Oppimisstrategiat ja -tyylit MK 2011

Miten opetuksesta tulee oppimista? (Karjalainen 2005) Millainen oppimisteko, sellainen oppimistulos? Opetus-teko Oppimis-teko Oppimis-tulos Luennoi Kyselee Selostaa Näyttää MOTIVOI Kysyy Ratkaisee tehtävän Keskustelee Haaveilee Pelkää (esim. epäonnistumisia) Nukkuu Oppiminen Ongelmien ratkaiseminen pysyvää alkutieto

Oppiminen oppijan ponnistelua ei olennaista paljonko tietoa päntätty, vaan millä tavoin tieto jäsentynyt Jokainen oppii omalla tavallaan (aiemmat kokemukset, tiedot, oppimistyylit) Ei voi kysymättä tietää, miten ja mitä toinen oppii ”Kuuntele, tenti ja unhoita!” opiskelluista asioista katoaa 2 vkon aikana 80% oppimisen taitoja voi kehittää, ymmärtävää oppimista harjoitella (Karjalainen 2005.)

Millainen on hyvä oppija? tietoa itsestään, opittavasta tehtävästä, oppimisstrategioista, tilanteista, jossa opittavaa tietoa tarvitaan tietää, miten oppii parhaiten osaa sanoa, mikä tuottaa vaikeuksia ja mikä on helppoa tietää jonkin verran opittavasta asiasta mitä enemmän asiasta tietää - sitä helpompi oppia lisää osaa käyttää erilaisia strategioita tehtävän vaatimuksista riippuen ajattelee tilannetta, jossa opittavaa tietoa todennäköisesti tullaan käyttämään auttaa asettamaan tavoitteita opiskelulle ja kokemaan opittava merkityksellisenä

Mitkä tekijät vaikuttavat oppimiseen oppijan näkökulmasta?

Oppimiseen vaikuttavat tekijät Oppijan taustatekijät Oppimisstrategiat (toimintamallit tiedon prosessointiin) ja oppimistyylit (tapa käyttää strategioita) Motivaatio ja emootiot Oppimisen itsesäätely

1. Oppijan taustatekijät Kokemukset, aiemmin opittu pohja uuden oppimiselle Vahvuudet (älykkyyden osa-alueet) Kielellinen: lukeminen ja kirjoittaminen Matemaattinen: käsitteellinen ajattelu ja ongelmanratkaisu Musiikillinen: rytmi-, sävel- ja sointiherkkyys Visuaalis-spatiaalinen: muistaa kuvin, luo mielikuvia Kinesteettinen: hyvä kehon hallinta, taitava ”käsistään” Sosiaalinen: kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa Intrapersoonallinen: kyky tuntea ja ymmärtää itseään Persoonallisuus

2. Oppimisstrategiat: Toimintamalli oppisisällön prosessointiin (Miten opitaan?) Tiedostettuja ja tiedostamattomia Vaikuttaa motivaatio ja emootiot Kehittyvät harjoittelun avulla taitava oppija voi vaihdella niiden käyttöä tilanne- ja tehtäväkohtaisesti parantavat suoritusta, säästävät aikaa, vähentävät epäonnistumisten määrää, lisäävät motivaatiota ja nostavat itsetuntoa Verkkotutorin oppimisstrategiatesti (TaY): http://www12.uta.fi/tyt/verkkotutor/index.php?testi=opst

Syvä- vs. pintasuuntautunut strategia ”tehtävästrategia” Syväsuuntautunut  ”oppimisstrategia” Tavoite Suorittaa tehtävä vaatimusten mukaisesti Ymmärtää Käsitys tiedon luonteesta Määrällinen; yksittäisten tietojen muistaminen ja toistaminen Laadullinen; todellisuutta koskevien käsitysten syveneminen ja tarkentuminen. Opiskelija luo itse tietoa. Suuntautuminen opiskelussa Passiivinen, ulkoiset vaatimukset: huomion kiinnittäminen yksityiskohtiin, keskittyminen epäolennaisiin, ulkoa opettelu, kopiointi, ei erottele pääperiaatteita esimerkeistä Aktiivinen, sisäinen kiinnostus: kokonaiskuvan muodostaminen, aiemman tiedon liittäminen, teorian liittäminen käytäntöön Oppimistulos  Hajanaisia ja liikaa yksityiskohtia sisältäviä tietorakenteita, jotka unohtuvat helposti Asian ymmärtämistä ja sijoittamista laajempiin yhteyksiin. Pysyviä toimintaan vaikuttavia ajattelutapoja (Entwistle 1988)

Strategiat ja taktiikat Strategiat muodostuvat taktiikoista, tiedon prosessointikeinoista STRATEGIA: Muistaminen (tieto toistettavaksi) TAKTIIKAT: ulkoa opettelu, muistisäännöt, alleviivaus Elaborointi (tieto ymmärrettäväksi) TAKTIIKAT: muistiinpanot, selittäminen, vertaileminen, yhteenvedot Organisointi (tiedon jäsentäminen) TAKTIIKAT: käsitekartat, luettelointi, taulukointi Metakognitiiviset strategiat (oman oppimisen seuraaminen) TAKTIIKAT: itseltä kysyminen, kertaaminen (Weinstein & Mayer 1986)

