OECD:n Pisa 2006-tutkimuksen ensituloksia 4.12.2007.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto.
Advertisements

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Espoo, Tapiolan koulu Joulukuu 2013.
”Me teimme sen yhdessä”
Hannu Virtanen Selkokielen tarvearvio 2014
Ohjaus työssäoppimisen oppimisympäristöissä Seija Rannikko.
OPETUSSUUNNITELMA KOULUKOHTAINEN
Lapsen, oppilaan ja opiskelijan parhaaksi – tuen turvaamisen haaste Hanketyöseminaari Kuusankoski-talo Irma Kärkkäinen, lukioiden erityisopettaja.
Erityisopetuksen järjestäminen Lempoisten koulussa
Lukiokoulutuksen kehittäminen
Varhaiskasvatus monikulttuuriseksi
Perusopetuksen jälkeinen lisäopetus
Turun esi- ja perusopetuksessa
Kaikki erilaisia –kaikki samanarvoisia
Liikkuminen oppimisen ja yhteisöllisyyden tukijana peruskoulussa
PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto.
Tutkimusosasto Mitä ja miksi? Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia kokemuksia nuorilla on täystyöllisyysmallista ja työvoimatalossa työskentelystä.
OPS2016 – Koulu rakentaa tulevaisuutta
Seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät "Kirkko iholla"
Kasvatuksen ja opetuksen tulevaisuus Sastamalan kaupungin tulevaisuusseminaari
Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Turku
DEMOKRATIA, OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN UNESCO-KOULUSSA
Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen esi- ja perusopetuksessa
Perusopetuksen ryhmäkoko
Anna kehitysmaiden lapsille hyvä koulutus – ja tulevaisuus! Päivätyökeräys 2014–2015.
TASKU Mitä on kielitietoinen opetus? Mikä on kielitaidon taitotaso?
Visio tulevaisuuden koulusta Challenges in Schools Kansainvälisyys- ja osallisuushanke kouluille 2008/09.
Prosessikuvaus Joensuun normaalikoulun OPS –prosessista 2003
Nuorisoalan kehittäjä Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma Mikkelin ammattikorkeakoulu.
Tekoja-kampanja Maailmassa on tällä hetkellä ennätysmäärä nuoria ihmisiä. Enemmistö heistä asuu kehitysmaissa. Moni nuori on kasvanut konfliktin.
Tulevan hallituskauden tiede- ja yliopistopoliittiset painopisteet (Edistyksellinen tiedeliitto ) Rehtori Keijo Virtanen Turun yliopisto Suomen.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia
Medialukutaidon tila ja toteutus Euroopassa
Opiskelijoiden erityinen tuki ammatillisissa oppilaitoksissa Hanna Ilola KL, erityisopettaja Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu.
OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAKI
TIEDON SIIRTO SIIRTYMÄVAIHEESSA
Ylöjärven opetussuunnitelmaprosessi Opetuspäällikkö Leena Pöntynen
Tytöt teknologian taitajiksi
Taitaja2008-tapahtuman vaikutuksista: Kisojen järjestäjän näkökulma.
Eveliina Okkonen & Johanna Hägg, LO-07
PISA Programme for International Students Assessment OECD-maat.
Teini-ikäisen mielialoista Teini-ikäisen ”tuulet” ovat osa aikuistumista.
Uudistuuko kemian opetus? Marja Montonen MMO Kemian opiskelijat yleissivistävässä koulutuksessa Ympäristö ja luonnontieto (1- 4) opp.
Hannele Niemi Kodin ja koulun yhteistyö opettajankoulutuksen sisältöalueena Hannele Niemi.
VANTAAN TEHO-HANKKEET Kehittämistoiminnan tavoitteena on jalkauttaa uuden erityisopetuksen strategian (2007) linjauksia paikallisiin käytänteisiin. Strategiassa.
Tyttöjen ja poikien väliset erot TIMSS 1999 ja PISA 2003 tutkimuksissa
Kirsi Nuorsaari ja Jonna Heikkilä
Ops seminaari Askola.
UUDET OPETUSSUUNNITELMAT – UUDENLAISIA TAITOJA
Laaja-alainen osaaminen OPS 2016
Suomalaisten lukutaito eurooppalaisessa kontekstissa Sari Sulkunen Jyväskylän yliopisto Lukutaito maailmalla, Euroopassa ja.
Tiivistetäänkö peruskoulun ”perälautaa ” - Sivistystoimensuunnittelija Lea Goyal Keski-Suomen ELY-keskus
Oppimiskäsitys- työpaja Aija Rinkinen Opetushallitus.
PEDAGOGINEN ILTAPÄIVÄ
Strategiaperusta ja ohjelmat
Saumat tulevaisuuteen -tapahtuma 2016 Toisen asteen koulutuksen mahdollisuuksia ja odotuksia Raija Meriläinen, opetusneuvos, KT Ammatillisen koulutuksen.
Sivistystoimialan ajankohtaiset
Opetusharjoittelun valtakunnallinen opiskelijapalaute Yksilöllisyyden huomioon ottaminen opetuksessa Hämeenlinna Marita Kontoniemi.
PERUSKOULUN TASO JA TASA-ARVO PISA-TULOSTEN VALOSSA
Ryhmäintegraatio – kehitysvammaisten oppilaiden opetuksen osallistava malli Rehtori Martti Hellström kertoo espoolaisen Auroran koulun ryhmäintegraatio-opetuksesta.
Suomalaisen koulutuksen tulevaisuus
Kanuunan teemaseminaari SALO
Sukupuolten tasa-arvo – aktualisoitunut haaste koulutuksessa
Elinikäinen ohjaus Suomessa
Sanomalehtien lukemisella yhteys oppimistuloksiin
Tampereen kaupunkiseudun TVT-suunnitelma, Treduka
Peruskoulu on pelastettava!
Lukutaito ja syrjäytyminen
1. Ilman lukevia aikuisia ei kasva lukevia lapsia
Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
Osaan! – avaimia aikuisten perustaitoihin
Esityksen transkriptio:

