Eduskunta Vilppu Talvitie hallitusneuvos MMM

Esitys aiheesta: "Eduskunta Vilppu Talvitie hallitusneuvos MMM"— Esityksen transkriptio:

1 16.2.2012 Eduskunta Vilppu Talvitie hallitusneuvos MMM
Yhteismetsien verotus Metsäpolitiikan uusi suunta – Metsäseminaari kansanedustajille ja päättäjille Eduskunta Vilppu Talvitie hallitusneuvos MMM

2 Yhteismetsät Suomessa
kiinteistöjen yhteinen alue, joka on tarkoitettu suunnitelmallisen kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi luonteeltaan yksityismaata, ei julkisoikeudellista luonnetta tai velvoitteita metsätalouden harjoittamista varten luotu metsien yhteisomistusmuoto, joka on itsenäinen oikeushenkilö Yhteismetsiä on Suomessa noin 230 kpl. Kokonaispinta-ala on n ha.    Vuonna 2011 perustettiin 42 uutta yhteismetsää ja tavoite vuodelle 2012 on 50 uutta yhteismetsää. Yhteismetsien vuotuinen hakkuusuunnite on noin m3. Osakkaita yhteismetsissä noin

3 Yhteismetsien merkitys
Erinomainen metsätalouden harjoittamismuoto: suunnitelmallisuuden vuoksi metsiä hakataan säännöllisesti - ei hoitorästejä. Hallitusohjelman tavoitteena vauhdittaa metsätilojen omistusjärjestelyitä ja yhteismetsälainsäädännön käyttöä. Yhteismetsät eräs tärkeimmistä keinoista parantaa metsien omistusrakennetta ja kasvattaa tilakokoa. Kansallisessa metsäohjelmassa yhteismetsien perustaminen ja olemassa olevien laajeneminen on todettu tärkeänä keinona metsätilojen pirstoutumisen ehkäisyssä, metsätalouden aktiivisuuden ja kannattavuuden parantamisessa sekä teollisuuden puuhuollon parantamisessa.

4 Yhteismetsien verotuksen pääperiaatteet
Yhteismetsä on yhteisetuus, jota verotetaan erillisenä verovelvollisena. Yhteismetsän tuloveroprosentti 28% alkaen Pääomatuloveroa 30%/32% alhaisempi ja eriytynyt yhteisöveroprosentista 24,5%. Yhteismetsän osakkaan veronalaisena tulona ei pidetä hänen saamaansa osuutta yhteismetsän tulosta. Metsävähennysoikeus ja mahdollisuus meno- ja tuhovarauksen tekemiseen.

5 Yhteismetsien verotuksen muutokset: de minimis -tuki
De minimis –tuki on komission asetuksessa tarkoitettua vähämerkityksistä tukea, jonka määrä ei saa ylittää euron määrää verovuoden ja kahden edellisen verovuoden aikana. De minimis –tueksi katsotaan tuloverolain mukaan yhteisetuuksille pääomatulon tuloveroprosenttia ja pääomatulon korotettua tuloveroprosenttia alhaisemman verokannan muodossa myönnettävä tuki metsävähennys muut de minimis –tuet, joita mm. maatalouden tuissa Säännös voimassa määräaikaisena 31 päivään joulukuuta 2012 ja sitä sovelletaan vuodelta 2012 toimitettavassa verotuksessa. De minimis -tukiraja ylittyy ainakin 30 yhteismetsällä Vaarana isojen yhteismetsien pilkkominen pienemmiksi kokonaisuuksiksi – sääntely voidaan kiertää metsäpoliittisia tavoitteiden vastaisella kehityksellä

6 Yhteismetsien verotuksen muutokset: de minimis -tuki
Valtiovarainvaliokunta edellytti jo vuonna 2008, että metsävähennyksen poistaminen de minimis -sääntelyn piiristä tulee selvittää. Valiokunta edellytti myös 2011 de minimis –sääntelyn käymistä läpi komission kanssa. MMM katsoo, että metsävähennys ei ole de minimis –tukea Kyse ei ole tuesta vaan tavasta ottaa huomioon puuston hankintameno. Valtaosa, n. 90%, metsämaan hankintamenosta on puuston arvoa. Metsävähennysoikeutta muodostuu vain 60% metsän hankintamenosta, vaikka yleisen verojärjestelmän mukaan koko hyödykkeen hankintameno on vähennyskelpoinen. Yhteismetsien yksityismetsänomistajaa alhaisempaa tuloverokantaa ei MMM:n näkemyksen mukaan tulisi katsoa de minimis –tueksi Vertaaminen muihin verovelvollisryhmiin ja määrittäminen tueksi suhteessa yksityisiin metsänomistajiin ja kuolinpesiin ei riitä tuen perusteeksi – kyse omasta verovelvollisryhmästä, yhteisetuudesta. Verokantaedun taloudellinen merkitys valtiolle vain n. 0,5 miljoonaa euroa.

7 Yhteenveto Uusien yhteismetsien muodostaminen tai vanhojen laajeneminen hyvä keino tilusrakenteen parantamiseksi Verotus voimakas ohjauskeino Yhteismetsien tunnettuuden parantaminen metsänomistajien keskuudessa Yhteismetsään liittyminen/uuden perustaminen on metsänomistajalle iso päätös, jolla on pitkäaikaiset vaikutukset. Päätöksen tekemistä vaikeuttavat määräaikaiset ja epämääräiset verosäännökset. De minimis –tukien seurantaan ei ole järjestelmää/rekisteriä ->De minimis –kysymys ratkaistava! Veroratkaisujen tulisi tukea hallitusohjelman ja Kansallisen metsäohjelman tavoitteita yhteismetsien laajenemiseksi. Nyt vaikutukset päinvastaiseen suuntaan