2. Oppimistyylit Suhteellisen pysyvä, vaikka ei muuttumaton tapa oppia uusia asioita, käyttää strategioita Voidaan luokitella eri tavoin esim. Visuaalinen, auditiivinen, kinesteettinen (Connor) http://www.linguanet-europa.org/pdfs/learning-style-questionnaire-fi.pdf Suuntautumaton, toistamiskeskeinen, merkityshakuinen, sovellushakuinen (Vermunt)

Suuntautumattomat eivät löydä tärkeitä asioita yrittävät muistaa kaiken eivät muodosta kokonaisuutta eivät näe miten asiaa voisi hyödyntää käytännössä tiedostavat, ettei heidän opiskelustrategiansa hyviä ovat käyttäneet samaa opiskelustrategiaa kauan, eivätkä osaa muuttaa sitä on hankaluuksia arvioida omaa oppimistaan kaipaavat tukea opettajalta ja opiskelutovereilta MIKÄ STRATEGIA?, MITEN VOISI TUKEA?

Toistamissuuntautuneet käyttävät aikaa tärkeiden asioiden löytämiseen yrittävät opetella ulkoa pitävät tärkeänä, mikä opettajalle tärkeää opettelevat sivu sivulta järjestyksessä, samankaltaisena kuin tenttikirjoissa käyttävät paljon aikaa materiaalin oppimiseen päämääränä tentistä selviytyminen MIKÄ STRATEGIA?, MITEN VOISI TUKEA?

Merkityssuuntautuneet pyrkivät muodostamaan kokonaisuuden yrittävät ymmärtää tärkeimmät asiat, eivätkä pikkuasioita pyrkivät liittämään asian aiemmin opittuun ovat kriittisiä ja muodostavat oman mielipiteen asiasta lukevat joskus myös tentin ulkopuolista materiaalia selvittääkseen itselleen asioita MIKÄ STRATEGIA?, MITEN VOISI TUKEA?

Soveltamissuuntautuneet pitävät tärkeänä sitä materiaalia, josta käytännön hyötyä itselle yrittävät soveltaa opittua tietoa käytäntöön miettivät opiskellessaan omia kokemuksiaan ja miettivät, miten ne sopivat opiskeltavaan asiaan MIKÄ STRATEGIA?, MITEN VOISI TUKEA?

Mikä oppimisstrategia ja -tyyli kuvaa Sinua parhaiten?

Strategiat eivät yksin riitä… ….motivaatio vaikuttaa! vaikuttavat monet eri tekijät (mm. tehtävän arvo itselle, minäpystyvyys, kiinnostus) Ulkoinen motivaatio ulkoinen kiinnostus oppimiseen (esim. tentin/tutkinnon suorittaminen, työpaikan saaminen) ei sitoutunut opiskeltavaan asiaan johtaa pintastrategioiden käyttöön Sisäinen motivaatio haluaa oppia ja ymmärtää yhteydessä syvästrategioiden käyttöön

Emootiot Oppimiskokemus tuottaa myös hämmennystä ja epämiellyttävää oloa Emootioiden tiedostaminen reflektio: omien kokemusten ja toiminnan pohtiminen osa oppimista Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen Myös keskustelut toisten oppijoiden kanssa hyödyllisiä!

Jotta voi suunnitella omaa oppimista, täytyy olla tietoa omista strategioista, motivaatiosta ja emootioista ja osata säädellä niitä

Itsesäätely oppimisessa Oppijan tietoista, aktiivista toimintaa omassa oppimisprosessissa oman toiminnan kehittämiseksi Muodostuu kognitiivisesta, motivationaalisesta ja emotionaalisesta oman toiminnan säätelystä Yhteydessä syväsuuntautuneeseen oppimiseen Edellyttää: tietoisuutta itsestä oppijana (metakognitiiviset taidot, reflektio) tietoa erilaisista tehtävistä ja niiden suorittamisesta tietoa erilaisista strategioista

Itsesäätöinen oppiminen SUUNNITTELUVAIHE - Oman tietämyksen arviointi ja analysointi, tavoitteiden asettaminen Mitä tiedän, mitä en tiedä, mitä minun tulee oppia? - Oppimisen suunnittelu ja strategioiden valinta Mistä haen tietoa, miten etenen oppimisprosessissa, mitä teen jos joku menee "pieleen"? TYÖSKENTELYN KONTROLLOINTI- JA MONITOROINTIVAIHE - Oman oppimisprosessin tarkkailu Ymmärsinkö, muistanko, toimiiko suunnitelmani? - Toiminnan kehittäminen tarvittaessa Miten kehitän ja muutan oppimisstrategioitani, motivaation ja emootioiden kontrollointia? 3. REFLEKTOINTI TYÖSKENTELYN JÄLKEEN -Arviointi Saavutinko tavoitteeni?

Opettajan rooli ei tee sitä vaivalloista työtä, joka vaaditaan oppimiseksi ei vie oppimisen ja keksimisen iloa oppijalta itseltään oppimisen ohjaamista tarjoilee tietoa, vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia, oppija päättää sitoutumisen oppimiseen tukee ja auttaa oppijaa oppimisprosessissa opastaa alkuun, löytämään sen, minkä oppija jo entuudestaan tietämättään tiennyt ohjaa etsimään tietoa ja vastauksia (ei anna valmiita vastauksia)