Elinvoimaseminaari 22.11.2011 Elinvoiman eväät – hankkeen taustat ja tavoitteet Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen 1.
Advertisements

KULTTUURI KUNTAORGANISAATION MUUTOKSESSA / Hanna-Mari Kokkonen.
’Vieläkö voi hakea’ - Pohjois-Savon liiton rahoitustilanne
6Aika-strategian esittely Toukokuu Suurimpien kaupunkien kestävän kehittämisen strategia •Uuden EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden 2014−2020 yhtenä.
Biolaakson tarkastelua johtamisnäkökulmasta
Joensuun seudun Equal: Valtamuuntaja -osahanke LUODAAN KEHITTÄMISTÄ TUKEVA RAKENNE •prosessi etenee tavoitteellisena • sitoutuminen yhteisiin.
MAKO TOIMEENPANOSUUNNITELMATYÖ JA TOIMINTAMALLI Tiina Harjunpää.
Kaupan kehittyminen ja tulevaisuus Pohjois-Savossa ELY –keskuksen näkökulmasta Minne menet, kauppa? Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta
Miten kunnassa toteutetaan yhteisöllisyyttä
Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä 2007 / RA-M TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ALUEKESKUSOHJELMA ”Kasvun haasteita, kilpailukyvyn perustaa: sujuvaa.
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hankerahoituksen painopisteet Mihin hankerahoitusta saa? KAS ELY PP.
Elävä kaupunkikeskusta ry:n strategia 2010 – 2015 (viimeistely) Esitys hallituksen kokoukselle Strategiaryhmän valmisteluun perustuva toiminnanjohtaja.
Elinvoiman edistäminen kunnan toiminnan keskiössä
Maaseutupoliittisen toimenpideohjelman valmistelu Työpaja Tampere.
Edelläkävijämarkkinaohjelma Fiksu kysyntä luo uutta ohjelmavalmistelu Tekes Asiantuntija Sampsa Nissinen.
PARAS-ARVIOINTITUTKIMUSOHJELMA
Osaava Verso III Ammatillisten opettajien osaamisen ennakointi ja osaamisen kehittäminen verkostoissa, sosiaalisen median toimintafoorumeissa sekä koulutusorganisaation.
Kunnat kilpailukykyisen ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen Euroopan tekijöinä Kunnat ja maakunnat Euroopassa -seminaari Varatoimitusjohtaja Timo.
M. Vanhasen II hallituksen ohjelma 4.3. Alueiden kehittäminen Aluepolitiikan painotukset ovat elinkeino- ja yritystoiminta, osaaminen ja työvoima, palvelut.
- mahdollisuus kehittämiseen -
Maanmittauspäivät 2011 Porissa Torstai Luentolinja 1 Kartastotehtävien strategia Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö.
Seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät "Kirkko iholla"
Oppia ikä kaikki - Työkaluja yhteisöllisyyden kehittämiseen syksy 2014
Työssä olemassa olevalla työkyvyllä Työssä jatkamisen tuki ja osatyökykyratkaisujen edistäminen.
Ikääntyvä työntekijä työelämässä
Kaupunginvaltuusto § xx 1. Kemijärvi 2020 ”Vedenvälkettä ja vihreää kultaa” Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu-
ICT muutos kunta- ja palvelurakenne- muutoksessa ICT-vaikutusarvio eri muutosskenaarioissa.
Työkykyjohtaminen Serviisissä
SON ET BOTNIA P OHJANMAAN MAAKUNTIEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS Kehitysjohtaja Arto Rautajoki
Työvoima- ja elinkeinokeskus Ohjelmakausi 2007–2013 käynnistyy, EU-projektien toteutus Yritysrahoituksen puheenvuoro Pekka Pelkonen Pohjois-Karjalan TE-keskus.
Suomen uusi rakennerahasto-ohjelma sisältää molemmat rahastot (EAKR ja ESR) Toimintalinjat ovat: TL1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky (EAKR) TL2 Uusimman.
