Tietotekniikan opettajankoulutuksen uudet tuulet Leena Hiltunen & Jaana Markkanen

Esityksen sisällöstä Koulutuksen taustoja ja nykytilanne Suomessa Koko koulutusalaa koskettaneet sisällölliset uudistukset vuosina 2001-2002 Opetuksessa käyttöönotettu uusia tekniikoita sekä opetusmenetelmiä uusien sisältöjen myötä Opiskelijoilta saatu rakentavaa palautetta kurssien ja opetuksen kehittämiseksi Opiskelijatöiden tuloksia

Alan koulutukselle suuri tarve Vuonna 2000 yli puolet 18-64-vuotiaista ilmoitti tarvitsevansa ammattitaitoa tai uraa edistävää koulutusta, josta tietotekniikan koulutuksen osuus 27 %. Työnantajan tuella tapahtuvan koulutuksen sisältö vuonna 2000.

Opettajatarve tietotekniikassa Vuonna 2002 tehdyn Opetusministeriön Opettajatarve-selvityksen mukaan vuoteen 2020 mennessä tarvitaan lähes 800 uutta tietotekniikkan opettajaa eri kouluasteille 53,0% 784

Yliopistollinen koulutus Vuosina 200-2002 yliopistoista (JY, JoY, TuY ja HY) valmistuneiden määrä viimevuosina yhteensä alle 10 uutta opettajaa vuodessa! Alalla tarvitaan isoa ”remonttia”, jos Opettajatarve-selvityksen mukaiseen koulutustarpeeseen halutaan vastata Jyväskylässä ”remontti” aloitettu jo vuonna 2001 JY:ssä alalle hakeutuneiden ja alalta valmistuneiden määrät ovat selvässä kasvussa Vuonna 2003: 7 uutta opettajaa, vuonna 2004: 5 uutta opettajaa; alkuvuonna 2005: X uutta opettajaa

Opettajankoulutuksen taustoja 1/2 Jyväskylässä tietotekniikan pääaineenopettajia koulutettu syksystä 1993 alkaen Tätä ennen tietotekniikka opettajilla vain sivuaineena Syksyllä 1998 tietotekniikan laitos siirtyi Informaatioteknologian tiedekunnan alaisuuteen Tietotekniikan aineenopettajankoulutus kokenut täysremontin vuosien 2001-2004 aikana

Opettajankoulutuksen taustoja 2/2 Opiskelijoilla mahdollisuus suuntautua Yleissivistävien koulujen eli perusopetuksen ja lukion opettajiksi sivuaineena toinen koulussa opetettava aine opettajan pedagogiset opinnot OKL:ssä Ammatillisen ja aikuiskoulutuksen saralle sivuaine oman mielenkiinnon mukaan pedagoginen koulutus aikuiskoulutuksen puolelta Yritysten koulutus- ja konsultointitehtäviin sivuaine oman mielenkiinnon kukaan

Sisällölliset uudistukset 1/4 Koko JY:n informaatioteknologian tiedekunnan opetussisällöt uusittiin vuosien 2001-2002 aikana Taustalla tieto tulevasta Bologna-prosessista ja siirtymisestä yleiseurooppalaiseen 2-portaiseen tutkintojärjestelmään Sisällönsuunnittelu ACM:n Computing Curricula-suositusten pohjalta (http://www.acm.org/education/curricula.html) Uusi 2-portainen tutkintorakenne käyttöön ensimmäisten joukossa koko Euroopassa jo syksyllä 2002

Sisällölliset uudistukset 2/4 Kuluvan talven aikana Tarkistettu kurssien kuormittavuudet sekä muunnettu opintoviikot uuden opintopistejärjestelmän mukaisiksi Viilattu kandi- ja maisteriopintojen raja opintopistejärjestelmän vaatimalle kohdalle

Sisällölliset uudistukset 3/4 Kurssien nimikkeet, sisällöt ja laajuudet uusittiin Opinnot jaettiin seuraavasti: yleisopinnot tiedekunnan yhteiset opinnot koulutusalakohtaiset opinnot suuntautumisvaihtoehdon opinnot sivuaineopinnot kaikille samat perustiedot koulutusalasta erikoistuminen suuntautumis- vaihtoehdon ja sivuaineopintojen mukaan

