Bergenin haasteet ammattikorkeakouluille Ajankohtaista Bolognan prosessissa Arcada 1.6.2005 Puheenjohtaja Petra Nystén SAMOK Bergenin haasteet ammattikorkeakouluille,

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
OPETUSSUUNNITELMATYÖN ETENEMINEN AMMATTIKORKEAKOULUISSA Kysely 09-10/2005.
Advertisements

Bolognan prosessin tuomat haasteet AMK:lle vuoteen 2020 Opettamisesta osaamiseen – kehittämisohjelman avausseminaari Metropolia Ammattikorkeakoulu,
MITÄ KV-YHTEISTYÖ EDELLYTTÄÄ KOULUTUSOHJELMILTA JA OPETUSSUUNNITELMILTA? Ammattikorkeakoulutuksen kokonaisvaltainen kansainvälistyminen ja tuloksellinen.
Ainejärjestöjen kansainvälisyyskoulutus Sanna Patja, JYYn kv-sihteeri Sarianna Hirvonen, kv-valiokunnan pj.
Avoin ammattikorkeakouluopetus. AVOIN AMMATTIKORKEAKOULUOPETUS  Opinnot ovat avoimia kaikille kiinnostuneille koulutustaustasta,
Osaamisen ja sivistyksen asialla AMK-vieraskielisen koulutuksen yhteishaku Annika Grönholm Harek/YO-opas syystapaaminen
Kansainvälinen toiminta OAMK:ssa
AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN KORKEAKOULUISSA Työryhmän ehdotukset ja toimeenpano Osaaminen esiin -seminaari, Mikkeli Johanna Haahtela.
AJANKOHTAISTA AMMATILLISESSA JA AIKUISKOULUTUKSESSA
Oppisopimus ja Eurooppa
Tutkinnonuudistus Helsingin yliopistossa
ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä
Opiskelijan arviointi työpaikalla
Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) Kansalliset ja kansainväliset.
Laadunarvioinnin eurooppalainen ulottuvuus KOHTI BERLIINIÄ -SEMINAARI Paasitorni pääsihteeri Tapio Huttula, KKA,
Ajatuksia Lapin yliopistosta – Helka Urponen Tutkintotavoitteista koulutusta neljässä tiedekunnassa Lisäksi Arktisessa keskuksessa, kv- maisteriohjelmia.
OHJAUS AMMATTIKORKEAKOULUISSA Pentti Rauhala ARENE ry:n pj., rehtori, Laurea – ammattikorkeakoulu
Osaamisen ja sivistyksen asialla KANSAINVÄLISTYMINEN EUROOPPALAISEN KORKEAKOULUTUKSEN HAASTEENA JA TAVOITTEENA Kansainvälistyvä opetussuunnitelma Tampere.
European Master in Higher Education “…higher education is becoming the central social institution in our society, and the main pillar in the knowledge.
Tutkinnonuudistus voimaan tänä syksynä – Mikä muuttuu?
Osaamisen ja sivistyksen asialla DIPLOMA SUPPLEMENT Opetusneuvos Carita Blomqvist
Sosiaalinen media opetuksen ja oppimisen tukena - projekti.
TUTKINNONUUDISTUKSEN KESKEISET LINJAUKSET JA VAATIMUKSET Vaasa Katariina Alha/W5W.
KANSAINVÄLINEN HARJOITTELU OSANA OPINTOJA Bolognan vanavedessä – seminaari, Turku Helli Kitinoja Kansainvälisten asiain päällikkö Seinäjoen ammattikorkeakoulu.
KV- JA URAPALVELUT Anu Honkanen Kansainvälinen harjoittelu osana opintoja Työrymä 2 Bolognan vanavedessä –seminaari: Kansainvälisyys korkeakoulujen.
Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) Tutkinnonuudistuksen.
Kiihdytetty opiskelupolku 2,5 v./SOTE 1. vuosi Kaikille pakolliset ammatilliset tutkinnon osat 50 ov Opiskellaan ryhmän mukana, 30 ov: Kasvun tukeminen.
Restonomi Opetussuunnitelma 2005
Vaasan yliopisto Arviointiprojektin käynnistysseminaari Ilkka Virtanen Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointi-
Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät Turku Bolognan prosessi ja ECTS ko- ohj.rakenteiden kehittämisen haasteena- yhden.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Neuvoston suositukset epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista -Suosituksen keskeinen sisältö -Toimeenpano -Toimeenpanoon.
O PETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/ Ammattikorkeakouluyksikkö/ Maija Innola/ as / /1. Tavoitesopimus Sopimuksen.
