Kielellisen kehityksen tukeminen Ruut Ruokonen 2013.

Esitys aiheesta: "Kielellisen kehityksen tukeminen Ruut Ruokonen 2013."— Esityksen transkriptio:

1 Kielellisen kehityksen tukeminen Ruut Ruokonen 2013

2 Ihminen tarvitsee toista ihmistä…

3 Kielen kehityksen erityisvaikeus Neurobiologinen häiriö, jossa lapsi ei omaksu kieltä muu kehityksen ”tahdissa” ”puheen ja kielen kehityksen häiriö” ”dysfasia””kielihäiriö” Tuki mahdollisimman aikaisin (neuvolaseuranta, 4v.) Oppimisvaikeuksia ( 90% 8-12v. erityisopetuksen tarpeessa olevilla kielellisiä vaikeuksia)

4 Liitännäisvaikeuksia Puheilmaisu ja kuullun ymmärtäminen Sosiaaliset taidot Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen (dysleksia) Luetun ymmärtäminen Luetun ja kuullun mieleen painaminen Vieras kieli Matematiikka Ongelmaratkaisu Motoriikka Tarkkaavuus

5 Kuntoutus Puheterapiatoimintaterapia musiikkiterapia Neuropsykologinen kuntoutus puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot Varhaiskasvatus/erityisvarhaiskasvatus pidennetty oppivelvollisuuserityisopetus HOJKSavustaja/ohjauspalvelut

6 Miksi puututaan Vaikeuksilla on taipumusta altistaa uusille Ehkä oppimisvaikeuksia Kielellä on merkitystä itsesäätelyyn, sosiaalistumiseen, tunteiden käsittelyyn Voi altistaa psyykkisille häiriöille ja häiriökäyttäytymiselle

7 Dysfaatikon vanhetessa kielellisen erityisvaikeuden oirekuva muuttuu. Puhe selkiytyy vähitellen ja jokapäiväisen kielen hallinta kehittyy, mutta pitkien, käsitteellisten ja monimutkaisten kuultujen ja luettujen lauseiden ymmärtäminen on ikään nähden vaikeaa. Uusien sanojen oppiminen edelleen vaikea (Jokapäiväisen kielen ulkopuolelle jäävän sanaston ja käsitteistön hallinnan puutteet korostuvat kouluiässä. ) Kielellisen ymmärtämisen ja muistamisen vaikeus haittaa kielellistä päättelyä. Kielellisen muistamisen vaikeus voi kouluiässä heijastua visuaalisen (näönvaraisen) päättelykyvyn kehittymiseen. Kouluiässä saattaa ilmetä kielelliseen erityisvaikeuteen ja sen taustalla oleviin tekijöihin liittyen myös keskittymisvaikeutta ja puutteita oman toiminnan ohjauksessa, kaverisuhteiden niukkuutta, vuorovaikutustaitojen puutteellista kehitystä ja tunne-elämän ongelmia

8 LUKI, lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus eli dysleksia Dysfasiaa rajatumpi. Arkipuhe ei poikkea tavallisesta kehityksestä Vaikeuksia: Havaita sanaa pienempi yksikkö Muistamisessa ja tiedon käsittelyssä Sanojen nopea mieleenpalauttaminen Kielellinen muisti

9 lähteet http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/ neptunus/tunnistaminen.html Marja Asikainen.Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim.2004;120(18):2209-16. http://neure.nmi.fi/lukimat/lukeminen/tietopalve lu/peruslukutaito/nimeamisvaikeus: http://neure.nmi.fi/lukimat/lukeminen/tietopalve lu/peruslukutaito/nimeamisvaikeus Ahonen, T., Siiskonen, T. & Aro, T. (toim.) 2001. Sanat sekaisin. Kielelliset oppimisvaikeudet ja opetus kouluiässä. PS-Kustannus: Jyväskylä.

10 Lapsuusiän autismi Nähtävissä jo ennen kolmen vuoden ikää sosiaalisen vuorovaikutuksen, puheen ja leikin kehityksessä. Kehitysviive voi näkyä yhdessä tai jopa kaikissa edellä mainituissa taidossa. Vaikeuksia käyttää katsekontaktia, ilmeitä ja eleitä vuorovaikutuksessa tarkoituksenmukaisesti. Omien ja toisten tunteiden tunnistaminen sekä niihin vastaaminen voi olla poikkeavaa. Näistä syistä mm. lapsen kasvoilla näkyvä tunnetila ei välttämättä vastaa hänen sisäistä kokemustaan. Kielenkehityksen viivästymät ja poikkeavuudet voivat tulla esille jo varhain vastavuoroisen jokeltelun vähäisyytenä tai puuttumisena. Puhe voi myöhemmin sisältää mm. omia sanoja ja sanamuotoja sekä ulkoa opittuja lauseita ja sanoja muista yhteyksistä, esim. televisio-ohjelmista tai sarjakuvista.

