Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
1
O PETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/Ammattikorkeakouluyksikkö/Maarit Palonen /8.5.2006 /1. SUOMALAISTEN KORKEAKOULUJEN TULEVAISUUDEN HAASTEET EUROOPPALAISEN KORKEAKOULUTUSALUEEN RAKENTAMISESSA Ammattikorkeakoulujen osallistuminen eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen projektin päätösseminaari 17.5.2006, Vantaa
2
O PETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/Ammattikorkeakouluyksikkö/Maarit Palonen /8.5.2006 /2. Lähtökohtia korkeakoulupolitiikka keskiössä EU:n kilpailukyvyn parantamisessa Komission tiedonanto: korkeakoululaitoksen uudistaminen Bolognan prosessin eteneminen kansalliset lähtökohdat: laadun, vaikuttavuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn edellytysten parantaminen
3
O PETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/Ammattikorkeakouluyksikkö/Maarit Palonen /8.5.2006 /3. Liikkuvuuden lisääminen maantieteellisesti ja sektoreiden välillä kaikilla tasoilla koulutuksessa ja tutkimuksessa huomattava lisäys vaihdossa olevien määriin apurahojen ja lainojen siirrettävyys BP:n tavoitteisiin pyrittävä 2010 mennessä –vertailukelpoiset tutkintorakenteet –koulutussisältöjen uudistukset työelämätarpeita vastaavasti –luotettavat laadunvarmistusjärjestelmät
4
O PETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/Ammattikorkeakouluyksikkö/Maarit Palonen /8.5.2006 /4. Tutkintorakenne Bolognan prosessissa vertailtavuus ja läpinäkyvyys keskeinen tavoite Bergen 2005: eurooppalainen, kolmesta syklistä muodostuva tutkintojen viitekehys yleinen tutkintorakenne 3+2 tai 4+1 EQF: painopiste koulutuksen rakenteista koulutuksen tuottamien tietojen, taitojen ja kompetenssien tarkasteluun viitekehyksen lisäarvo muodollisen koulutuksen ulkopuolella hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa
5
O PETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/Ammattikorkeakouluyksikkö/Maarit Palonen /8.5.2006 /5.... Tutkintorakenne Bolognan prosessissa Eurooppalaisen viitekehyksen mahdollisia hyötyjä –ymmärrys eri alojen tutkintojen ja alojen välisistä suhteista parantuu –kansainvälinen vertailtavuus helpottuu –liikkuvuus lisääntyy –opintojen hyväksilukeminen yksinkertaistuu –apuväline arviointiin
6
O PETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/Ammattikorkeakouluyksikkö/Maarit Palonen /8.5.2006 /6. Korkeakoulujen autonomia ja tilivelvollisuus ohjausjärjestelmän elementit: lainsäädäntö, politiikkatavoitteet, rahoitusjärjestelmät, toiminnan kannusteet yhteiskunnallinen tilivelvollisuus: lisää vapautta ja vastuuta hallintojärjestelmien uudistaminen –strategiset tavoitteet, ammattijohtajuus, toiminnan järjestäminen koulutuksellisista ja tutkimuksellisista painopisteistä lähtien johtamista ja hallintoa tulisi edistää ja palkita
7
O PETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/Ammattikorkeakouluyksikkö/Maarit Palonen /8.5.2006 /7. Yritysyhteistyön lisääminen rahoitusnäkökulma tutkimustulostan hyödyntämisnäkökulma koulutuksen työelämävastaavuuden näkökulma opiskelijoiden ja tutkijoiden työllistymis- ja urakehitysnäkökulma yrittäjyysnäkökulma
8
O PETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/Ammattikorkeakouluyksikkö/Maarit Palonen /8.5.2006 /8. Koulutus ja työmarkkinatarpeet harjoittelu osaksi opintoja joka syklin opinnoissa aikuisten ei-tutkintoon johtava koulutus uudelleenkoulutus siltaopinnot yrittäjyysnäkökulma opintoihin työllistyminen osaksi korkeakoulujen tuloksellisuutta
9
O PETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/Ammattikorkeakouluyksikkö/Maarit Palonen /8.5.2006 /9. Rahoitus 2 % BKT:sta korkeakoulusektorille (1,1% vuonna 2002) opintotukien ja lukukausimaksujen suhde ja kokonaisuus tilauskoulutus maksullisen koulutuksen osana (vrt. yo:jen selvitysmiesten esitys tilauskoulutuksen sallimisesta EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisille) rahoituksessa päähuomio toimintaan, korkeakoulujen erilaiset profiilit perusrahoituksen, tuotoksiin perustuvan rahoituksen ja tuloksellisuusrahoituksen suhde?
10
O PETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/Ammattikorkeakouluyksikkö/Maarit Palonen /8.5.2006 /10. Monitieteisyys/monialaisuus ja tieteidenvälisyys huomio tutkimusaloihin tieteenalojan sijaan eri alojen osaamisen yhdistäminen vaikutukset johtamisjärjestelmiin, rahoitus- kriteereihin, opetukseen ja opetussuunitelmiin, tutkimukseen ja tutkijakoulutukseen
11
O PETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/Ammattikorkeakouluyksikkö/Maarit Palonen /8.5.2006 /11. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus elinikäisen oppimisen tarjoamat mahdollisuudet keskustelufoorumit –mukana alueelliset ja paikalliset toimijat sekä kansalaiset yritysyhteistyö
12
O PETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/Ammattikorkeakouluyksikkö/Maarit Palonen /8.5.2006 /12. Huippuosaaminen voimavarojen keskittäminen, kilpailu ja liikkuvuus mahdollistavat osaajien houkuttelun keskittyminen omille osaamisalueille Erilaiset tutkijanurat –tutkijoiden liikkuvuus ja eri sektoreiden välisen yhteistyön lisääntyminen huippuosaamisen edistäminen: EIT uuden hallinnon ja yritysyhteistyön lippulaivana
13
O PETUSMINISTERIÖ/Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto/Ammattikorkeakouluyksikkö/Maarit Palonen /8.5.2006 /13. Eurooppalainen korkeakoulu- ja tutkimusalue houkuttelevaksi Euroopan ulkopuolelle suuntautuvan yhteistyön vahvistaminen eurooppalaisten tutkintojen tunnistettavuus ja tutkintojen tunnustaminen "eurooppalaisia" opintojaksoja euroopan ulkopuolisia houkuttelevat yhteis- ja kaksoistutkinnot
Samankaltaiset esitykset