Kumppanuudella ratkaisumalleja KOMIS – Kunta ja paikalliskehityksen hallinta Mikkeli Sami Kurki johtaja, professori Ruralia-instituutti,
Elinvoiman eväät – kunta elinvoiman johtajan
Tarvasjoen kunta – liitoskumppaneiden painelaskelmat HT Eero Laesterä
Hallitusohjelman teemat, ehdotuksia 1. Johdanto Pirkkala huolehtii alueensa asukkaiden hyvinvoinnista itsenäisenä kuntana. Toteutamme kestävän.
Marja-Leena Rinkineva ”Pyöreän pöydän keskustelu” Hyvinvointisektorin elinkeinopoliittiset linjaukset Marja-Leena Rinkineva.
Seutukaupunki- seminaari Mikkeli Kehittämisjohtaja Erkki Välimäki Seinäjoen kaupunki.
Johtamiskorkeakoulu Tay
Viestintäsuunnitelma
Pohjois- Suomen Kompassi Pohjois-Suomen strategia, s. 35: ”Lapin ja Oulun yliopistojen yhteistyöllä, verkottumalla myös Kainuuseen ja Keski-Pohjanmaalle,
Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Asiantuntija Sampsa Nissinen.
Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen säädöksiin muutoksia – opetussuunnitelmat tarkasteluun Jyväskylä Opetusneuvos.
Menestystä yrittäjälähtöisyydellä ja yhteistyöllä Kunnan elinkeinopoliittisen ohjelman työkirja Osa: Tausta-aineisto.
Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
ETELÄ-POHJANMAAN PERUSPALVELUOHJELMA 2030
Ympäristöministeriö ja Suomen Kuntaliitto Seudun kuntien yhteinen maapolitiikka - Kuntien maapolitiikan yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet.
Ajankohtaisiltapäivä Uusi rakennerahastokausi Juha Pulliainen.
Manner-Suomen ESR-ohjelma-asiakirjaesitys 2007 –
Aalto PRO Aalto-yliopiston täydennyskoulutusta Kyvykkyyksiä etsimässä PK-yritysten johtamisen haasteet Menestystekijöitä, henkilöstön kyvykkyyksien määrittelyä.
Liideri – Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työn iloa ( ) Seminaari Framissa
Kuntaliiton Kunnat ohjelma ja tulevaisuuden kunta Kunnat haasteiden edessä -kuntaseminaari Joensuu va kehityspäällikkö Jarkko Majava.
SeAMK kehittämisohjelma Kehittämisseminaari Tapio Varmola.
TULEVAISUUDEN KUNTA alustavia nostoja ja havaintoja MDI:n selvitysmateriaalista Vantaa |
Innovatiiviset julkiset hankinnat – yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi
Tästä pois logo Koulutusorganisaatiot innovaatiojärjestelmän toimijoina -projekti Verkostotapaaminen Koulutuksen järjestäjien yhdistys KJY.
HEIDI, PÄIVI JA ANU Vammaisasioiden oppimis- verkoston koordinaattorit Mikä Innokylä on? Juha Koivisto.
SOS II Rakenteellinen sosiaalityö Työpaja 1 Tampere
Mika Heikkilä / Valtuustoseminaari / Lapin sairaanhoitopiiri Tuottavuusohjelma vuosille
J YVÄSKYLÄN YLIOPISTO EFQM- MALLI 2013.
Varhaiskasvatuksen arvioinnin lähtökohtia
Strategiaperusta ja ohjelmat
TUTKE Koordinoivan hankkeen ja klusteritutkimusten väliraportti
POKAT 2021 maakuntaohjelman valmistelu
Kuntaliiton maaseutuverkostot ja maakuntauudistus
Elämää yhteisöstä – kasvua yrityksistä Juupajoen kuntastrategia 2025
Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Kuntaliitto
Hanketyö johtamisen ja kehittämisen välineenä
Käsitemäärittely Osallisuus / Osallistuminen / osallistaminen
Järjestö 2.0: mukana muutoksessa - avustusohjelma yhdenvertaisuuteen digitalisoituvassa toimintaympäristössä Hankesuunnitelun tueksi käydystä yhteisestä.
Kaupunkistrategian laadinta
Esityksen transkriptio:

Elinvoimaseminaari Elinvoiman eväät – hankkeen taustat ja tavoitteet Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

||| Lähtökohta Uusi Kunta 2017 työssä, jonka perustehtävä Rakentaa yhdessä kuntien kanssa visio ja toimintamallit siitä, millainen on erilaisissa ympäristöissä elinvoimainen kunta, elävä itsehallinto ja suomalainen kunnallishallinnon järjestelmä sekä erityisesti hakea toimintamalleja, miten kunta toiminnallaan voi edistää elinvoimaansa

||| Elinvoimanäkökulmalle tilausta • Tavoitteena elinvoimaiset kunnat »Elinvoimainen kunta = elinvoimainen paikallistalous • Katse kehittymispotentiaaliin tulevaisuudessa  millaisilla rakenteilla tuetaan kasvua elinkeinotoiminnassa = vahvistetaan kunnan tulopohjaa • Kunta: kehittäjänä, asiakkaana, viranomaisena, palvelun tarjoajana jne. »Kuinka kuntapäätökset vaikuttavat paikallistalouteen (yrityksiin, yhteisöihin ja kansalaisten valintoihin) Suorat vaikutukset lyhyellä aikavälillä Palvelutaso, tuotantokustannus Välilliset vaikutukset pitkällä aikavälillä Palvelun tarve, yritysten toimintaedellytykset, verotulot, kaupallisten palveluiden kehittyminen, vetovoimaisuus…

||| Miksi elinvoimajohtamisessa tarvitaan uutta osaamista • Elinkeinorakenteen muutos kiihtyy mm. ainakin Euroopan hitaan kasvun, globalisaation, teknologia- ja ikärakennemuutoksen sekä energia- ja raaka-ainevarojen niukkenemisen johdosta  tarvitaan elinkeinojen kehittämistoimintamallin uudistamista • Tuottavuuspaineet  kuntasektorin avautuminen  monituottajamalli palveluissa  yksityinen ja julkinen sekoittuvat ( liittyy kunnan kaikkiin toimintoihin ) »Toimivat markkinat, avoimuus, syrjimättömyys  Hankintaosaaminen ja EU:n valtiontukisäädösten huomioon ottaminen ja markkinoiden tunteminen korostuvat • Erot toimintaympäristöissä kasvavat  räätälöityjä ratkaisuja • Teknologian nopea kehittymien, asiakastarpeiden muutokset  uudet kustannustehokkaat palveluprosessit, joissa ei kuitenkaan sitouduta yhden toimijan järjestelmään

Elinvoiman edistäminen ei tapahdu itsestään, vaan se vaatii johtamista - vaikutusmekanismien tunnistamista ja valintoja Kuntaliitto haluaa olla tässä tärkeässä teemassa aloitteellinen ja vahvistaa kuntakentän osaamista elinvoimaisen paikallistalouden kehittämisessä. Tahdomme nostaa elinvoimanäkökulman sille kuuluvaan arvoon päätöksenteossa sekä tarjota konkreettisia työkaluja elinvoimajohtamisen tueksi.  ”Elinvoiman eväät – kunta elinvoiman johtajana” kehittämistyö osana Uusi Kunta 2017 työtä. Valmistelua tehty erilaisten kuntien näkökulmia kokoavassa sparrausryhmässä, jossa mukana: Eero Holstila (Helsinki), Lauri Lamminmäki (Kouvola), Heikki Laukkanen (Juva)  Kysymys ennen kaikkea johtajuudesta

||| Elinvoiman eväät –hankkeen tavoite •Nostaa elinvoimaisuuden vahvistaminen entistä näkyvämmäksi osaksi kuntien toimintaa laajasti koko kuntaorganisaatiossa – laajentaa elinkeinopolitiikan käsitettä ja instrumentteja sekä nostaa sen strategista merkitystä •Kuinka elinvoimaisuutta voidaan luoda verkostojohtamisen ja markkinoiden kautta tehtävän johtamisen keinoin (aktivoi kuntalaisia kehittämiseen ja vastuuseen omasta hyvinvoinnista, yrityksiä toimintansa kehittämiseen ja yhteisöjä uusien ratkaisujen hakemiseen toiminnassaan) •Jäsentää tekijöitä, joista elinvoima syntyy ja määrittää kuntien mahdollisuuksia vaikuttaa elinvoimaisuuden kehittymiseen •Tuottaa tietoa eri tavoin toteutetun elinkeinopolitiikan vaikutuksista •Tarjota kehittämistukea mukaan lähteneille kunnille elinvoimaa vahvistavien toimenpiteiden suunnittelussa (elinvoiman kasvuohjelma) ja tehostaa hyvien käytäntöjen leviämistä kuntakentän sisällä.