Sisällölliset uudistukset 4/4 FM (300 op) Maisteriopinnot (120 op) Koulutusalan pääaineopinnot (35 op) Pakolinen sivuaine (25-60 op) Opettajan pedagogiset opinnot (25-60 op) Valinnaiset opinnot (19-29 op) Tiedekunnan yhteiset pääaineopinnot (50 op) Yleisopinnot (10 op) ja kieli- ja viestintäopinnot (6 op) LuK (180 op)

Opettajankoulutuksen tarjonta Tietotekniikan opettajan työvälineitä (5 op) mm. ohjelmistoja, laitteita, hyviä käytänteitä sekä selvennystä lakiviidakkoon Tietotekniikan opetuksen perusteet (5 op) didaktisista ja pedagogisista valinnoista Virtuaaliset oppimisympäristöt (5 op) oppimisalustat tutuksi Verkkokurssin tuotantoprosessi (10 op) oman verkkokurssin suunnittelu ja toteutus

Verkkokurssin tuotantomalli 1/7 Aihetapauksiin perustuva verkkokurssin suunnittelu- ja tuotantomalli Ei ole olemassa yhtä yleisesti käytettyä mallia! Erilaisia malleja ja kokeiluja löytyy, muuta mikään niistä ei tue samanaikaisesti strukturoidun ja monimuotoisen digitaalisen materiaalin integrointia sekä yhdistämistä pedagogiseen tietämykseen ja kommunikointi- sekä kognitiivisiin työkaluihin.

Verkkokurssin tuotantomalli 2/7 Käyttää ohjelmistotuotannon metaforia kiteyttämään tarvittavat vaiheet verkkokurssin luomisessa sisältölähtöisesti Samat prosessin vaiheet käytössä myös kasvatustieteiden puolella, mm. Instructional designissa, mutta ohjelmistotekniikka tarjoaa myös muita ”apuvälineitä” Kuvaa yksiselitteisen tavan suunnitella ja tuottaa verkkokursseja

Verkkokurssin tuotantomalli 3/7 Mahdollistaa vaiheittaisen ja täydentävän eli iteratiivisen ja inkrementaalisen tuottamisen Sisältölähtöisenä mallina mahdollistaa myös hyödyntämisen monimuoto-opetuksessa Tukee oppimisaihioiden uudelleenkäyttöä Auttaa ratkaisemaan monia verkkokurssien laatuongelmia

tuotantomallin vaiheet 4/7 Tausta- analyysi Mitä? Miksi? Kuka? Milloin? Miten? Tavoite Käsitteet Sisältö Materiaalit ”Rajoitukset” Aihetapauslähtöisen tuotantomallin vaiheet Sisällön- tuotanto Aihetapausten luominen ja hierarkkisten yhteyksien esittäminen aihetapaus-kaaviolla Pedagoginen suunnittelu Pedagogiset ratkaisut Kognitiiviset työkalut Kommunikointi-työkalut Pedagoginen käytettävyys Tekninen suunnittelu Alusta Mediat Käytettävyys Ylläpito Skaalautu-vuus Yhteensopi-vuus Standardit Käyttöliittymä Toteutus ja arviointi Aiheiden toteuttaminen valittujen sisällöllisten, pedagogisten ja teknisten ratkaisujen mukaan Kokonais- arviointi Iteratiivinen ja inkrementaalinen kehittäminen

5/7 Aihetapauksen perussisältö sisältöä voidaan laajentaa esim. eri standardien metatieto- vaatimusten mukaan oppimisaihio, joka voidaan liittää eri opintojaksoihin