11 Puheen ja kielen ymmärtämisvaikeudet Tavallisesti kehitys menee näin: Ymmärtäminen jo ensimmäisen ikävuoden lopulla Tulkinnassa apuna sanaton viestintä ja ympäristön vihjeet Aiemmin opitun avulla päätteleminen -> uudet tilanteet Kokonaisuuksien muodostaminen n. 6v-

12 Mutta… Muistiongelmiin liittyen kokonaisuuksia onkin vaikea muodostaa Ymmärtämisstrategiat lainattu fyysistä ikää nuoremmilta Vastaa väärin, ei noudata ohjetta Etsii ympäristöstä vihjeitä, mitä pitikään tehdä (muiden jäljittely, malli) Vastaus tai toiminta ”viiveellä” (hidas lapsi?) Kuullun toistelu Kuullun ymmärtämiseen käytettävä tavallista enemmän energiaa-> väsymys, levottomuus jne.

13 Siksi… Varmista ymmärtäminen: tee kysymyksiä, pyydä kertomaan pääkohdat Rohkaise kysymään epäselvistä asioista Siirtymät selviksi: ”Nyt olemme käsitelleet… ja seuraavaksi…” Lyhyet, yksinkertaiset lauseet Ohjeet loogisessa järjestyksessä (ensin, sitten lopuksi) Pidä taukoja!! Älä näytä turhautumistasi, kun toinen ei ymmärrä Yksi asia kerrallaan! (älä puhu, kun toinen kirjoittaa… äänittäminen? Saako muistiinpanot kopioituna toiselta?)

14 Tarkkaavaisuus- ja ymmärtämisvaikeudet Oikein ymmärtämisen edellytyksenä ovat auditiivinen tarkkaavaisuus ja kielellinen tuttuus Haasteena tarkkavaisuuden suuntaaminen, jakaminen ja ylläpitäminen Erityisesti uusissa tilanteissa vaikea erottaa epäolennaiset ärsykkeet olennaisista Taustahäly vs. puhe

15 Siksi… Istumapaikka, jossa mahdollisimman vähän ylimääräisiä kuulo- ja näköärsykkeitä (myös pöydältä pois ylimääräinen) Matot ja seinätekstiilit kaikua poistamaan Sermit tuomaan leikki- tai työskentelyrauhaa Korvatulpat, -laput, nappikuulokkeet? Kiinnitä huomio ennen kuin puhut (kosketa, sano nimi) Säilytä katsekontakti puhuessasi Kasvot samalle korkeudelle (huuliltaluku) Vältä puhumista selkä päin kuulijaa Vaihtele äänesi voimakkuutta

16 Sanavarasto ja ymmärtämisvaikeudet Usein suppea sanavarasto -> viestin sisältö jää epämääräiseksi (vrt. sivistyssanoja kuhiseva kieli…) Käsitteet puutteellisia Vaikeus havaita, hahmottaa ja muistaa äänteitä ja äännesarjoja Kieliopin huono hallitseminen -> sanamerkityksien päättely hankalaa

17 nimeämisvaikeus = erityistä vaikeutta palauttaa mieleen kielellisiä nimikkeitä, esimerkiksi esineiden tai värien nimiä. Kyseessä ei kuitenkaan ole sanavaraston ongelma. Nimeämisvaikeudessa ongelmia voi olla nimeämisen tarkkuudessa, nopeudessa tai molemmissa

18 yksilöllistä ja voi vaihdella lievästä vaikea- asteiseen Ennen kouluikää ja ensimmäisinä kouluvuosina havaitut nimeämisvaikeudet saattavat ennakoida vaikeuksia lukemaan oppimisessa (nopea nimeäminen +lukuhitaus)

19 Mahdollisia merkkejä… Kun lapsi ei löydä haluamaansa sanaa, hän saattaa käyttää ’hassuja sanoja’ kuten merkitykseltään (’kampa’ po. harja; ’housut po. pusero), äänneasultaan (’agodiili’ po. krokotiili) tai ulkonäöltään (’lumiukko’ po. variksenpelätin) kohdesanaa muistuttavia sanoja. Lapsi voi myös kuvailla tai eleillä ja ilmeillä esittää tarkoittamaansa sanaa. Joillakin lapsilla voi myös esiintyä kertovassa puheessa ongelmia, jolloin kerronta voi olla ikätovereita epätarkempaa (’toi menee tonne’ po. poika juoksi kauppaan) tai niukempaa.

