Kohti MOMENTS-metamallia – lähtökohtia ja periaatteita verkko-opetuksen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin tueksi Miika Lehtonen Sanna Vahtivuori Lapin yliopisto Mediapedagogiikkakeskus Helsingin yliopisto Mediakasvatuskeskus LEARN-tutkijatapaaminen , Jyväskylä

Workpackage 1 Project Management MOMENTS Meta-Model Tutkimuksen kulku Work package 6: The Moments Meta-Model Work package 5: From analysis to Synthesis – Evaluation of the Case Studies Work package 3: Analysis of Network – Based Education Models Work package 4: Case Solutions to the Model Work package 2: Defining Different Approaches to Teaching, Studying and Learning

MOMENTS-hankkeen lähtökohtia  MOMENTS-hankkeen tavoitteena on kehittää verkko- opetuksen ja verkkoympäristöjen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin malleja ja menetelmiä  monitieteisyyden vaatimus: hankkeessa kehiteltävä verkko-opetuksen käsitteellinen viitekehys eli meta- malli perustuu tieto- ja viestintätekniikan, digitaalisen kulttuurintutkimuksen, kasvatustieteellisen, mediakas- vatuksen ja oppimisteoreettisen ajattelun ja käsitteiden yhdistämiseen ( Ausubel 1968; Vygotsky 1978; Andersson 1983; Certeau 1984; Turkle 1986; Galperin 1992; De Corte 1995; Maffesoli 1995; Castells 1996; Uljens 1997; Brusilovsky 2001; Jonassen 1999; Kansanen et al. 2000; Tella et al. 2001)

Verkko-opetuksen käsitteellinen metamalli  Mallia on jäsennetty alustavasti opetettavuuden (verkko- opetettavuus), opiskeltavuuden (verkko-opiskeltavuus) ja opittavuuden (verkko-opittavuus) käsitteiden varaan, jotka ilmenevät mallin eri abstraktiotasoilla.  Opetettavuus (verkko-opetettavuus) – määrittelee verkko-opetusta, -ympäristöä, materiaalia ja välinettä opettajan tai kouluttajan vaatimusten näkökulmasta – opetettavuutta kuvaavat käsitteet, kuten toiminnallisuus ja reflektiivisyys, eivät tapahdu tässä ja nyt -tilanteessa vaan ennen tai jälkeen interaktion

Verkko-opetuksen käsitteellinen metamalli  Opiskeltavuus (verkko-opiskeltavuus) – tarkastelee konkreettista tilannetta, jossa opiskellaan ja toimitaan, tavoitteellisen opiskelun piirteet huomioiden (dialogisuus, yhteisöllisyys, kumulatiivisuus, kontekstuaalisuus, reflektiivisyys, kokemuksellisuus, pelillisyys) – keskeisiä analysoitavia käsitteitä ovat mm. opiskelijan ja opiskeluyhteisön ääni, valta, dialogi, vuorovaikutus ja mediataidot ja miten nämä ilmenevät aidossa opiskelutilanteessa (Uljens 1997; Jonassen 1999; Tella et al. 2001; Ruokamo et al. 2002)  Opittavuus (verkko-opittavuus) – yksilön käyttämät tekniset, älylliset, kulttuuriset välineet ja artefaktit, ”esineellinen toiminta” sekä niiden käyttöön tarvittavat metataidot, kuten kriittisyys ja kokonaisuuksien hahmottamisen taito

Toiminnan taso Didaktisen verkkoympäristön osatekijöitä toimintakonteksti vuorovaikutus ja viestintä ohjaus ja opettajan/ohjaajan rooli työtavat Pedagogisten mallien ja periaatteiden taso  opiskeluyhteisön toimijat suunnittelevat ja analysoivat toimintaansa, (opetusta ja opiskelua) ja opiskeluympäristöä, ns. ensimmäinen ajattelutaso  opettajan ja opiskelijan reflektion taso, opetettavuuden vaatimukset Metamallin tasot Teorioiden ja teoriamallien taso mallin abstraktein taso, ns. toinen ajattelutaso käsittelee tieteenalojen yleisiä (teorioita ja) malleja ja periaatteita ( Vrt. Kansanen et al. 2000; Tella ym )  käytännön taso, jossa interaktio, viestintä, opetus ja opiskelu tapahtuvat  erityisen keskeinen taso opiskeltavuuden vaatimusten kannalta