Metsätilan yhteisomistus

Yhteisomistusmuotoja Kuolinpesä Yhtymä tuloverolaissa verotusyhtymä yhteisomistuslaissa (laki eräistä yhteisomistussuhteista) yhteisomistussuhde Yhteismetsä Yhteisöt, kuten osakeyhtiö avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö tuloverolaissa avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö luetaan elinkeinoyhtymiin

Yhteisomistuksen tavoitteita Sujuva hallinto Kohtuullinen verotus Erimielisyyksien hallinta Hyvä metsänhoito Helppo ja oikeudenmukainen uusi sukupolvenvaihdos aikanaan

Kuolinpesä Osakkaiden yhteisomistusta Ei ole oikeushenkilö On erillinen verovelvollinen Kuolinpesämuotoiselle omistukselle ei ole enimmäisaikaa osakkaat voivat siis hallita jäämistöä kuolinpesänä vuosikymmeniä Säännökset perintökaaressa, hallinto sen 18 luvussa

Kuolintapauksen jälkeen Väliaikainen jäämistön hoitaja Osakkaat ottavat pesän hoitoonsa Pesän jako, muutetaan esim. yhtymäksi Mahdollinen pesänselvittäjä Perunkirjoitus Kuolintapaus Kuolintodistusvirkatodistus Perukirja, 1 kpl verotoimis-toon 1 kk:n kuluessa perunkirjoi-tuksesta Mahdollinen yhteishallinto- sopimus tai valtakirja Käräjäoi-keuden päätös Jakosopimus

Jäämistöstä huolehtiminen Väliaikainen jäämistön hoitaja: osakas, joka asui perittävän kuollessa tämän kanssa tai joka muutoin voi pitää huolta omaisuudesta, on hoidettava sitä, jollei se ole holhoojan, toimitsijan tai muun hoidettavana osakkaan on viivytyksettä annettava kuolemantapauksesta tieto muille osakkaille alaikäisille on määrättävä tarvittaessa edunvalvoja; yhteys maistraattiin

Perunkirjoitus Jäämistöä hoitava valitsee uskotut miehet (2 kpl) ja ”ilmoittaa” pesän Perunkirjoituksen määräaika 3 kk kuolemasta, ja kuukauden kuluessa sen jälkeen perukirja yhtenä kappaleena verotoimistoon Virkatodistukset hankitaan kaikista niistä väestörekistereistä, joissa vainaja tai jompikumpi hänen vanhemmistaan ovat olleet kirjoilla 15 vuotta täytettyään. Jos rintaperillisiä on, riittää virkatodistukset vainajan asuinpaikoista ja rintaperillisistä. Lisäksi tarvitaan todistukset pankkitilien kuolinpäivän saldoista sekä sijoituksista ja arvopapereista. Kiinteistöistä etsitään lainhuudatusasiakirjat. Perunkirjoitukseen on kutsuttava kaikki osakkaat ja leski silloin, kun kutsu voidaan ”sanottavaa hankaluutta tuottamatta” toimittaa

Osakasluettelon vahvistaminen ja/tai lainhuuto Pyynnöstä maistraatti voi vahvistaa perukirjan osakasluettelon kuolinpesän tehdessä esimerkiksi kiinteistö- tai puukauppoja, vastapuoli vaatii usein joko osakkaiden hakeman lainhuudon tai vahvistetun osakasluettelon osakasluettelon hinta 60 – 120 euroa (v. 2011); halvin, jos vain lähisukulaisia osakkaina varmistus osakkaista voidaan saada hakemalla osakkaille lainhuuto pesän kiinteistöön, hinta 50 euroa (v. 2011)

Kuolinpesän osakkaat Leski, kunnes ositus on tehty, jos hänellä on avio-oikeus Perilliset Yleistestamentin saajat

