Strada-menetelmät strategian käytäntöön viemisessä

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari Saimaan ammattikorkeakoulun laadun ja laatujärjestelmän kehittäminen Terttu.
Advertisements

Hypermedian perusteet, Sami Hautakangas, TTKK, Hypermedialaboratorio Oppimisympäristöjen suunnittelusta © Sami Hautakangas, Hypermedialaboratorio.
Ilman jatkuvaa kehitystä ja muutosta tulevaisuus on epävarma Konkreettisia askelia, joilla saavutamme visiomme Arvot Missio Perustehtävä Visio Millainen.
NAO/Maija-Leena Haapa-alho
Ari-Matti Auvinen Jarmo Tanskanen Suomen eOppimiskeskus.
Palveluketjujen kehittäminen ja laadullisen vaikuttavuuden mittaaminen Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminta 2012–2014 Reetta Pietikäinen, kehityspäällikkö.
Tiina Kauppi Henkilöstövalmennus Tiina Kauppi
Joensuun seudun Equal: Valtamuuntaja -osahanke LUODAAN KEHITTÄMISTÄ TUKEVA RAKENNE •prosessi etenee tavoitteellisena • sitoutuminen yhteisiin.
Verkko-opetuksen tukipalvelujen laadunvarmistusta
Prosessiosaaminen - prosessiosaajaksi
Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä 2007 / RA-M TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ALUEKESKUSOHJELMA ”Kasvun haasteita, kilpailukyvyn perustaa: sujuvaa.
4. Opiskelijan osaamisen arviointi työpaikoilla
Rastor Oy, Itä- ja Pohjois-Suomen yksikkö
LIIKUTTAVAN HYVÄ HENKILÖKUNTA Hämeenlinna
W w w. h a m k. f i Wiki koulutus Leenakaija Lehto
Varhaiskasvatus monikulttuuriseksi
W w w. a m k. f i Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen verkko-opinnot, 15 op Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen opinnoissa hankitaan tietoperustaa.
Keski-Uudenmaan teatteri KUT & TEOS-hankkeen hedelmät.
Testaus Tiptopissa draft Mats Lindstedt, Mika Rintala.
ARVOT Johtaa parempaan (Kohti hyvää elämää) Suojelee Suuntaa toimintaa (Tiedetään mihin pyritään) Yhteinen käsitys suunnasta (Pelisääntöjä) Selkeä rakenne,
Suunnitelmallisen työn työkalut ja avaimia menestykseen
Kehittämistyö hankkeessa KTOL r.y Teija Enoranta.
”YHDEKSÄN ON ENEMMÄN KUIN YKSI” Tiimit seurakunnan vapaaehtoistoiminnan kehittäjinä.
Oppia ikä kaikki - Työkaluja yhteisöllisyyden kehittämiseen syksy 2014
Marja Toivonen gsm Tuumasta toimeen – seminaarin päätös Aktiivi
Ohjelmistotekniikka - Tenttiin valmistautumisesta Kevät 2003 Hanna-Kaisa Lammi LTY/Tite.
Rakenteen ja ilmeen määrittelystä konseptissa. Konseptisuunnittelu Konseptisuunnitelman sisällöstä Konseptisuunnitelmassa kuvaillaan Projektin tausta.
Analyysi Analyysi = kreik. irrottaa: hajottaa osiinsa, eritellä, jäsentää. voi käsitteellisesti tarkoittaa kahta erilaista asiaa: muotoanalyysi: miten.
Teemaryhmä 1: Profiilin ja tunnettuuden kehittäminen Toimintasuunnitelma Aloitusseminaari Marja Kopeli Katja Komonen.
Työllisyysportti ”Ei vain tietoa, vaan ihmistä varten”
Blogin käyttö opetuksen ja ohjauksen tukena Tiina, Tarja, Tari ja Sirpa.
PURKAAMO. Purkaamo -työskentelyn tavoitteet Orientoida ja aktivoida työyhteisöä opetussuunnitelmaprosessiin Kuulla ihmisten kokemuksia ja saada uutta.
Yleislääkäripäivät 2013: Kollegan työkyky
Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Miten nuorisopalvelut selviää palikkaleikkien myllerryksessä?
Esittäytyminen Vastaa esitettyihin kysymyksiin omalta kohdaltasi lyhyesti. Korvaa kysymykset omilla vastauksillasi. Kiitos!