Osaamisen ja sivistyksen asialla Kansainväliset yhteistohtoriohjelmat Opetusneuvos Carita Blomqvist.
O PETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/Ammattikorkeakouluyksikkö/Maarit Palonen / /1. SUOMALAISTEN KORKEAKOULUJEN TULEVAISUUDEN.
OSTU-prosessi OK-opintokeskuksessa Lotta Pakanen 2014.
Osaamisperustaisuus korkeakouluissa
Joustava opintoketju Pohjois- Savossa –hanke – Savonia-ammattikorkeakoulu Kuopion yliopisto Sibelius-Akatemia, Kuopion osasto Humanistinen.
Matti Isokallio, ECTS/DS neuvonantaja, Euroopan komissio ECTS ja ammattikorkeakoulut.
Joustava opintoketju Pohjois- Savossa –hankkeen loppuseminaari Tuula Peura Ulla Kekäläinen Joustava opintoketju Pohjois-Savossa.
FUAS Kielet ja viestintä
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi EU:n neuvoston suositus epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista Omaehtoiset opinnot näkyviksi Carita.
Vaasan ammattikorkeakoulu Opintoasianyksikkö
Opetussuunnitelmatyö - keskiössä OPSviestintä Katariina Alha Jyväskylän yliopisto
PK-yritysten liiketoiminnan kehittäminen osana perusopetusta 1 A M K: perustehtävät OPETUST & KALUE- VAIKUTUS.
Opiskelijan ohjaus Prosessi- ja ympäristötekniikan osastolla Saara Luhtaanmäki Suunnittelija.
Akkreditointi tarkoittaa erikoistumisopintojen arviointi- ja rekisteröintiprosessia, jota Korkeakoulujen arviointineuvosto on toteuttanut vuodesta 1999.
Alueellinen koulutustilaisuus Kuopiossa Kunnonpaikka,Vuorela Ulla Voutilainen.
Ulkomaalainen opiskelija Tutkinto-opiskelija (perustutkinto/ maisteriohjelma) Vaihto-opiskelija (ensisijaisesti opiskelemassa) Harjoitteluvaihto-opiskelija.
KSHJ & KOULUTUSTARJONTA Opintohallinnon tietojärjestelmäiltapäivä Pia Penttinen, Hakijapalvelut.
Bologna-prosessi Helsingin yliopistossa Helsingin yliopisto Tutkinnonuudistuksen tukiryhmä
Uusi tutkintorakenne - Bolognasta eteenpäin Yliopiston ja ammattikorkeakoulujen neuvottelukunta
GOPP –hanketyöpaja Teemaryhmät Ohjausryhmän edustajat SAMOK ry. Projektipäällikkö.
Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen opetushallituksen uudessa organisaatiossa Oppisopimuksen tulevaisuus –seminaari Johtaja Pasi Kankare, Opetushallitus.
O PETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yliopistoyksikkö /Markku Mattila/ tk / /1 ELINIKÄINEN OPPIMINEN YLIOPISTOISSA -TYÖRYHMÄ.
Kansainvälinen viestintä
Eurooppalainen työnvälityspalvelu EURES OHJAUS 2004-seminaari Jyväskylä, Rantasipi Laajavuori Miten liikkua eurooppalaisilla työmarkkinoilla?
W5W-toimintaa vuonna 2006 W5W.2 - Matkalla akateemiseksi osaajaksi ( ) Katariina Alha, W5W-projektipäällikkö, Oulun yliopisto Tommi Haapaniemi,
PEDA-FORUM -PÄIVÄT HELSINGISSÄ KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN HAASTEITA Opetusneuvos Päivi Aronen O PETUSMINISTERIÖ.
O PETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yliopistoyksikkö / Markku Mattila/pm/ /1. BOLOGNAN PROSESSI Berliinin ministerikokous 1.Prosessin.
Keskiviikko 28. lokakuuta 2009 ESTEETÖN OPISKELU AMMATTIKORKEAKOULUISSA ESOK-PÄÄTÖSSEMINAARI HELSINKI
Esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden edistäminen Turun yliopistossa
SYKSY 2016 Päivi Pakkanen.
Tutkinnonuudistus kemistin koulutusohjelmassa
Lukukausimaksuihin liittyvä
Yhteis- ja kaksoistutkintojen tilastointi
Oppijan verkkopalvelu eHOPS
Muualla kuin Haaga-Helia:ssa hankittu osaaminen
Korkeakoulujen laadunvarmistus-järjestelmien nykytilanne
Berliiniin! Euroopan korkeakoulutusalueen eteneminen
Osaaminen esille Europassilla
Esityksen transkriptio:

Bergenin haasteet ammattikorkeakouluille Ajankohtaista Bolognan prosessissa Arcada Puheenjohtaja Petra Nystén SAMOK Bergenin haasteet ammattikorkeakouluille, Arcada

Prosessin seurantakokoukset Opetusministerit tapaavat joka toinen vuosi Berliini 2003, Bergen 2005, seuraavaksi Lontoo toukokuussa 2007 Paikalla 45 maan ministerit, joista viisi uusia (Armenia, Azerbaidzan, Georgia Moldova ja Ukraina) Ei vain EU-prosessi! Bergenin haasteet ammattikorkeakouluille, Arcada

Raportit prosessin edistymisestä EUA:n TRENDS IV (korkeakoulujen näkemys) Stocktaking –raportti (hallitusten näkemys) Yleisraportti (seurantaryhmän (BFUG) näkemys) ESIB: Bologna With Student Eyes (Opiskelijoiden näkemys) ESIB: Bologna ”Black Book” Raportit yhdessä antavat kattavan kuvan prosessin etenemisestä Bergenin haasteet ammattikorkeakouluille, Arcada

Prosessi puolivälin tarkastelussa Berliinissä v asetettiin kolme välitavoitetta Bergeniin, joiden edistymisestä ja toimeenpanosta maiden tuli raportoida: laadunvarmistus kaksiportainen tutkintojärjestelmä tutkintojen ja opintosuoristusten tunnustaminen Samat välitavoitteet myös Lontooseen Bergenin haasteet ammattikorkeakouluille, Arcada

Kaksiportainen tutkintorakenne Kaksiportainen tutkintorakenne otettu laajasti käyttöön Tutkintojen profiilit ja laajuudet vaihtelevat -> vaikeuttaa vertailua Monesti muutokset tehty mekaanisesti ilman sisällöllisiä muutoksia 1. syklin tutkinnon pituudessa neljä vuotta työmarkkinarelevantein (harjoittelu sis. tutkintoon) Yliopistosektorilla maisterin tutkinto säilyy Suomessa perustutkintona Ylemmät amk-tutkinnot ja kansainvälisyys Bergenin haasteet ammattikorkeakouluille, Arcada

Haasteet jatkossa AMK:ille Laadullinen uudistustyö opintosuunnitelmissa: ydinainesanalyysi, opintojaksojen kuormittavuus ja päällekkäisyys, opiskelijakeskeisyyteen siirtyminen -> ajantasaiset, kansainvälisesti vertailukelpoiset opetussuunnitelmat Joustavat, ohjatut opintopolut koulutusohjelman sisällä, ohjelmien ja kk- sektorien välillä, esim. ylemmistä amk- tutkinnoista yliopistojen tohtorintutkintoihin Bergenin haasteet ammattikorkeakouluille, Arcada

