaja auttaa oppilasta suuntautumaan olennaisiin asioihin oppilaaseen itseensä toisiin ihmisiin ympäristöön oppilaan ja muiden välisiin suhteisiin

7. KONFRONTAATIO käytettävä varovaisesti kun halutaan nostaa esiin ristiriitaisuuksia oppilaan näkemyksissä, ajatuksissa ja toiminnassa, esim. ääneen lausutut tavoitteet ja toiminta ovat ristiriidassa

8. TULKINTA vaikein ohjausmetodinen taito edellyttää pitempiaikaista ohjaussuhdetta edellyttää ohjaajalta vankkaa ihmistuntemusta ja psyykkisten prosessien tuntemusta

9. SUORAT OHJEET riippuu ohjaajan ohjausorientaatiosta ja teoreettisista taustasitoumuksista erilaiset toimivimpien käyttäytymismallien muovaamista edistävät ohjeet, joiden avulla selvitetään muutettavan käyttäytymisen luonnetta ja tutkitaan mahdollisen muutoksen suuntaa kysymykset, joihin on olemassa oikea vastaus

OHJAUSKESKUSTELU PROSESSINA (NUMMENMAA 1992) Ongelman / tilanteen selvittäminen Perspektiivin laajentaminen ja vaihtoehtoisten polkujen tutkiminen Tavoitteiden ja välitavoitteiden muotoileminen Suunnitelman ja sen toteuttaminen Arviointi ja seuranta

OHJAUSKESKUSTELU PROSESSINA Egan Ohjaus käsittelyprosessina Vaihe 1: Mitä elämäntilanteessani on meneillään? Vaihe 2: Minkälaisissa mahdollisuuksissa ja ratkaisuissa on mieltä minulle? Vaihe 3: Mitä minun olisi tehtävä saadakseni tavoittelemani?

Ohjausprosessi Spangar (2000)

OHJAUKSEN ALOITUS valmistautuminen tervehtiminen ensin ihminen, sitten asia –periaate käytä ymmärrettävää kieltä laatikaa 3-osainen ohjaussopimus yhteinen maaperä monipuolinen viestintä tietämättömyyden tärkeys

VALMISTAUTUMINEN OHJAUKSEEN aika tila menetelmät ja materiaalit asiakkaan tilanteen kertaus, sis. tehtävät mielen tyhjennys - huomioivuus jakamaton huomio - arvostaminen

1. LÄHTÖKOHTANA ELÄMÄNTILANTEEN SELVITTÄMINEN tarkoituksena on auttaa oppilasta a) kuvaamaan elämänkenttäänsä ja huoliaan sekä b) etsimään ratkaisuja käytännössä asioiden, ajatusten ja tunteiden tekemistä näkyväksi kartoitus eli mapping mahdollisena työvälineenä ohjaaja ohjaa kartoitusprosessia ja oppilas tuottaa sisällön

MAPPINGIN TEHTÄVÄT Keino saada minuus näkyväksi ja kokonaiskuvaa oppilaan elämästä, ongelman kontekstista ja dynamiikasta. Antaa ohjaajalle ja oppilaalle mahdollisuuden tehdä tapaamisen aikana yhdessä jotain molemmille merkityksellistä. Aktivoi molempia. Saa aikaan jotain konkreettista. Auttaa selventämään merkityksiä: oppilaan elämänkentässä ilmeneviä vuorovaikutussuhteita huolenaiheen keskeisiä piirteitä esteitä, vahvuuksia, tarpeita, minuuden erilaisia ääniä.

ELÄMÄNTILANTEEN SELVITTÄMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ Erilaisia tapoja mapping (minäympyrä – visualisointi) tärkeät ihmiset elämässäni 10 tärkeintä asiaa elämässäni tietolista nykyinen huoli ja sen yhteys aikaan mennyt – nykyinen – tuleva tulmu (tulevaisuusmuistelu) luettelointi, esim. edut ja haitat numerot – tärkeysjärjestykseen asettaminen ja arviointi metaforat kirjeen kirjoittaminen tai tarinan tuottaminen tosiasioiden vastainen kokeilu, esim. taikasauvatehtävä

ELÄMÄNTILANTEEN SELVITTÄMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ Erilaisia tapoja unelmointi pelit OH-kortit, muut kortit draamalliset menetelmät toiminnalliset menetelmät musiikki valokuvat

ELÄMÄNAVARUUS (Peavy 1996)

KARTOITTAMINEN (Mapping) PARITYÖSKENTELY (15 min.) Tehtävänäsi on käydä (työn)ohjauksellinen keskustelu parisi kanssa hänen haasteellisesta ohjaustilanteestaan. Auta häntä keskustelun ohjaamisen menetelmin jäsentämään tilannetta ja etsimään siihen toimintavaihtoehtoja. Hyödyntäkää keskustelussa mapping-menetelmää. Pyydä pariasi ensin piirtämään tyhjälle paperille minäympyrä (minä ohjaajana), jonka ympärille kirjataan keskeisiä asioita.

