Neuropsykologinen näkökulma lukivaikeuteen Hanna Kortteinen Tutkija, psykologi Niilo Mäki Instituutti

Lukivaikeus on perinnöllinen  Ei vain sosiaalinen perintö, vaan selkeä familiaalinen riski: lukivaikeudella on geneettinen tausta  prosentilla dyslektikoista vanhempi, jolla lukivaikeus  dyslektisen vanhemman lapsista 31 prosentilla lukemisen ja/tai kirjoittamisen ongelmia koulussa  Geenilöydöksiä tehty, mutta mikään yksittäinen löydös ei selitä koko ilmiötä  lukivaikeus lienee monimutkainen geneettinen häiriö

Lukivaikeudella on neurologinen perusta  Aivojen rakenteelliset poikkeavuudet, ei kuitenkaan kaikilla  symmetriaeroja planum temporale alueella  solurakenteiden poikkeavuudet  aivokurkiaisen rakennepoikkeavuudet  Hermoston toiminnassa myös eroja  dyslektikoilla aivoaktivaatio poikkeavaa, havaittavissa jo vauvoilla  fonologinen prosessointi paikantunee temporaalialueelle, jossa selviä aktivaatioeroja frontaali parietaali okkipitaali temporaali

Lukitaitojen kehittyminen ortografisesti säännönmukaisessa kielessä Kielellinen tietoisuus Kirjain-äännevastaavuus Äänteiden yhdistäminen tavuksi: erilaiset tavurakenteet lyhyet  pitkät tavut Tavujen yhdistäminen sanaksi: erilaiset tavurakenteet lyhyet  pitkät sanat Sujuva lukeminen (sanatason tunnistus) Ymmärtävä lukeminen Tuottavan kirjoittamisen taidot Äänne-kirjainvastaavuus Tavujen jakaminen äänteiksi: erilaiset tavurakenteet lyhyet  pitkät tavut Sanan jakaminen tavuiksi: Erilaiset tavurakenteet Lyhyet  pitkät sanat Kielellinen tietoisuus (Siiskonen, Aro & Holopainen, 2001)

Tyypillinen neuropsykologinen profiili  Sen lisäksi, että heikot teknisen lukemisen ja/tai kirjoittamisen taidot, vaikeuksia  fonologisessa prosessoinnissa  vaikeus erotella äänteitä  vaikeus purkaa sana äänteisiin, manipuloida äänteitä  nopeassa nimeämisessä  vaikeus palauttaa nopeasti ja sarjallisesti mieleen tuttuja ärsykkeitä (esim. värit, numerot, kirjaimet) eli automatisaatioprosessi ei toimi  lyhytkestoisessa kielellisessä muistissa (+työmuistissa)  lyhytkestoinen muisti huomattavasti kapeampi eli vaikea pitää mielessä lyhyttä numerosarjaa

Alkoholismi ei aiheuta lukivaikeutta  Lukivaikeus on kehityksellinen oppimisvaikeus  ei ilmene yhtäkkisesti aikuisuudessa  merkit näkyvät viimeistään alakouluiässä, usein jo sitäkin ennemmin  Pitkäaikainen juominen aiheuttaa muutoksia aivoissa (aivokudos vähenee, subkortikaaliset alueet kutistuvat) ja voivat näkyä testaustilanteessa  hidastuneisuutena moniosaisissa tehtävissä  suorituksen hajoamisena tehtävän vaativuuden kasvaessa  väsähtämisenä, kun tehtävä vaatii aktiivista ponnistelua  juuttuvuutena tehtäväehtojen muuttuessa  tuotteliaisuuden niukkuutena (vähän aloitteellista toimintaa)  mieleen painamisen ja palauttamisen tehottomuutena (palautus vie paljon aikaa)

ICD-10 Lukemiskyvyn häiriö  lukemisen tarkkuus ja/tai ymmärtäminen vähintään 2 SD alle odotusarvon tai anamneesissa vakavia lukemisvaikeuksia ja kirjoittamistestin tulos alle 2 SD normiarvosta  ÄO > 70  häiritsee merkitsevästi opintoja tai jokapäiväisen elämän lukemistaitoja vaativia toimintoja  ei ole suoraa seurausta näön tai kuulon tarkkuuden vajauksesta tai neurologisesta sairaudesta  ei äärimmäisiä puutteita opetuskokemuksessa International Dyslexia Association (2003) “ Dyslexia is a specific learning disability that is neurological in origin. It is characterized by difficulties with accurate and/or fluent word recognition and by poor spelling and decoding abilities. These difficulties typically result from a deficit in the phonological component of language that is often expected in relation to other cognitive abilities and the provision of effective classroom instruction. Secondary consequences may include problems in reading comprehension and reduced reading experience that can impede the growth of vocabulary and background knowledge.” Miten diagnosoida lukivaikeus?