ASIANTUNTIJUUS & OPINNÄYTETYÖ Työelämän asiantuntijuutta ei voi määritellä yksilön prosessina vaan oleellista on se, että yksilö osaa suhteuttaa oma osaamisensa.
TEKNILLINEN KORKEAKOULU HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY TIMANTTI Kokemusperäisen tietämyksen jakaminen organisaatiossa TKK / BIT-tutkimuskeskus SAFIR-puoliväliseminaari.
Itämeri –strategia ja toimenpideohjelmat - mitä uutta odotettavissa Itä-Suomen EAKR – toimenpideohjelman seurantakomitean kokous Kajaani, Neuvotteleva.
Viestintäsuunnitelma
@Virtuaaliammattikorkeakoulu 1 Pientalon 3Dmalli-pilottiaihio Mikkelissä Pientalon 3Dmalli-pilottiaihio Mikkelissä Olli Ilveskoski.
KULTTURIENVÄLINEN VIESTINTÄ
Miten laatutyöhön sitoutetaan?
Lionsklubin muutosjohtaminen 107 N Apj-Lpj seminaari Bykulla
C 1. Testaus on ”sarja toimintoja” Itse asiassa, testaus on vuorovaikutusta, jota rytmittää ohjelmiston arviointi. Vaikka on hyödyllistä tunnistaa sarja.
Mentoreiden verkostoitumisiltapäivä klo
Blogin käyttö opetuksen ja ohjauksen tukena Tiina, Tarja, Tari ja Sirpa.
Pilottihankkeiden onnistumiset, hankaluudet ja opinpaikat Veronika Honkasalo
Työ- ja elinkeinokeskus EAKR- ja ESR-rahoitus Pohjois- Savossa 2007 – Microteknia, Kuopio.
TeSSA 2 Template © 1999 Juho Heikkilä Luottamus Tietoturvallisuuteen liittyvät käytettävyyskysymykset Kristiina Karvonen Tietoliikenneohjelmistojen ja.
Juhani Kettunen Yrityksen kilpailukykytekijät Yrityssuunnittelu ja johtaminen  yrityskulttuuri Asiakaslähtöinen toiminta – sisältää mm. tuotekehityksen,
Wiki …ja muutamia huomioita sosiaalisesta mediasta [työyhteisöjen näkökulma] Kulttuurituotanto YAMK | | Milla Laasonen.
Koulutuksen työelämälähtöisyyden hyvät ja huonot puolet AMOK: APE6/2005, KTM Ismo Koponen MO16,
Verkko-opetuksen laatukäsikirja ja verkostotoiminnan laatu Annika Evälä, Kristiina Karjalainen SVY-yhdyshenkilöpäivä
TUPA –Työpaikkaohjaajien kouluttajakoulutus - kuka kouluttaa ketä?
OPPI SYNTYY YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ - EI MONISTAMALLA
Projektityökurssi KLTITE05SU/OH Projektitöiden seminaariohjeet.
Ops seminaari Askola.
Viides teema: Esimiesviestinnän kultajyvät Leif Åberg: Esimiesviestinnän erikoisluentosarja kevätlukukausi 2005.
Sosiaalityön käytännön, koulutuksen ja tutkimuksen strategista kumppanuutta Itä-Suomen yliopistossa Katri Savolainen Projektipäällikkö Itä-Suomen yliopisto.
HEIDI, PÄIVI JA ANU Vammaisasioiden oppimis- verkoston koordinaattorit Mikä Innokylä on? Juha Koivisto.
Sarana - Työelämän moniammatillinen oppimis- ja kehittämisareena - sosiaalialan pilotoinnista visioita hyvinvointialalle 4/2010-3/ Helsinki.
Uusi, Innostava, Oivalluksia Synnyttävä VÄLINE TYÖYHTEISÖILLE MYÖNTEISEN TYÖHYVINVOINNIN VAHVISTAMISEEN: Voimaa työhön -lautapeli Mindgame.
VASU:n jalkauttaminen Raumalla
Koulutuksen tavoite Tavoitteena on, kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön valmiuksia havaita ja arvioida kotonaan asuvien asiakkaidensa palo-
Yhteiskehittäminen Innokylässä
Organisaation kehitystoiminnan arviointi
JOHTAMISEN KETJUN PERUSTEET
Arvioinnista arkipäivää
Yhteiset palautekäytännöt laadun arvioinnissa
Työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa
Esityksen transkriptio:

Strada-menetelmät strategian käytäntöön viemisessä Laadukkaan ohjausjärjestelmän työrengastapaaminen 25.5.2004 Outi Kallioinen esitys tiivistetty STRADA-projektista

Strategiakäytännöt 1/3 Strategiakäytännöt ovat toimintatapoja, rutiineita, ajattelumalleja ja muita sosiaalisia käytäntöjä, jotka ohjaavat arjen työtä strategian suuntaan Esimerkiksi tuloskorttiprosessi, budjetointi, SWOT-analyysi ja kehityskeskustelu voivat olla strategisia käytäntöjä –toisaalta perjantaipalaveri tai pikkujoulut voivat olla strategisia käytäntöjä, mikäli niillä on vaikutusta organisaation strategian sisältöön tai toteutumiseen

Strategiakäytännöt 2/3 Käytännöt mahdollistavat organisoidun toiminnan Jos organisaation toiminnoissa jokainen teko edellyttäisi uuden käytännön keksimistä, toiminnasta ei tulisi mitään Strategiatyössä ja strategisessa työssä pyörää ei keksitä uudelleen, vaan voidaan soveltaa aiemmin kehitettyjä käytäntöjä Luova soveltaminen puolestaan luo uusia käytäntöjä

Strategiakäytännöt 3/3 Strategiakäytännöt tekevät arjen työstä merkityksellistä Käytäntöjen avulla luodaan yhteys oman työn ja yhteisten tavoitteiden välille

Strategi ’Strategi’ voidaan nähdä varsin laajana käsitteenä –organisaation strategiaa luovasti toteuttava yksilö on myös strategi, ei pelkästään virallisen strategian suunnittelusta vastaava johtaja

Strategiakäytäntöjen tunnistaminen Mitkä ovat meidän organisaatiomme strategiakäytännöt? mitä käytäntöjä meidän organisaatiossamme on? mitkä toimivat, mitkä eivät? miten käytäntöihin suhtaudutaan? mikä tekee käytännöistä strategisia?

Strategiakäytäntöjen kehittäminen 1/2 Mitä näkökulmia kehittämisessä voidaan huomioida? yhteinen, jaettu näkemys olemassa olevista strategiakäytännöistä käytäntöjen riittävyys (liikaa / liian vähän) strategiakäytäntöjen käyttökelpoisuus yksilön kannalta ja toimivuus organisaation kannalta strategiakäytäntöjen muodostama kokonaisuus (miten käytännöt liittyvät toisiinsa)

Strategiakäytäntöjen kehittäminen 2/2 strategiakäytäntöjen elinkaari? (Miten käytännöt näyttäytyvät ajan kuluessa, strategian muuttuessa jne.) uusien käytäntöjen luominen (muiden organisaatioiden kokemusten hyödyntäminen) turhista käytännöistä luopuminen