Aihetapauskaavio 6/7

Verkkokurssin tuotantomalli 7/7 Malli testattu opetuksessa syksyllä 2004 Opiskelijat laativat oman verkkokurssin tuotantomallin mukaan Mallin käyttö sai opiskelijoilta paljon positiivista palautetta; parasta suunnittelun vaiheistaminen huolellinen suunnittelu ennen toteutusta malli jakaa työmäärän tasaisesti koko tuotantoprosessin ajalle toteutus helppoa ja jopa kivaa hyvän ja yksityiskohtaisen suunnittelun jälkeen

Esimerkkejä toteutuksista Kotisivujen rakennuksen alkeet Tietotekniikan historia –kurssi TUTKAn ohjesivusto Kursseja toteutetaan joko opiskelijoiden omista aiheista tai tilatuista aiheista

Uudet tekniikat 1/2 Monimuoto-opetus = lähiopetus + verkko-opetus opintojaksojen suorittaminen kokonaan etäopiskeluna lisääntyy koko ajan Oppimisympäristöalustoina käytössä Discendum Optima sekä Moodle Suoratoistona verkon kautta lähetettäviä luentoja paluukanavana keskusteluryhmä, chat tai jopa Skype! Luentotallenteet

Uudet tekniikat 2/2 Oppimateriaalipaja Verkkomateriaalien tuottamiseen suunniteltu toimintaympäristö (laitteet ja sovellukset) Opiskelijoille mahdollisuus käyttää laitteita ja opetella tuottamaan oppimateriaaleja verkkoon webbisivut (HTML-Kit, Dreamviewer, FrontPage; XML) CSS-ulkoasumäärityksillä äänen tallentaminen ja muokkaaminen (Audacity) videon kuvaaminen ja editoiminen (Windows Movie Maker, Adobe Premiere Pro) animaatioiden tuottaminen (Flash)

Uudet opetusmenetelmät 1/3 Opiskelijakeskeinen, yhteistoiminnallinen ja ryhmätyöskentelyä hyödyntävä opiskelu Aikataulutettuja verkkokeskusteluja keskustelut oppimisympäristön keskustelualueella keskusteluille aikataulutettu 2 tuntia viikossa aiheet määräytyvät kurssien oppimistehtävien mukaan Ongelmalähtöistä ankkuroitua oppimista Opiskelijat oppivat ratkomalla oikeita, käytännön opetustyöhön liittyviä ongelmia ja oppimistehtäviä

Uudet opetusmenetelmät 2/3 Vastavuoroinen opettaminen Opiskelijat toimivat itse opettajan / ohjaajan roolissa Tutorointi / puheenjohtajuus verkkokeskusteluissa Puheenvuororinkejä Ohjattu keskustelu, jossa säännöistä huolimatta antoisaa ”keskustelua” Kaikkien osaaminen esille, myös ”piilo-osaajat” Ohjausta verkossa, sähköpostitse sekä video- ja puhelinneuvotteluina

Uudet opetusmenetelmät 3/3 Vierailuluentoja Ajankohtaisia aiheita osa-alueiden asiantuntijoilta Yhteistyö yliopiston sisällä, alumnit Hyviä käytänteitä ”oikeasta elämästä”

Uudet arviointimenetelmät 1/2 Uudenlainen opiskelu ja opettaminen vaatii uudenlaiset oppimisen arviointimenetelmät Ei perinteisiä tenttejä vaan itse- ja vertaisarviointeja sekä oppimispäiväkirjan kirjoittamista Oppimisen arvioinnissa mukana: osallistuminen lähitunneilla sekä verkossa itsearviointi ja oppimispäiväkirjat vertaisarviointi kurssin seminaari- tai harjoitustyö Opiskelijan oma arvio otetaan huomioon

Keskustelujen arviointiasteikko Välttävä: osallistuu, esittää omia mielipiteitä asiasta ja perustelee Aktiivinen: keskustelee vuorovaikutteisesti, viittaa toisten puheenvuoroihin, perustelee omat mielipiteet, viittaa luennolla ja kirjallisuudessa esitettyihin tietoihin Rakentava: vie keskustelua eteenpäin kommentoimalla, analysoimalla, pohtimalla, esittämällä uutta tietoa, kysymällä, tuo esille uutta itse hankkimaansa tietoa, neuvottelee, sovittelee, tarkistaa omia mielipiteitään muiden pohdintojen pohjalta, tarkastelee asioita eri näkökulmista, esittää rakentavia kommentteja