||| Elinvoiman eväät ja kunnan rooli niiden kehittämisessä Millaisista tekijöistä elinvoima koostuu ja Kuinka kunta voi siihen vaikuttaa Johtajuus • elementtien tiedostaminen • toimintaympäristön antamat edellytykset • kokonaisuuden hallinta • strategiset valinnat Johtaminen kuntaorganisaatiossa - Kaikki kuntaorganisaation yksiköt ja palvelut vaikuttavat elinvoimaan Verkostojohtaminen ja markkinoiden kautta johtaminen - vaikutus kunta- laisten sekä sidosryhmien tekemiseen ja valintoihin Osaamisen johtajuus: • Koulutuspolitiikka ja omistajaohjaus • verkostojen kautta hankittu osaaminen • osaavan työvoiman saanti Elinvoimaa nakertavien tekijöiden minimointi: • Syrjäytyminen, ikääntyminen… Hankinnat: • Palveluiden kehittäminen • Innovaatioiden edistäminen • Palvelusektorin kehitys • Sosiaaliset kriteerit – syrjäytymisen ehkäisy EU:n valtiontukisäädökset: • Infrahankkeet • Toimitilat ja tontit • Työllisyyden hoito • SGEI ja maaseudun peruspalvelut Viihtyisä elinympäristö: • Sujuva arki • Luonto + rakennettu ympäristö • Saavutettavuus Teemoja joihin vaikutus ulottuu Instrumentteja, jotka toteutuksessa syytä tuntea Kuntalaisten muuttuvat roolit ja osallisuus päätöksenteossa ja palveluiden kehittämisessä Käyttäjälähtöisyyden edistäminen: • kuntalaisten/palvelujen käyttäjien perinteinen kuuleminen • uudet innovatiiviset keinot osallistaa palvelujen käyttäjät palvelujen suunnitteluun ja tuotantoon

||| Vaiheistus ja tulokset Kunta elinvoiman johtajana tutkimus ja kehittämisosio • Havainnollistaa kuntien vaikuttamismahdollisuuksia elinvoima rakentumiseen: • Hierarkisen johtamisen keinoin • Markkinoiden kautta • Verkostojohtamisen keinoin • Sisältää laajan kuntapilotoinnin (työseminaarit, vertaisryhmät, teemaseminaarit) Syntyy tarkastelukehikko, jonka avulla kunnat voivat koostaa elinvoimajohtamisen kasvuohjelman 3. Tarkastelukehikon jalkauttaminen osaksi kuntien johtamista • johtoryhmä-, hallitus- ja valtuustotyöpajojen kautta (2013 alkava valtuustokausi) 1.Elinvoimajohtajuutta palvelevat esiselvitykset • Tulokset hyödynnettävissä sellaisenaan kunnissa • Määrittävät elinvoimajohtamisessa kunnilla käytössä olevia instrumentteja •  pohjaa vaiheelle 2