OECD:n Pisa 2006-tutkimuksen ensituloksia

PISA TUTKIMUSOHJELMA OECD:n tutkimusohjelma, joka tuottaa tietoa koulutuksen tilasta kansainvälisessä vertailukehyksessä Tutkii kuinka 15-vuotiaat nuoret hallitsevat: –tulevaisuuden yhteiskunnan, työelämän kehityksen ja laadukkaan elämän kannalta keskeisiä perustaitoja sekä –millaiset tekijät vaikuttavat näihin taitoihin ja kuinka taidot kehittyvät Tutkii kolmen vuoden välein: –lukutaitoa (PISA 2000) –matematiikan osaamista (PISA 2003) ja –luonnontieteiden osaamista (PISA 2006)

PISA TUTKIMUSOHJELMA... Luonnontieteiden osaamisessa tutkittiin: –nuorten kykyä hyödyntää luonnontieteellisiä tietoja ja taitoja eri aihealueilla ja erilaisissa arkielämän tilanteissa, –oppilaiden uskomuksia ja asenteita luonnontieteellisiä kysymyksiä kohtaan sekä tieteellistä ajattelua ja päättelyä kohtaan, –oppilaiden vastuuta ja vaikutusmahdollisuuksia kestävään kehitykseen

Pisa 2006 ensituloksia Suomalaisoppilaiden osaaminen on huipputasoa ja tasaista tutkimuksen kaikilla osa-alueilla: –Luonnontieteissä ja matematiikassa suomalaisoppilaat ovat OECD- maiden parhaita ja lukutaidossa toiseksi parhaita –heikkojen osaajien määrä on pieni ja hyvien osaajien määrä on hyvällä tasolla –alueiden ja koulujen väliset erot ovat hyvin pieniä

Luonnontieteiden osaaminen Suomen tulos on merkitsevästi parempi kuin minkään muun PISA tutkimukseen osallistuneen maan ja pistemäärä on korkein koskaan PISA- tutkimuksessa saavutettu. Oppilaiden osaaminen on korkeaa tasoa kaikilla luonnontieteiden osa- alueilla. Oppilaat arvostavat luonnontieteitä, koska: –luonnontieteen ja teknologian edistysaskeleet parantavat ihmisten elinoloja ja –auttavat ihmisiä ymmärtämään maailmaa ympärillämme. Oppilaat suhtautuvat myönteisemmin luonnontieteellisten asioiden opiskeluun kuin OECD-maiden oppilaat keskimäärin.

Lukutaidon ja matematiikan osaaminen Suomalaisoppilaiden lukutaito on edelleen huipputasolla –Tyttöjen lukutaito on merkitsevästi parempi kuin poikien. Suoritusten välinen ero sukupuolten välillä on lukutaidossa edelleen suuri ja se on OECD-maista toiseksi suurin. Suomalaisten nuorten matematiikan osaaminen on myös maailman huippua. –Vuodesta 2003 oppilaiden matematiikan osaamisen keskiarvo on noussut. –Pojat ovat edelleen matematiikan osaamisessa parempia kuin tytöt. Suomessa tyttöjen ja poikien välinen ero matematiikan osaamisessa kasvoi edellisestä mittauskierroksesta.

Suomen menestyksen taustatekijötä Koulujärjestelmä: –takaa lapsille ja nuorille sosiaalisesta asemasta, sukupuolesta ja etnisestä taustasta riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet perusopetukseen –pääasiallinen opetuksen järjestämisvastuu on lähellä lapsia ja nuoria ja heidän kotejaan Maksuton opetus ja kattavat opintososiaaliset edut –oppilashuolto –kouluruoka –koulumatkaetu Opettajien korkea koulutustaso mahdollistaa –laadukkaan ja korkeatasoisen opetuksen –luottamuksen opetuksen toteuttamiseen –kouluille ja opettajille suuren päätösvallan opetuksen toteuttamisessa –yhteistyön merkitys (kodin ja koulun sekä viranomaisten moniammatillinen yhteistyö)

PERUSOPETUKSEN LAATUA KEHITETÄÄN Hallitusohjelman mukaan ikäluokkien pienentymisestä vapautuvat voimavarat käytetään koulutuksen laadun kehittämiseen. Tavoitteena on:  ryhmäkokojen pienentäminen  tuki- ja erityisopetuksen,  oppilaan ohjauksen ja oppilashuollon vahvistaminen ja  koulujen kerhotoimintaan panostaminen sekä  vanhempien ja koulunyhteistyötä edistäminen

PERUSOPETUKSEN LAADUN KEHITTÄMINEN Hallituskaudella kohdennetaan valtionavustusta perusopetuksen laadun kehittämiseen yhteensä 80 MEUR (Perusopetus paremmaksi POP – ohjelma). Vuosina painopisteenä on (18 miljoonaa euroa) tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoimien sekä oppilaanohjauksen kehittäminen.