Oppimisstrategiat, Oppimistyylit Metakognitio, motivaatio ja itsesäätely Opiskeluorientaatiot MK 2010.

Esitys aiheesta: "Oppimisstrategiat, Oppimistyylit Metakognitio, motivaatio ja itsesäätely Opiskeluorientaatiot MK 2010."— Esityksen transkriptio:

1 Oppimisstrategiat, Oppimistyylit Metakognitio, motivaatio ja itsesäätely Opiskeluorientaatiot MK 2010

2 Opetuksen sisältö Opetus Opiskelu Oppi-minen Oppimis-ympäristö
Oppimis-näkemykset Opetus-menetelmät Oppimis-prosessi Oppimis-strategiat Opettajan osaaminen Oppimis- orientaatiot Oppimateriaali, havainnollis-taminen Oppimis-tyylit Metakognitio, motivaatio, itsesäätely Luennoilla käsiteltävät opetukseen ja opiskeluun vaikuttavat tekijät.

3 Mitä oppiminen on? lukujen vaihteeseen asti behavioristinen oppimisnäkemys tiedon siirtämistä ja toistamista 1960-luvun alusta kognitiivinen oppimisnäkemys tiedonkäsittelyä 1980- humanistinen oppimisnäkemys aktiivista, kokeilevaa, vuorovaikutteista Viime vuosina konstruktivistinen oppimisnäkemys tiedon rakentamista aikaisemman tiedon pohjalta usein yhdessä muiden oppijoiden kanssa

4 Miten opetuksesta tulee oppimista? (Karjalainen 2005)
Millainen oppimisteko, sellainen oppimistulos? Opetus-teko Oppimis-teko Oppimis-tulos Luennoi Kyselee Selostaa Näyttää MOTIVOI Kysyy Ratkaisee tehtävän Keskustelee Haaveilee Pelkää (esim. epäonnistumisia) Nukkuu Oppiminen Ongelmien ratkaiseminen pysyvää alkutieto

5 Oppiminen oppijan ponnistelua
ei olennaista paljonko tietoa päntätty, vaan millä tavoin tieto jäsentynyt Jokainen oppii omalla tavallaan (aiemmat kokemukset, tiedot, oppimistyylit) Ei voi kysymättä tietää, miten ja mitä toinen oppii ”Kuuntele, tenti ja unhoita!” opiskelluista asioista katoaa 2 vkon aikana 80% oppimisen taitoja voi kehittää, ymmärtävää oppimista harjoitella (Karjalainen 2005.)

6 Millainen on hyvä oppija?
tietoa itsestään, opittavasta tehtävästä, oppimisstrategioista, tilanteista, jossa opittavaa tietoa tarvitaan tietää, miten oppii parhaiten osaa sanoa, mikä tuottaa vaikeuksia ja mikä on helppoa tietää jonkin verran opittavasta asiasta mitä enemmän asiasta tietää - sitä helpompi oppia lisää osaa käyttää erilaisia lähestymistapoja ja strategioita tehtävän vaatimuksista riippuen ajattelee tilannetta, jossa opittavaa tietoa todennäköisesti tullaan käyttämään auttaa asettamaan tavoitteita opiskelulleen ja kokemaan opittavan merkityksellisenä

7 - Oppimisen strategiat ja metakognitiiviset taidot
Oppimaan oppiminen - Oppimisen strategiat ja metakognitiiviset taidot

8 Oppimiseen vaikuttavat tekijät
Oppijan taustatekijät Oppimisstrategiat (lähestymistavat oppimiseen) ja oppimistyylit Metakognitio, motivaatio ja itsesäätely Opiskeluorientaatiot

9 1. Oppijan taustatekijät
Kokemukset, aiemmin opittu pohja uuden oppimiselle Vahvuudet (älykkyyden osa-alueet) Kielellinen: lukeminen ja kirjoittaminen Matemaattinen: käsitteellinen ajattelu ja ongelmanratkaisu Musiikillinen: rytmi-, sävel- ja sointiherkkyys Visuaalis-spatiaalinen: muistaa kuvin, luo mielikuvia Kinesteettinen: hyvä kehon hallinta, taitava ”käsistään” Sosiaalinen: kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa Intrapersoonallinen: kyky tuntea ja ymmärtää itseään Persoonallisuus