||| Esiselvityshankkeet • Elinvoimaisuuden osatekijöiden määrittäminen • Toimintaympäristössä olevien erojen tunnistaminen ja huomioiminen elinvoimajohtamisen toimenpiteissä • Kunta ja osaavan työvoiman saannin turvaaminen • Kuntien omistajaohjaus ammatillisessa koulutuksessa ja yritysyhteistyö keinoina työvoiman saatavuuden turvaamisessa • Työelämäyhteistyö keinona syrjäytymisen ehkäisyssä • Yhteenveto kansainvälisistä kokemuksista työssäoppimisesta syrjäytymisen ehkäisyssä • Kuntien elinkeinopolitiikan organisointi elinvoimajohtamisen näkökulmasta • Kooste elinkeinopolitiikan organisointitavoista kunnissa • Elinvoiman edistäminen ja EU:n valtiontukisäännökset • Mallinnetaan päätöksentekoprosesseja • Hankinnat osana elinvoiman johtamista • Tukimateriaalia hankintastrategioiden laadintaan – esimerkkejä toimintamalleista • Uusia keinoja palveluiden kehittämiseen – case vanhuspalvelut • Osuustoimintamalli maaseudun vanhuspalveluiden organisoinnissa eri intressiryhmien näkökulmasta • Toimintaympäristön potentiaalin hyödyntäminen elinvoiman luomisessa • Kuinka kehitetään vetovoimaisuutta rakennetun ympäristön toiminnallisuutta kehittämällä

||| Elinvoiman johtamisen pilotointi • Elinvoiman johtamista käsittelevään osioon otetaan mukaan 15 pilottikuntaan »5 keskuskaupunkia, 5 seutukaupunkia ja 5 maaseutukuntaa • Pilottikunnat saavat 3 vuoden aikana: »Johdatus elinvoimajohtamiseen – avausseminaari (kaikki pilotit) »Elinvoimajohtamisen lähtötilannearvio (kuntakohtainen) • Päivän työpaja, jossa käydään läpi tilannetta hierarkisen johtamisen, markkinoiden kautta tapahtuvan johtamisen ja verkostojohtamisen näkökulmista »Vertaisryhmän työpajat (2 kpl) • Käydään läpi elinvoimajohtamisen instrumentteja ja arvioidaan niitä kunkin ryhmän kuntiin »Teemaseminaarit (2 kpl, kaikki pilotit) • Käsitellään elinvoimajohtamisen eri tulokulmia (esiselvitykset) »Elinvoimajohtamisen kasvuohjelma –työpaja (kuntakohtainen) • Luodaan toimenpideohjelma, jolla elinvoimanäkökulmaa tuodaan mukaan kunnan päätöksentekoon • Osallistumismaksu »Maaseutukunta euroa, seutukaupunki euroa, keskuskaupunki euroa

||| Toteutus ja resursointi • Tavoitteena 3 –vuotinen hankekokonaisuus • Kokonaisuutta koordinoiva projektipäällikkö KL:ssa, osahankkeet yhteistyössä tutkimuslaitosten, yliopistojen ja korkeakoulujen, kuntien, maakunnan liittojen, Tem:n, Sitran, yrittäjäjärjestöjen, YTR:n, Kaks:n… kanssa • Hankkeet vahvassa vuorovaikutuksessa käytännön tekijöiden kanssa kunnissa – varataan osaamista ja resursseja • Rahoitusta haetaan eri lähteistä – tavoitteena laaja yhteistyö • Kehittämiskokonaisuuden budjetti noin 1 milj. euroa/ 3 vuotta Vuonna 2011 toteutetaan esiselvitys, jonka tavoitteena juosta hankekokonaisuus kasaan

ELINVOIMAINEN KUNTA VETOVOIMAINEN YMPÄRISTÖ → HOUKUTTELEE JA SITOUTTAA IHMISIÄ JA YRITYKSIÄ ALUEELLE KILPAILUKYKYINEN YRITYSKANTA → EDISTÄÄ TYÖLLISYYTTÄ, TOIMEENTULOA JA TURVATTUA ARKEA KILPAILUKYKYINEN YRITYSKANTA → EDISTÄÄ TYÖLLISYYTTÄ, TOIMEENTULOA JA TURVATTUA ARKEA OSAAMINEN JA TYÖVOIMAN SAATAVUUS → TURVAAVAT PALVELUT JA YRITYSTOIMINNAN VAHVA KUNTATALOUS → MAHDOLLISTAA UUDISTUSTEN TOTEUTTAMISEN SOSIAALINEN PÄÄOMA JA YHTEISÖLLISYYS → LUOVAT UUTTA JULKISET JA KAUPALLISET PALVELUT → MAHDOLLISTAVAT SUJUVAN ARJEN