Kuolinpesän hallinto Osakkaiden yhteishallinto Yksimielisyysperiaate; päätöksiä ei voi tehdä äänestämällä, ellei vähemmistö hyväksy menettelyä Puukauppoihin tarvitaan kaikkien valtuutus tai allekirjoitus Kemera-hankkeisiin osallistumisesta on erilliset säännökset, kaikkien suostumusta ei tarvita Jos toimenpide ei siedä viivytystä (PK 18 luku 2 §), yksikin osakas voi toteuttaa sen, ellei joku aktiivisesti kiellä Hautauskulut ja pesän juoksevat kulut voi yksikin pesän osakas maksaa vainajan pankkitililtä ilman muiden valtuutusta. Tarvitaan maksajan virkatodistus ja vainajan virka- tai kuolintodistus, jolla osoitetaan kuolintapaus. Yhteishallintosopimuksella voidaan sopia metsätilan hoitoperiaatteista ja jakamattomuudesta

Metsäasiat kuolintapauksen jälkeen Metsäveroilmoitus ja arvonlisäveroilmoitus (kausiveroilmoitus) on yleensä tehtävä vuosittain helmikuun loppuun mennessä Tarvittaessa tiedustellaan keskeneräisistä puukaupoista ja metsänhoitohankkeista metsänhoitoyhdistykseltä, metsäkeskukselta tai alueen metsäyhtiöiltä taikka muilta yhteistyökumppaneilta Vainajan tekemät sopimukset pysyvät pääsääntöisesti voimassa, ellei toisin sovita Ilmoitetaan yhteystietojen muutoksista metsäasioitten yhteistyökumppaneille, metsänaapureille ja tiekunnalle Metsävakuutusten tiedot tarkistetaan ja otetaan tarvittaessa uusi vakuutus

Kemera-hankkeet Kemera-lainsäädännössä on erityissäännökset yhteisomistustilojen osallistumisesta metsänparannushankkeisiin Jos yhteisomistajat omistavat tilasta vähintään yhden neljäsosan, he voivat koko tilan osalta ryhtyä kestävän metsätalouden rahoituslain (kemera) mukaisiin hankkeisiin. heidän joukossaan on oltava tilaa hoitava yhteisomistaja he voivat hakea ja ottaa vastaan sekä rahoituslain mukaista lainaa että tukea Hakijoiden on luovuttava vaatimasta kulujaan muilta yhteisomistajilta Säännöksiä sovelletaan sekä yhtymiin että kuolinpesiin

Kuolinpesän erimielisyydet Jollei sovintoa löydy, virallinen tie on pesänselvittäjän ja pesänjakajan määräyksen haku ja jako Yksikin osakas saa nämä asiat vireille Osakkaalla on oikeus jakoon on aina, elleivät osakkaat ole tehneet perintökaaren 24 luvun tarkoittamaa ”jakamattomuussopimusta” Pesänjakaja ei voi jakaa kiinteistöä, elleivät osakkaat suostu jakoon. Tuolloin on kiinteistö jaettava halkomistoimituksessa. © Essi Puranen, Metla

Yhtymä ja verotusyhtymä Tuloverolaki TVL 4 § Yhtymällä tarkoitetaan tässä laissa (TVL): 1) laivanisännistöyhtiötä, avointa yhtiötä, kommandiittiyhtiötä ja sellaista kahden tai useamman henkilön elinkeinotoiminnan harjoittamista varten perustamaa muuta kuin yhteisönä pidettävää yhteenliittymää, joka on tarkoitettu toimimaan osakkaiden yhteiseen lukuun (elinkeinoyhtymä); 2) sellaista kahden tai useamman henkilön muodostamaa yhteenliittymää, jonka tarkoituksena on kiinteistön viljely tai hallinta (verotusyhtymä). Kuolinpesän, yhtymän ja yhteisomistussuhteen käsitteitä käytetään (valitettavasti) eri tavoilla perintökaaressa, tuloverolaissa ja yhteisomistuslaissa (Laki eräistä yhteisomistussuhteista)

Yhtymän ja kuolinpesän ero Verotus Kuolinpesä on erillinen verovelvollinen, verotusyhtymä on vain laskentayksikkö Kuolinpesässä tappioiden vähentäminen voi olla ongelmallista Hallinto Kuolinpesää hallitaan perintökaaren nojalla, yhtymää yhteisomistuslain (laki eräistä yhteisomistussuhteista, 180/1958) nojalla Molemmissa on osakkaiden yhteishallinto. Se tarkoittaa, että enemmistöpäätöksiä ei voi tehdä, vaaditaan yksimielisyys. Yleensä ratkaisuihin, esimerkiksi puukaupan tekoon tarvitaan kaikkien osakkaiden suostumus. Muista kuitenkin lesken mahdollinen hallintaoikeus.