10 Miten ja miksi aktivoida aiempaa tietoperustaa?
Aiemman tietoperustan aktivoimisen tarkoituksena ajattelullinen "virittäytyminen”, orientoituminen opittavaan aiheeseen Käsitys siitä, mitä tietää ja mitä ei tiedä, hyvä lähtökohta uuden asian oppimiselle oman tietoperustan analysointiin voi käyttää monia tekniikoita käsitekartta aivoriihi, jossa kaikki aiheesta mieleen tuleva kirjataan ylös kysymysten keksiminen aiheesta

11 2. Oppimisstrategiat: Lähestymistavat oppimiseen (Miten opitaan?)
tapoja, jolla oppimistehtävä suoritetaan vaikuttaa siihen, mitä ja miten opitaan tilanne- ja tehtäväkohtaisia, taitava oppija voi vaihdella niiden käyttöä, mikäli tunnistaa omat strategiansa parantavat suoritusta, säästävät aikaa, vähentävät epäonnistumisten määrää, lisäävät motivaatiota ja nostavat itsetuntoa Verkkotutorin oppimisstrategiatesti (TaY):

12 Syvä- vs. pintasuuntautunut strategia
Syväsuuntautunut  Tavoite Suorittaa tehtävä vaatimusten mukaisesti Ymmärtää Käsitys tiedon luonteesta Määrällinen; yksittäisten tietojen muistaminen ja toistaminen Laadullinen; todellisuutta koskevien käsitysten syveneminen ja tarkentuminen. Opiskelija luo itse tietoa. Suuntautuminen opiskelussa Passiivinen, ulkoiset vaatimukset: huomion kiinnittäminen yksityiskohtiin, keskittyminen epäolennaisiin, ulkoa opettelu, kopiointi, ei erottele pääperiaatteita esimerkeistä Aktiivinen, sisäinen kiinnostus: kokonaiskuvan muodostaminen, aiemman tiedon liittäminen, teorian liittäminen käytäntöön Oppimistulos  Hajanaisia ja liikaa yksityiskohtia sisältäviä tietorakenteita, jotka unohtuvat helposti Asian ymmärtämistä ja sijoittamista laajempiin yhteyksiin. Pysyviä toimintaan vaikuttavia ajattelutapoja

13 2. Oppimistyylit Voidaan luokitella eri tavoin esim.
Suhteellisen pysyvä, vaikka ei muuttumaton tapa oppia uusia asioita, käyttää strategioita Voidaan luokitella eri tavoin esim. Visuaalinen, auditiivinen, kinesteettinen (Connor) Suuntautumaton, toistamiskeskeinen, merkityshakuinen, sovellushakuinen (Vermunt)

14 Suuntautumattomat eivät löydä tärkeitä asioita
yrittävät muistaa kaiken eivät muodosta kokonaisuutta eivät näe miten asiaa voisi hyödyntää käytännössä tiedostavat, ettei heidän opiskelustrategiansa hyviä ovat käyttäneet samaa opiskelustrategiaa kauan, eivätkä osaa muuttaa sitä on hankaluuksia arvioida omaa oppimistaan kaipaavat tukea opettajalta ja opiskelutovereilta

15 Toistamissuuntautuneet
käyttävät aikaa tärkeiden asioiden löytämiseen yrittävät opetella ulkoa pitävät tärkeänä, mikä opettajalle tärkeää opettelevat sivu sivulta järjestyksessä, samankaltaisena kuin tenttikirjoissa käyttävät paljon aikaa materiaalin oppimiseen päämääränä tentistä selviytyminen

16 Merkityssuuntautuneet
pyrkivät muodostamaan kokonaisuuden yrittävät ymmärtää tärkeimmät asiat, eivätkä pikkuasioita pyrkivät liittämään asian aiemmin opittuun ovat kriittisiä ja muodostavat oman mielipiteen asiasta lukevat joskus myös tentin ulkopuolista materiaalia selvittääkseen itselleen asioita

17 Soveltamissuuntautuneet
pitävät tärkeänä sitä materiaalia, josta käytännön hyötyä itselle yrittävät soveltaa opittua tietoa käytäntöön miettivät opiskellessaan omia kokemuksiaan ja miettivät, miten ne sopivat opiskeltavaan asiaan

