Kuntaliiton maaseutuverkostot ja maakuntauudistus

Esitys aiheesta: "Kuntaliiton maaseutuverkostot ja maakuntauudistus"— Esityksen transkriptio:

1 Kuntaliiton maaseutuverkostot ja maakuntauudistus
Talvipäivät 2018 Erityisasiantuntija Taina Väre

2 [pvm]

3 KUNTALIITON VERKOSTOTOIMINNAN TAVOITTEET
Tavoittelemme verkostoilla entistä parempaa: Vuoropuhelua kuntakentän kanssa Vaikuttavuutta sidosryhmätyöhön ja kunta-alan ydinkysymyksiin Tehokkuutta ydinprosesseihin: edunvalvontaan, kehittämiseen ja palveluihin jäsenille.

4 KUNTALIITON VERKOSTOJA
Pienten kuntien neuvottelukunta (asetetaan ) Ruotsinkielinen neuvottelukunta (asetetaan ) Kuntaliiton maaseutuverkosto (mm. tukihallinto, lomituspalvelut) Maaseudun INFRA-verkosto sekä yhteistyö muiden maaseutupolitiikan verkostojen kanssa (mm. HAMA ja IDNET) Yhteistyö Maaseutuverkoston kanssa (MAPA) Suurten kaupunkien verkosto, seutukaupunkiverkosto, kehyskuntaverkosto jne. Maakuntajohtajien verkosto, maakuntaliittojen puheenjohtajien kokous, aluekehitysjohtajien verkosto, muutosjohtajien verkosto jne. Asiantuntija-, hanke- ym. verkostot

5 PIENTEN KUNTIEN NEUVOTTELUKUNTA
Kuntaliiton valtuuston asettama ( ) puheenjohtaja, vpj. ja 13 jäsentä + varajäsenet jäsenen kotipaikkana alle as. jäsenkunta Tehtävänä vaikuttaa pienten kuntien erityisnäkökohtien huomioonottamiseen edunvalvonnassa ja Kuntaliiton toiminnassa Kuntaliiton maaseutuohjelman kokoaminen 2018

6 KUNTALIITON MAASEUTUVERKOSTO
Maaseudun elinkeinojen kehittäminen Maaseudun palvelut ja saavutettavuus Kuntien ja maakuntien ja kuntien tehtävien yhdyspinnat ja yhteistyö Digitalisaatio: infra ja palvelut Maatalouden tukihallinto (MMM:n toimialatyöryhmä) Maatilojen lomituspalvelut (työpaja ) Digitalisaatio ja infra-seminaari (videostriimaus) Kuntaliiton maaseutuohjelman kokoaminen Kuntamarkkinat Maaseutuvaikutusten arviointi sote- ja maakuntauudistuksessa -hanke

7 MAASEUTUPOLITIIKAN NEUVOSTON VERKOSTOT 2017-2019
1. Harvaan asutut alueet (HAMA) 2. Osaaminen ja työllisyys (OTE) 3. Kansalaistoiminta ja hyvinvointi (Kahvee) 4. Elinvoimainen toimintaympäristö (INFRA) 5. Ruotsinkielinen toiminta (IDNET) Verkostoista lisätietoa: maaseutupolitiikka.fi

8 MAASEUTUALUEIDEN ELINVOIMAN EDELLYTYKSENÄ ON TOIMIVA INFRA
Kuntaliiton koordinoiman verkoston kotipesä on Kuntatalolla Verkoston työtä tehdään myös kylissä, kunnissa ja maakunnissa, monella tasolla Kuntatalolla työskentelevien asiantuntijoiden lisäksi verkosto kokoaa monipuolista osaamista Verkosto huomioi maaseudun erilaisuuden ja alueiden erilaiset mahdollisuudet ja haasteet eri puolilla Suomea

9 MANEn verkosto: Maaseudun elinvoimainen toimintaympäristö
INFRA-VERKOSTO TIESTÖ JA LIIKENNEVERKOT TOIMIVA INFRA JA ARJEN TURVALLISUUS TIETOLIIKENNE VESI- JA JÄTEHUOLTO ENERGIA JA SÄHKÖVERKOT MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS TOIMIVA INFRA JA LUONNONVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ

10 MAASEUTUVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖKALUNA SOTE- ja MAAKUNTAUUDISTUKSESSA -HANKE
Valtakunnallinen hanke (MMM) toteutetaan sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluvaiheessa vuosina Tavoitteena on: varmistaa osaltaan, että sote- ja maakuntauudistuksessa huomioidaan uudistuksen vaikutukset asioihin, joilla on keskeinen merkitys elinvoimaisen maaseudun tulevaisuuteen: maaseudun palveluihin, elinvoimaan ja demokratiaan. tarjota työkalu maakuntauudistuksen valmisteluprosessiin maaseutunäkökulman huomioimisen tueksi sekä kunnille että maakunnille. kehittää toimintamalleja siihen, miten uudistuksen valmistelun eri vaiheissa sekä tulevissa maakunnissa voidaan arvioida erilaisten päätösvaihtoehtojen vaikutuksia maaseutuun. ”Luodaan mekanismi, miten maaseutu huomioidaan uusissa maakunnissa” tuottaa MVA-materiaalia laajempaan käyttöön: artikkelit, sähköiset julkaisut, videostriimaukset jne. TEHDÄÄN MAASEUTU NÄKYVÄKSI!

11 MITÄ ARVIOIDAAN? Uudistusten vaikutuksia arvioidaan seuraaviin asioihin, joilla on keskeinen merkitys maaseudun tulevaisuuteen: Maaseudun palvelut: asumiseen sekä palveluiden saatavuuteen, laatuun ja hintaan sekä saavutettavuuteen (yhteydet ja infrastruktuuri) tilanteessa, jossa monet palvelutehtävät siirtyvät kunnista maakunnille. Maaseudun elinvoima: talouteen, elinkeinoihin, yrityksiin, työllisyyteen, osaamiseen sekä maaseudun vahvuuksiin ja vetovoimatekijöihin (ml. kuntien ja maakuntien tehtävien yhdyspinnat), tilanteessa, jossa elinvoimatekijöitä ollaan uudistamassa (mm. kasvupalvelut, työllisyyspalvelut). Maaseudun demokratia: yhteisöllisyyteen, sosiaaliseen pääomaan ja kansalaisten osallistumiseen tilanteessa, jossa päätöksenteossa on näkyvissä keskittymistä. Keskeistä on koota avaintoimijat mukaan muutoksen tekemiseen, jotta uudistuksen vaikutukset pystytään arvioimaan jo valmistelussa. Jos päätöksen vaikutuksia ihmisiin, yrityksiin ja organisaatioihin ei tunnisteta, niitä ei myöskään oteta huomioon! Maaseutuvaikutusten arviointi on osallistavaa suunnittelua tukeva työkalu Prosessia voidaan hyödyntää myös luottamuksen ja yhteisen näkemyksen rakentamisessa [pvm]

12 KOKEMUKSIA KAHDEN ERILAISEN MAAKUNNAN PILOTISTA
Asiantuntijaryhmä ja koodinaattori Kytketään MVA-työsuunnitelma käynnissä olevaan prosessiin Arvioidaan valmisteluryhmien aineistoja Järjestetään työpajoja ja muita tilaisuuksia maakunnassa Osallistutaan valmisteluryhmien työhön mahdollisuuksien mukaan Tuotetaan tietoa arviointiprosessista Kehitetään työkalua Tehdään yhteinen kysely ”Luodaan mekanismi, millä maaseutu huomioidaan tulevassa maakunnassa”

13 Kiitos! [pvm]