Miten tunnistaa lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet?  Heikot lukemisen ja/tai kirjoittamisen taidot  mekaaninen lukeminen takeltelee, on usein hyvin hidasta, tekstin viesti saattaa mennä ohi ponnistelun takia  voi näkyä välttämiskäyttäytymisenä ääneenlukutilanteissa  kirjoitusvirheet, niukka tuottaminen  tyypillisiä virheitä vokaalien kestot (sapas po. saapas), kaksoiskonsonanttivirheet (taki po. takki), diftongit (toutos po. tuotos, lyösä po. löysä), reversaalit (tarava po. tavara), rotaatiot (b ja d menevät sekaisin)  oman tekstin tuottaminen niukkaa ja tuskallista: lauseet lyhyitä tai vaillinaisia, ”en keksi mitään”, välttelee lomakkeiden täyttämistä tai pyytää jonkun muun täyttämään ne  Haastattelun kautta tiedot kehityksellisyydestä  sukuriski (kenellä, minkälaisia pulmia)  kehityksen varhaisvaiheet: puhumaan oppiminen, omat sanat, artikulaatiovaikeudet  milloin omat vaikeudet alkoivat, miten näkyivät?  aikaisemmat tutkimukset  kouluratkaisut (erityisopetus: yksilöllistetyt oppimäärät, erityisluokka)  onko pyrkinyt välttämään lukemista/kirjoittamista?

Ilmiasu eri ikäkausina  Alaluokilla lukemisen ja kirjoittamisen oppiminen tavallista työläämpää ja taidot saattavat jäädä puutteelliseksi, seurannaisvaikutuksina luetun ymmärtämisen vaikeuksia  Nuoruus- ja aikuisiässä ongelmat liittyvät lukemisen hitauteen ja sujumattomuuteen sekä oikeinkirjoitukseen, myös luetun ymmärtämisen vaikeuksia

Neuropsykologinen tutkimus   Lukemisen ja kirjoittamisen taitojen arviointi   kirjain-äännevastaavuus   sanojen, epäsanojen, tekstin lukeminen (tarkkuus, nopeus)   tavuttaminen   oikein kirjoittaminen (sanat, epäsanat)   tuottava kirjoittaminen   ymmärtämisen taidot Lukivaikeuksien seulontamenetelmä nuorille ja aikuisille (L. Holopainen, L. Kairaluoma, J. Nevala, T. Ahonen & M. Aro, 2004) Lukemis- ja kirjoittamistaitojen yksilötestistö nuorille ja aikuisille(J. Nevala, L. Kairaluoma, T. Ahonen, M. Aro & L. Holopainen, 2006)

 Kielelliset taidot  sananlöytäminen  nopea nimeäminen  kielen ymmärtäminen  lauserakenteiden hallitseminen  fonologia  kielellinen lyhytkestoinen muisti  Muut neurokognitiiviset taidot ja osa-alueet tarpeen mukaan  tarkkaavuus, toiminnanohjaus  näönvarainen havaitseminen  hienomotoriikka  ongelmanratkaisu  Sosio-emotionaaliset tekijät  motivaatio, asenteet, masentuneisuus, ahdistuneisuus, käytöshäiriöt  Testitietojen ja haastattelun synteesi, johtopäätösten tekeminen

Lukivaikeuksiin liittyy usein muita vaikeuksia  Komorbiditeetti korkea  NMI:n kliininen aineisto  vain vajaalla 30 prosentilla pelkästään lukivaikeus  ~20 prosentilla lisäksi tarkkaavaisuus ja ylivilkkaushäiriö (ADHD)  ~14 prosentilla matemaattisia oppimisvaikeuksia  ~5 prosentilla tunne-elämän tai käyttäytymisen ongelmia  ”puhdas” lukivaikeus suhteellisen harvinainen ilmiö, ongelmien monitahoinen verkko otettava aina huomioon!

Kiitos!