Yhtymä Syntyy, kun kaksi tai useammat ostavat yhdessä kiinteistön kuolinpesä jaetaan murto-osiin verotusyhtymä syntyy myös silloin, kun kuolinpesän osuus myydään ulkopuoliselle Osakkailla lainhuudatusvelvollisuus Voidaan jakaa pyytämällä suoraan halkomista

Yhtymän (yhteisomistussuhteen) hallinto Laki eräistä yhteisomistussuhteista (180/1958) 1 § Kun kaksi tai useammat omistavat yhteisesti kiinteistön, irtaimen esineen tai muuta tavaraa, noudatettakoon, mitä tässä laissa yhteisestä esineestä säädetään… 3 § Yhteisomistajalla on oikeus toisia yhteisomistajia kuulematta luovuttaa osuutensa ja muutenkin siitä määrätä, samoin kuin myös käyttää yhteistä esinettä hyväkseen sellaisella tavalla, että hänen toimenpiteensä eivät loukkaa muiden yhteisomistajien vastaavia etuja ja oikeuksia. 4 § Oikeustoimeen tai toimenpiteeseen, joka koskee esinettä kokonaisuudessaan, älköön ryhdyttäkö, elleivät kaikki yhteisomistajat siihen suostu tai oikeus tässä laissa jäljempänä mainittaessa tapauksissa anna siihen lupaa. Milloin toimenpide on tarpeen esineen säilyttämistä, turvaamista tai sen tavanmukaista käyttämistä varten eikä siedä viivytystä, älköön kuitenkaan yhteisomistajan vastustus tai poissaolo estäkö toista yhteisomistajaa siihen ryhtymästä.

Erimielisyydet yhtymässä Tuomioistuimen lupa toimenpiteeseen Uskotun miehen hallinto Jako © Essi Puranen, Metla

Yhteisomistussuhde ja kiinteistöjen yhteinen alue Tila B Tila C Tila A Laki eräistä yhteisomistussuhteista 189/1958 Yhteisaluelaki 758/1989

Yhteisomistuksen vaihtoehtoja Jatketaan yhtymänä tai kuolinpesänä, mutta tehdään hallintasopimus Muutetaan kuolinpesä yhtymäksi Perustetaan yhteismetsä Perustetaan metsäosakeyhtiö Myydään koko tila osakkaalle tai ulkopuolisille metsätilakoko kasvaa tai pysyy ennallaan Jaetaan metsätilakoko voi myös kasvaa, jos saajat ovat ennestään metsänomistajia

Yhteismetsä Kiinteistöoikeudellisesti on kiinteistöjen yhteinen alue Tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakkaitten hyväksi Ei mitään julkisoikeudellista luonnetta, maa yksityismaata Erillinen oikeushenkilö, oikeushenkilön nimi x:n yhteismetsän osakaskunta Osakkaat eivät vastaa henkilökohtaisesti osakaskunnan velvoitteista Toimieliminä osakaskunnan kokous, hoitokunta ja/tai toimitsija Toiminta perustuu yhteismetsälakiin (109/2003) ja kunkin yhteismetsän ohjesääntöön, jonka metsäkeskus vahvistaa Perustaminen ja laajentuminen perustuvat kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 10 lukuun Metsäkeskus pitää yhteismetsärekisteriä