STRADA-menetelmät STRADA–menetelmät ovat ryhmätyömenetelmiä, jotka helpottavat strategian viestintää, omaksumista ja soveltamista organisaation eri tasoilla. Menetelmät perustuvat ryhmän vuorovaikutukseen, pelaamiseen ja simulointiin. www.strada.hut.fi vapaasti ladattavissa

Kenelle menetelmät on tarkoitettu? Menetelmien käyttäjänä voi olla jokainen organisaatiossa työskentelevä henkilö, jonka tulisi ymmärtää oman työn yhteys organisaationsa strategiaan. Menetelmien vetäjiksi soveltuvat organisaatioiden strategian toteuttamisen edistämisestä vastaavat henkilöt, kuten esimiehet, kehittäjät, henkilöstö- ja viestintävastaavat sekä konsultit.

Mikä menetelmien käytössä on tärkeää? Menetelmien soveltamisessa keskeistä on strategian toteuttamisen haasteen ja tavoiteltavan lopputuloksen selkiyttäminen ennen sopivan ratkaisun valintaa. Menetelmien käyttö itsessään on helppoa eikä vaadi erityisosaamista.

Mistä menetelmät koostuvat? STRADA-menetelmiä on yhteensä 12. Kukin menetelmä koostuu vetäjän ja osallistujan ohjeista sekä apudokumenteista (korttipohjat, kuvakortit, lomakkeet). Vetäjän ja osallistujien ohjeiden sekä apudokumenttien lisäksi menetelmien käyttämiseen tarvitaan muun muassa kyniä, tusseja, liimapuikkoja ja fläppipaperia sekä ryhmätyöpöydillä varustettu tila. Tarvittava materiaali on esitelty kunkin menetelmän vetäjän ohjeessa. Vetäjän ohjeessa on kuvattu myös menetelmän käyttöön liittyvät ennakkovalmistelut, menetelmätilaisuuden vaiheet ja jatkotoimet sekä vinkkejä menetelmän soveltamiseen. 

MENETELMÄT Strada-menetelmät jakautuvat neljään ryhmään: 1 Mihin organisaatiomme on menossa?  - Miten organisaation suunta voidaan viestiä ymmärrettävällä ja mieleenpainuvalla tavalla?  - Millaisia haasteita organisaatiolla on edessään? Strategiatarina Vertauskuvaverstas 2 Miten strategia liittyy työhöni / työhömme?  - Mikä on strategian ja yksilön tai ryhmän toiminnan välinen yhteys?  - Miten yksilö voi hahmottaa oman toimintansa vaikutusta strategian toteutumiseen? Oma Napa Osallistumiskartta Päätöksentekosimulaatio Roolirakennus

3 Mitä pitäisi tehdä?  - Mitä estää tai hidastaa strategian toteutumista?  - Mitä toimenpiteitä strategian toteutuminen vaatii? Ongelma-analyysi Suunnittelusapluuna 4 Mitä strategia tarkoittaa?  - Miten strategia käännetään ymmärrettävälle kielelle?  - Mitä kysymyksiä strategia herättää? Käsitekorttipeli Sananselityspeli Strategiaharava Strategiapeikko

Oma Napa Oma Napa -menetelmän avulla mietitään yhdessä strategisten käsitteiden liittymistä omaan tai ryhmän työhön. Menetelmä on helppo ja yksinkertainen tapa käsitellä strategian ja ryhmän tai yksikön toiminnan yhteyttä.   Käyttötilanteita, joissa Oma Napaa voi hyödyntää: Strategiakartan viestiminen Toimintasuunnitelman tekeminen Tuloskortin rakentaminen Vetäjän ohje Osallistujan ohje Korttipohja

"Strategioiden vieminen työyhteisön arkeen on tämän hetken suurimpia liiketoiminnan ja johtamisviestinnän haasteita. On hienoa että tähän on kehitetty toimivia työkaluja!" - Leif Åberg, organisaatioviestinnän professori, Helsingin Yliopisto