Tutkintojen viitekehys Suomessa OPM:n työryhmä v. 2004, lopullinen TV syksyllä 2005 Yhteys elinikäiseen oppimiseen ja komission laatimaan viitekehykseen Amk-tutkintojen profiili, molempien syklien yleiset osaamistavoitteet Mukana Suomen EU-pj-kaudella syksyllä 2006 Bergenin haasteet ammattikorkeakouluille, Arcada

Laadunvarmistus jokainen maa tuottanut kuvauksen korkeakoulutuksen laadunvarmistusjärjestelmästään ENQA:n suositukset ja periaatteet korkeakoulutuksen laadunvarmistukselle Kansallisille arviointiorganisaatioille keskinäinen laadunvarmistusjärjestelmä; kansallisten arviointiorganisaatioiden auditointi Eurooppalaista arviointiyksikköjen rekisteriä työstetään eteenpäin Uutena asiana Bergenissä laadunvarmistuksen ”globaali ulottuvuus” Bergenin haasteet ammattikorkeakouluille, Arcada

Tutkintojen ja opintosuoritusten tunnustaminen Yhteistutkintojen tunnustaminen Korkeakoulujen autonomia vaikeuttaa tilanteen kartoitusta Ei-muodollisen osaamisen tunnustamisen edistäminen, Arcada tässä edelläkävijänä ei vielä juuri mitään tapahtunut Euroopassa hyviä käytänteitä on paikallisella tasolla, mutta ei kansallisella eikä kv-tasolla Bergenin haasteet ammattikorkeakouluille, Arcada

Uudet haasteet Koulutuksen ja tutkimuksen yhteyden korostaminen Liikkuvuus: esteiden poistaminen, opintosuoritusten tunnustaminen, 1. syklin liikkuvuus jatkossakin, ylemmät amk- tutkinnot kansainvälisiksi Kilpailu jäänyt taka-alalle kommunikeassa, yhteistyön korostaminen Bergenin haasteet ammattikorkeakouluille, Arcada

Oppimaan oppimisen ohjaus Yhteistyö työnantajien kanssa, esim. Europassin ja DS:n tunnetuksi tekeminen Yhteistutkinnot Kieli- ja kulttuuriopinnot Joka tutkintoon kansainvälisyys luontevana osana Koulutusalakohtainen yhteistyö Bergenin haasteet ammattikorkeakouluille, Arcada

Opiskelijoiden osallistuminen Suomen AMK:t lähes ainoa Euroopassa, jossa tilanne parantunut Suurta vaihtelua yksiköittäin Uusi opiskelijakuntapykälä amk-lakiin 1.8. Opiskelijoille luotava mahdollisuudet osallistua Ei riitä, että opiskelijat saavat puhua, heitä on myös kuunneltava Mukanaolo päätöksiä valmistelevissa elimissä Bergenin haasteet ammattikorkeakouluille, Arcada

Sosiaalinen ulottuvuus Tärkeyttä painotettiin kaikkien opetusministerien puheenvuoroissa Määriteltiin Bergenin kommunikeaan tarkemmin: korkeakoulutuksen saavutettavuus, opiskeluolojen parantaminen Ensi kerralla maat esittävät tilastotietoa, esim. vähemmistöjen pääsystä koulutukseen; myös opiskelijoiden toimeentuloa selvitetään Mahdollisesti saavutettavuudesta (accessibility) kv-seminaari Suomessa alkuvuodesta Bergenin haasteet ammattikorkeakouluille, Arcada

Yleisesti uudistuksista Ei liian hätiköityjä päätöksiä ja/tai asioiden toimeenpanoa Tärkeää, että koko korkeakouluyhteisö mukana suunnittelussa ja toteutuksessa: henkilökunta, opiskelijat - > sitouttava vaikutus Bergenin haasteet ammattikorkeakouluille, Arcada

Lisätietoa puheenjohtaja Petra Nystén, koulutuspoliittinen sihteeri Minna Nieminen, kansainvälisten asioiden sihteeri Janna Koivisto, kaikki sähköpostit muotoa: Bergenin haasteet ammattikorkeakouluille, Arcada