CEFLING Yleiseurooppalaisen viitekehyksen taitotasojen lingvistinen perusta: toisen kielen oppimisen ja kielitaidon arvioinnin yhdistäminen Suomen Akatemia 2007 – 2009

Mukana englanti ja suomi toisena kielenä, mutta muutkin mahdollisia. Kielten laitos Soveltavan kielen-tutkimuksen keskus Mukana englanti ja suomi toisena kielenä, mutta muutkin mahdollisia.

YHTEISTYÖ Eurooppalainen projekti, jossa yhdistetään kielitaidon arvioinnin ja toisen kielen oppimisen tutkimusta Koollekutsujat: J. Hulstijn, R. Schoonen, ym., Amsterdam, NL Charles Alderson, Florencia Franceschina, Jay Banerjee, Lancaster, UK

MUITA YHTEISTYÖKUMPPANEITA Daniel Véronique, Paris III, FR Gabriele Pallotti ja Camilla Bettoni, Sassari ja Verona, IT Kenneth Hyltenstam, Inge Bartning, Stockholm, SE Günther Nold, Dortmund, DE Rod Ellis, Auckland, New Zealand

TUTKIJARYHMÄ TUTKIJAT Riikka Alanen Hannele Dufva Ari Huhta Paula Kalaja Maisa Martin Katja Mäntylä Mirja Tarnanen JATKO-OPISKELIJAT Helena Miettinen Sanna Mustonen Nina Reiman OPISKELIJAT Taru Kynsijärvi Vilja Paavola

LÄHTÖKOHTIA Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys ja sen taitotasoasteikot → Yleiset kielitutkinnot → Opetussuunnitelmien perusteet (peruskoulu, lukio, aikuiset)

LÄHTÖKOHTIA Kielitaidon arvioinnin tutkimustraditio ja arviointijärjestelmät mitä kielitaito on, millaisista osista se koostuu kielitaidon arvioinnin teoreettiset lähtökohdat ja menetelmät arvioinnin luotettavuus arvioinnin vaikutus arviointijärjestelmien toimivuus

LÄHTÖKOHTIA Toisen kielen oppimisen tutkimus (SLA) mikä ohjaa kielenoppimista (kieli, kognitio, vuorovaikutus) millainen on kielenoppimisen kehityskulku (kaikilla samanlainen tai erilainen, ennustettavuus) mikä vaikuttaa kielenoppimiseen (lähtökohdat, kontekstit, oppijakohtaiset tekijät)

CEFLING: PÄÄKYSYMYS Miten toisen tai vieraan kielen taito kehittyy ja miten kehitys voidaan kuvata saavutettuina tasoina?

TUTKIMUSKYSYMYS 1 Mitkä kielellisten piirteiden kimput ovat tyypillisiä eri taitotasoilla? Yksittäisen piirteen esiintyminen muodostaa harvoin selvän jatkumon Merkittävää voi olla sekä piirteen esiintyminen että sen puuttuminen

TUTKIMUSKYSYMYS 2 Ovatko aikuisten ja lasten suoritusten kielelliset piirteet eri taitotasoilla samanlaisia, kun viestinnälliset kirjoitustehtävät ovat samanlaisia? Tämän tiedon pohjalta voidaan arvioida aikuisille suunnatun viitekehyksen ja lapsille ja nuorille suunnattujen opetussuunnitelman perusteiden taitotasojen yhteneväisyyttä.

TUTKIMUSKYSYMYS 3 Millaisia kirjoitustehtäviä on peruskoulun 3.– 9. luokan oppimateriaaleissa? Missä määrin nämä tehtävät ovat verrattavissa viitekehyksessä ja opetussuunnitelmien perusteissa määriteltyihin kirjoittamistehtäviin?

TUTKIMUSKYSYMYS 4a Mihin eritasoisten kirjoitussuoritusten kielellisiin ja kommunikatiivisiin piirteisiin opettajat kiinnittävät huomiota, kun he arvioivat niitä ops:n taitotasojen pohjalta? Miten nämä piirteet ovat yhteydessä samojen suoritusten lingvistiseen ja viestinnälliseen analyysiin?

TUTKIMUSKYSYMYS 4b Mihin eritasoisten kirjoitussuoritusten kielellisiin ja kommunikatiivisiin piirteisiin Yleisten kielitutkintojen koulutetut arvioijat kiinnittävät huomiota, kun he arvioivat niitä viitekehykseen perustuvien YKI-taitotasojen pohjalta? Miten nämä piirteet ovat yhteydessä samojen suoritusten lingvistiseen ja viestinnälliseen analyysiin?

AINEISTO Yleisten kielitutkintojen kirjoitussuorituksia eri tasoilta (aikuiset) Peruskoulun 7.–9. luokan kirjoitussuorituksia 3 erilaista kirjoitustehtävää/henkilö Englanti: L1 suomi Suomi toisena kielenä: L1 vaihtelee