Yhteismetsän erityispiirteitä Osakkuus osakaskiinteistön kautta, ei suoraa henkilöosakkuutta tosin ns. haamutilajärjestely muistuttaa jonkin verran suoraa omistusta Osakaskunta ei omista yhteismetsän metsämaata mutta osakaskunta voi hankkia erillisiä kiinteistöjä osakaskunnan omistukseen kirjanpidossa on tästäkin syystä oltava tarkkana Metsäsuunnitelma on pakollinen Metsäkeskus valvoo yhteismetsälain noudattamista, mutta mitään pakkokeinoja sillä ei ole käytettävissään

Yhteismetsäomistuksen etuja Veroprosentti 26 (yhteisöverokanta) Samat kemera-edut kuin yksityisillä metsänomistajilla, jos osuuksista vähintään puolet on luonnollisilla henkilöillä Käytännössä samat TVL:n edut kuin yksityisillä metsänomistajilla Ei yksimielisyysvaatimusta, vaan päätökset voi tehdä äänestämällä vrt. kuolinpesä ja yhtymä, joiden toiminta voi jumiutua em. syystä Helpottaa lahjoituksena tai perintönä tehtävää sukupolvenvaihdosta, voidaan jakaa osuuksia maan sijasta Valtio maksaa yhteismetsän perustamisessa ja laajentumisessa tarvittavat kiinteistötoimitukset Perustettaessa ja liitettäessä ei luovutusvoiton veroa eikä varainsiirtoveroa (ks. KHO:2002:83) ainakin, jollei rahavastikkeita makseta

Yhteismetsäomistuksen haittapuolia Vaikea irrottaa nopeasti isompaa rahamäärää osuus yhteismetsän tuloista vuosittain isomman tuloerän voi saada vain myymällä osuutensa Kirjanpito, verotus ja hallinto on monimutkaisempaa kuin yksityisillä metsänomistajilla ja yhtymillä Purkaminen mahdollista mutta vaikeaa Kaupalla tehtävä sukupolvenvaihdos yhtymää epäedullisempi Lisätietoja yhteismetsistä www.yhteismetsat.fi

Osakeyhtiö Ei metsävähennystä, ei menovarausta, ei hankintatyön verovapautta Kirjanpito, hallinto ja tilintarkastus vaativat paneutumista Perustettaessa varainsiirtovero ja mahdollisesti luovutusvoittovero kiinteistöstä Purkaminen mahdollista mutta verotuksellisesti kallista

VALTAKIRJA KUOLINPESÄNHOITAJALLE (Mahdollisimman yksinkertainen) Valtuutamme veljemme, merkonomi Pekka Kalervo Jokelan (200151-xxxx) myymään isämme Johannes Kauko Jokelan (080320-xxxx, kuollut 31.1.1998) kuolinpesään kuuluvalta tilalta Mattila, rn:o 2:34 Järvelän kunnan Niemelän kylässä, puutavaraa pysty- tai hankintakaupalla tilalle laaditun metsäsuunnitelman 223-34-544 puitteissa. Pekka Jokelalla on oikeus allekirjoittaa puukauppojen kauppakirjat ja kaikki muutkin hakkuussa ja kaupassa tarvittavat asiakirjat, luovuttaa myytyjä puutavaraeriä sekä kuitata ja vastaanottaa puukauppojen kauppahinnat ja muut puukauppoihin liittyvät suoritukset. Pekka Jokelalla on oikeus siirtää tämä valtuutus joko kokonaan tai osaksi Järvelän kunnan alueella toimivalle metsänhoitoyhdistykselle tai yhdistyksen palveluksessa olevalle toimihenkilölle. Tämä valtakirja on voimassa 31. 12. 2014 asti. Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2005 Kalevi Tapani Jokela Sirkka Leena Mäkinen Pankkivirkailija, Helsinki Autonkuljettaja, Helsinki Kalliotie 56, 00440 Helsinki Pihlajakuja 3, 00710 Helsinki. 010344-xxxx 060849-xxxx Juhani Vilhelm Jokela Konemestari, Vantaa Mäntykatu 33 A 3, 01230 Vantaa 090952-xxxx Todistavat Sakari Petteri Mäntynen Tuovi Marjatta Mäntynen Opiskelija, Vantaa Opiskelija, Vantaa