20 Siksi… Painota avainsanoja uudessa asiassa Valmistelu ennen pääasiaa? Selventävät ilmeet ja eleet Harjoituksia: -Laiva on lastattu (eri käsitteillä, tv-ohjelmien nimillä jne. alkukirjaimen mukaan -alias… kuvaillaan sanoja, toiset yrittävät arvata -luokasta löytyvien esineiden nimeäminen -luokittelut, vastakohdat (pienille ”päinvastoin kuin”) -tarkat ilmaisut: ” toisitko luokan takaosassa olevalta pöydältä ikkunan lähellä olevan kirjan”

21 Muisti- ja ymmärtämisvaikeudet ”viestin täsmällinen ymmärtäminen edellyttää, että kuulija muistaa sanotun sanotulla tavalla järjestäytyneenä jonona” (Maruszewski) ”Pullonkaulaongelma” = muut prosessit (auditiivinen sarjamuisti, sarjoittaminen, merkitysten selvittäminen) ylikuormittavat muistia -> jatkokäsittely vaikeutuu Reagoi lauseiden loppuihin, arvailee vastauksia -> virhetulkinnat

22 Siksi… Toistamisen sijaan kertaa ohje toisin sanoin ja lyhyin lausein Käytä aiemmin opittua apuna ”Siltaa” (missä muualla tätä voi käyttää)

23 Ohjaava opetus Ohjaavan opetuksen sanoja: Tavoitteellisuussiltaaminen hyvän etsiminentäydentäminen yhteinen haastekyseleminen kunnioitus ajattelutaidot Systemaattisuus (kognitiivisten taitojen harjaannuttamisohjelmia mm. Brigth start ja Instrumental Enrichment)

24 Ohjaavat prosessikysymykset (ihan pakko pohtia ) Mitä sinun tulee tehdä seuraavaksi? Kerro minulle, miten sinä teit sen Mitä luulet tapahtuvan, jos… Milloin olet aikaisemmin tehnyt jotain tällaista? Miltä sinusta tuntuu, jos… Aivan oikein, mutta mistä tiesit sen olevan oikein? Pysähdy ja katso tarkasti, mitä olet tekemässä Minkä arvelet olevan tässä ongelman? Voitko ajatella mitään muuta tapaa, jolla voisimme tehdä tämän? Miksi tämä on parempi kuin tuo? Tehdään suunnitelma, jotta meiltä ei jää mitään pois Miten sait asian selville? Hienoa, miten sä oikein tämän ratkaisit?

25 Kognitiivisia taitoja dysfaatikolle Suunnittelu ja yhteenveto (etukäteispohdinta, suunnitelmien muuttaminen, arviointi…) Itsesäätely (käyttäytymistä ohjaavan ympäristön ja yksityiskohtien hahmottaminen, syy-seuraus, oma osuus tapahtumiin) Vertailu (luokittelun pohjana: lukumäärät, koot,kirjaimet, tavut, sanat, ominaisuudet,eri aistit apuna)

26 Ajattelun sanottaminen (kielellisiä malleja, pohdiskelu, vaihtoehdot, ”prosessikuvaus”) Kognitiivisten taitojen säätely : – Pysäytä tilanne, kerro minä-muodossa, mikä mielestäsi on ongelma – Pyydä lasta määrittelemään ongelma – Miettikää vaihtoehtoisia ratkaisutapoja – Valitaan kokonaisuuden kannalta parhain -> Tavoitteena lapsen ”pään sisällä” tapahtuva prosessi, johon ei enää tarvita apua.

27 Sisäinen puhe… Itseohjautuvuutta harjoiteltaessa pyritään siirtämään aikuisen ohjauspuhe lapsen sisäiseksi puheeksi (onko lähikehityksen vyöhyke tuttu käsite? Ensin tuettuna, sitten itsenäisesti) Tehtävä palasiksi: 1)Pysähdy ja määrittele tehtävä 2)Tee suunnitelma: kerro ratkaisun kannalta olennaisin toimintatapa 3)Toteuta suunnitelma toimintaa arvioiden 4)Tarkasta tehtävä 5)Arvioi suorituksen onnistumista

28 lähteet Ahonen, T., Siiskonen, T. & Aro, T.2004. Sanat sekaisin. Kielelliset oppimisvaikeudet ja opetus kouluiässä. Jyväskylä: Ps-kustannus.