Graduissa tutkittua 1/6 Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategiat perusopetuksen yläluokilla (v. 2003) Keski-Suomen alueelta Tietoa ja välineitä on olemassa Ongelmana strategiatyön vaikeus sekä opastuksen ja ohjeistuksen puutteellisuus Jälkiarviointi, missä ko. strategiat ovat nyt

Graduissa tutkittua 2/6 Tietotekniikan opetussuunnitelmat Pirkanmaan maakunnan perusopetuksen yläluokilla sekä lukioissa lukuvuonna 2003-2004 (v. 2004) OPS:t väljiä sekä kirjavia ja muotoutuvat usein opetuksen mukana ATK-opettajien vastuulla Oppilaita kuitenkin kuunnellaan Ongelmana OPS-työn suunnitelmallisuus Oppilaan jatko-opiskelu, yhteistyö seuraavan oppilaitostason kanssa

Graduissa tutkittua 3/6 Oppilaitos ja ammattialavalinnan taustat - miten saada tytöt tekniikan aloille (v. 2004) Laaja kyselytutkimus, jolla etsittiin keinoja kannustaa tyttöjä (tieto)tekniikan pariin Toisen asteen ja lukion 1. vuoden opiskelijoille Keski-Suomen alueella Tyttöjä ohjataan edelleen ”naisten aloille”  opettajien ja opojen asenteet yms. Myös kaverit vaikuttivat valintojen taustalla

Graduissa tutkittua 4/6 Aineenopettajien TVT -taidot (v. 2005) Vertailukoulut Lappeenrannassa ja Jyväskylässä OPE.FI -tasoihin peilaten Laitteita löytyy, myös uskallusta käyttää niitä Osataan etenkin internetin hyödyntämistä ja tekstinkäsittelyä Laadukkaiden opetusohjelmien puute Ongelma täydennys- ja lisäkoulutuksen mahdollisuus ts. koulutuksen puute

Graduissa tutkittua 5/6 Tieto- ja viestintätekniikka opetussuunnitelman perusteissa 2004 (v. 2005) OPS tutkittu läpikotaisin  mitä TVT:sta tulisi oikein opettaa TVT on paperilla integroitu oppiaineisiin  miten on käytännössä Opettajien osaaminen avainasemassa, tähän tarvitaan tukea

Graduissa tutkittua 6/6 Kotitietokoneen vaikutus - eriytyykö opiskelija ilman tietokonetta muista ikäisistään Projektioppiminen - tietotekniikan laitoksen kurssiesimerkki Tietotekniikan innovatiivinen opetuskäyttö - SITES:n aineiston Suomen tapaukset

Mihin tähtäämme Yhteistyön ja verkostoitumisen merkityksen ymmärtäviä, asiantuntija-opettajia kentälle Tiedonhaun- ja hallinnan osaaviin opettajiin Alan monipuolisuuden ja haastavuuden esille tuomiseen Ammattitaidon ylläpitämiseen ja täydentämiseen Verkon mahdollisuuksien ja haasteiden ymmärtämiseen; esim. tiedon oikeellisuus, tietoturva, tietosuoja, median vaikutus nuoriin ja lapsiin

Muita kehityshankkeita Opettajankoulutuksen suoravalinnan aloittaminen Syksyllä 2005 ensimmäiset 8 opiskelijaa Koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan aloittaminen Opettajien yliopistolliseen täydennyskoulutukseen panostaminen

Opiskelijapalautetta Opiskelijapalaute ”yltiö-positiivista” kurssit ”rankattu” parhaimpien kurssien joukkoon Rakentavia kehitysideoita uusia toteutusehdotuksia muutosehdotuksia täysin uusia sisältöideoita Opiskelijat koetaan yleisesti avoimemmiksi, sanavalmiimmiksi ja aikaansaavimmiksi kuin opiskelijat keskimäärin

Kiitos!