Älykkyyden lajit KIELELLINEN Ensimmäinen on kielellinen älykkyys, jonka avulla kykenemme lukemaan, kirjoittamaan ja viestimään sanoin. Kirjoittajilla ja taitavilla puhujilla tämä älykkyysalue on erittäin hyvin kehittynyt. Lähde: Oppijaksi aikuisena/ Tuulia Paane-Tiainen

Älykkyyden lajit LOOGINEN Toinen on looginen eli matemaattinen älykkyys, jonka avulla kykenemme järkeilemään ja laskemaan. Perinteiset älykkyystesti ovat antaneet tietoa juuri näistä kahdesta älykkyyden alueesta. Onkin todettu, että yksin nämä kaksi antavat hyvin rajallisen kuvan kyvyistämme, esimerkiksi oppimiseen. Lähde: Oppijaksi aikuisena/ Tuulia Paane-Tiainen

Älykkyyden lajit VISUAALINEN Kolmannen älykkyyden lajin katsotaan olevan avaruudellinen tai visuaalinen älykkyys, jota tarvitaan mielikuvien rakentamiseen ja yleensä suhteiden hahmottamiseen esim. karttojen tai kaavioiden lukemisessa. Tämä taito on erittäin kehittynyt arkkitehdeilla, navigoijilla ja toimintastrategioiden kehittäjillä. Lähde: Oppijaksi aikuisena/ Tuulia Paane-Tiainen

Älykkyyden lajit FYYSINEN Neljäs on kinesteettinen eli fyysinen älykkyys, joka liittyy kehon ja refleksien hallintaan, mikä näkyy reaktiokyvyssä. Ne ihmiset, joilla tämä älykkyyden alue on vahva, ovat taitavia käsistään ja he käyttävät mielellään toimissaan erilaisia apuvälineitä tai kehittelevät niitä. Erityisen kehittynyt tämä älykkyyden alue on näyttelijöillä, urheilijoilla, kirurgeilla ja asentajilla. Lähde: Oppijaksi aikuisena/ Tuulia Paane-Tiainen

Älykkyyden lajit MUSIIKILLINEN Viides eli musiikillinen älykkyys näkyy kykynä rytmittää ääniä ja äänen sävyjä. Siihen liittyy myös emotinaalinen, tunnetasoinen kokemus. Vanhastaan jo tiedämme, että musiikillinen taustavirike voi joko edistää tai estää keskittymistä. Tällä älykkyyden alueella on myös merkitystä kielten oppimisessa. Lähde: Oppijaksi aikuisena/ Tuulia Paane-Tiainen

Älykkyyden lajit SOSIAALINEN Kuudes on interpersoonallinen eli sosiaalinen älykkyys, joka ilmenee kykynä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Tämän tyyppinen älykkyys ilmenee hyvinä vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoina. Sen taitajat osaavat viestiä hyvin asiaansa ja tarvittaessa jopa manipuloida toisia. Suhdetoimintahenkilöillä kuten myyjät, politiikot, ammatilliset auttajat, esimerkiksi terapeutit ja opettajat, sosiaalinen älykkyys voi olla hyvin kehittynyt. Lähde: Oppijaksi aikuisena/ Tuulia Paane-Tiainen

Älykkyyden lajit INTUITIIVINEN Viimeinen älykkyyden laji on intrapersoonallinen eli intuitiivinen älykkyys tai taju. Se ilmenee kykynä olla kosketuksissa sisäisen minän kanssa, kykynä tiedostaa omat vahvuudet ja heikkoudet, olla tietoinen omista tunteistaan ja omien tekemisten ja aikomusten tarkoitusperistä sekä omasta arvomaailmasta. Itsearvostus ja –kunnioitus on korkea, eivätkä nämä ihmiset ole helposti manipuloitavissa. Hyviä edustajia ovat kirjailijat, hengelliset johtajat ja ammattiauttajat. Intuitiivinen älykkyys voi kokemuksen myötä kehittyä hyvin korkealle. Lähde: Oppijaksi aikuisena/ Tuulia Paane-Tiainen

Oppimisen valtasuuntaukset Suuntaus Näkemys oppimisesta Näkemys oppijasta Behavioristinen Normatiivista, painotus oikean suuntaisen käyttäytymisen oppimista ja vakiinnuttamista. Palkkio/rangaistus-ajattelua Oppilas. Opettaja hallitsee oppimisprosessia. Mallioppiminen on keskeistä. Lähde: Oppijaksi aikuisena/ Tuulia Paane-Tiainen

Oppimisen valtasuuntaukset Suuntaus Näkemys oppimisesta Näkemys oppijasta Kognitiivinen Suunnitelmallinen reitti, jota myöten oppiminen etenee. Opetus on tietoista ja suunnitelmallista, jota opettaja johtaa. Opiskelija. Aktiivinen; mielekkyyttä ja oppimisen merkityksellisyyttä. Lähde: Oppijaksi aikuisena/ Tuulia Paane-Tiainen

Oppimisen valtasuuntaukset Suuntaus Näkemys oppimisesta Näkemys oppijasta Humanistinen Oppiminen on kasvutapahtuma, joka on kokemuksellinen ja syklisesti etenevä pohdinta tiedonkäsittely-prosessi. Opettaja tukee ja ohjaa sitä. Oppija. Aktiivinen ja tarkoitushakuinen, omista motivaatioistaan lähtevä ja itseohjautuvaksi kehittyvä yksilö. Lähde: Oppijaksi aikuisena/ Tuulia Paane-Tiainen

Oppimisen valtasuuntaukset Suuntaus Näkemys oppimisesta Näkemys oppijasta Konstruktivistinen Todellisuuden konstruktointia, rakentamista, joka on tilanne-sidonnaista. Oppiminen on tiedon jäsentämistä ja käsitysten laajentamista. Oppija, joka valikoi ja tulkitsee saatua informaatiota aikaisempaan tietoonsa liittäen. Hän kehittyy reflektiivisesti kriittisessä ajattelussaan. Lähde: Oppijaksi aikuisena/ Tuulia Paane-Tiainen

Oppimispolun vaiheet Kehityksen alku Aika Tiedot ja toiminta tasapainossa Ymmärryksen kehittyminen Muutoksen tarpeen oivaltaminen Uudet ratkaisut Innostus Totuuden hetki Epäonnistumi-nen Kehityksen alku Aika Lähde: Oppijaksi aikuisena/ Tuulia Paane-Tiainen