(Työn)ohjauksellisen keskustelun purkua… Mapping- menetelmänä Keskustelun ohjaamisen menetelmät (kysyminen jne…) Keskustelun rakenne: Tilanteen kartoittaminen Perspektiivien laajentaminen Vaihtoehtoisten toimintatapojen pohtiminen Suunnitelman hahmottelua Keskustelua mahdollisista ratkaisuista ja toimintamalleista

2. PERSPEKTIIVIEN LAAJENTAMINEN tavoitteena tarkastella ohjattavan kokemaa ja kuvaamaa pulmaa monesta eri näkökulmasta dialogi kantaa kuunteleminen ja kysyminen keskiössä Mitä mahdollisuuksia ja tavoitteita sinulla on tämä asian suhteen? – mitä haluaisit tapahtuvan? Mitä vaikutuksia uskot tällä päätöksellä olevan itseesi? HUOM! voi hyödyntää ohjaajan työvälineitä (ks. elämäntilanteen kartoittamisen erilaiset tavat)

3. TAVOITTEIDEN JA VÄLITAVOITTEIDEN MUOTOILEMINEN selkeys realistisuus saavutettavuus ohjattavan itsensä asettama arvioitavissa oleva esimerkkinä henkilökohtaisten projektien menetelmä

(JÄRKEVÄ) SUUNNITTELU Jokainen suunnitelma on ainutlaatuinen. Monet objektiiviset, loogiset päätökset ja suunnitelmat eivät toteudu, koska ne eivät tunnu asiakkaasta hyvältä hän ei ole niihin emotionaalisesti sitoutunut suunnitelma on ristiriidassa jonkin asiakkaalle henkilökohtaisesti tärkeän tai kulttuurisesti omaksutun arvon kanssa.

Suunnitteluun vaikuttamassa: tiedänkö minä miten tämä tehdään onko tämä minulle henkilökohtaisesti merkityksellistä miten suunnitelman toteuttaminen vaikuttaa elämänkenttään/muihin ihmisiin mitä voimavaroja ja resursseja tarvitsen mitä vaikuttaa elämääni, jos en toimi suunnitelman mukaan olenko valmis muuttamaan suunnitelmaa, jos se ei toimi kuka voi tarvittaessa auttaa kestämään vaikeuksia ja eteenpäin

4. TOIMINTASUUNNITELMA JA SEN TOTEUTTAMINEN vaihtoehtoiset tavat saavuttaa tavoite erilaisten keinojen keskinäinen vertailu mitä on huomioitava? esimerkkejä kysymyksistä: Mikä sinulle on tällä hetkellä olennaisesti tärkeintä? Mikä on täysin mahdotonta jättää ulkopuolelle? Mihin ”kustannuksiin” ja riskeihin olet valmis? Mitä voimavaroja/mahdollisuuksia sinulla on?

Sosiodynaamiseen ohjauksen periaatteita (Peavy 2004): Luo yhteistyöhön ja yhteiseen toimijuuteen perustuva suhde ohjaajan ja yksilön välille Pyri tunnistamaan, kuuntelemaan ja kuvaamaan ne yksilön elämänkenttään kuuluvat tekijät, jotka olennaisesti vaikuttavat ongelmaan/huoleen/mietinnässä olevaan elämäntilanteeseen/suunnitelmaan

Sosiodynaamiseen ohjauksen periaatteita (Peavy 2004): Mieti, miten erilaiset päivittäiset toimet ja arkiset asiat vaikuttavat tai voisivat vaikuttaa ko. tilanteeseen Tunnista vaihtoehtoja, joita yksilö voisi harkita tai suunnitella Koeta liittää suunnittelu sellaisiin toimiin, joihin yksilö on halukas, jotka hän kokee mielekkäiksi ja jotka hän osaa.