18 Mikä oppimisstrategia ja -tyyli kuvaa Sinua parhaiten?

19 Strategiat eivät yksin riitä… ….motivaatio vaikuttaa!
Ulkoinen motivaatio ulkoinen kiinnostus oppimiseen (esim. tentin/tutkinnon suorittaminen, työpaikan saaminen) ei sitoutunut opiskeltavaan asiaan johtaa pintasuuntautuneeseen oppimiseen Sisäinen motivaatio vaikuttavat monet eri tekijät (mm. kokeeko asian tärkeäksi, kokeeko voivansa vaikuttaa omaan oppimisprosessiin) haluaa oppia ja ymmärtää yhteydessä syväsuuntautuneeseen oppimiseen

20 Metakognitiot ja itsesäätely
Jotta voi suunnitella omaa oppimista, täytyy olla tietoa omista tiedosta, taidoista ja oppimisstrategioista ja osata säädellä omaa toimintaansa Metakognitiot ja itsesäätely

21 Oppijan omien tuntemusten tiedostaminen
Oppimiskokemus tuottaa myös hämmennystä ja epämiellyttävää oloa Keinona reflektio: omien kokemusten ja toiminnan pohtiminen osa oppimista Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen Myös keskustelut toisten oppijoiden kanssa hyödyllisiä!

22 Itsesäätely oppimisessa
Oppijan tietoista, aktiivista toimintaa omassa oppimisprosessissa oman toiminnan kehittämiseksi Muodostuu kognitiivisesta ja motivationaalisesta oman toiminnan säätelystä Yhteydessä syväsuuntautuneeseen oppimiseen Edellyttää: tietoisuutta itsestä oppijana (metakognitiiviset taidot, reflektio) tietoa erilaisista tehtävistä ja niiden suorittamisesta tietoa erilaisista strategioista

23 Esimerkki: oman kognitiivisen toiminnan tietoinen ohjaaminen
Oman tietämyksen arviointi ja analysointi, tavoitteiden asettaminen Mitä tiedän, mitä en tiedä, mitä minun tulee oppia? Oppimisen suunnittelu ja strategioiden valinta Mistä haen tietoa, miten etenen oppimisprosessissa, mitä teen jos joku menee "pieleen"? Oman oppimisprosessin tarkkailu Ymmärsinkö, muistanko, toimiiko suunnitelmani? Toiminnan kehittäminen tarvittaessa Miten kehitän ja muutan oppimisstrategioitani? Arviointi Saavutinko tavoitteeni?

24 3. Opiskeluorientaatiot
Ilmentää oppijan omia tavoitteita, aikomuksia, odotuksia Oppimiseen vaikuttavia arvostus- ja suhtautumistapoja Tietoa toistavat ja merkityksiä etsivät yleisiä Pinta-syväsuuntautunut, oppimisen ulkoinen-itsesäätely, ulkoinen-sisäinen motivaatio Ammatilliset ja teoreettiset tieteenalakohtaisia Hoiva-, hoitotyön asiantuntijuus- tai ansiotyösuuntautuneet (Vanhanen 2000)

25 Opettajan rooli ei tee sitä vaivalloista työtä, joka vaaditaan oppimiseksi ei vie oppimisen ja keksimisen iloa oppijalta itseltään oppimisen ohjaamista tarjoilee tietoa, vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia, oppija päättää sitoutumisen oppimiseen tukee ja auttaa oppijaa oppimisprosessissa opastaa alkuun, löytämään sen, minkä oppija jo entuudestaan tietämättään tiennyt ohjaa etsimään tietoa ja vastauksia (ei anna valmiita vastauksia)

26

27 Oppimisen kokonaismalli (Tynjälä 2002)
KULTTUURI Taustatekijät Oppimisprosessi Tulokset Aikaisemmat tiedot, motiivit, orientaatiot Strategiat, prosessointitavat (tapa, jolla oppimistehtävä suoritetaan) Tyylit (pysyvämpi taipumus käyttää strategioita) Metakognitiivinen toiminta (omaan oppimiseen ja sen säätelyyn kohdistuva toiminta) Henkilökohtaiset tekijät Aikasemmat tiedot ja taidot, kyvyt, älykkyys, persoonallisuus, kotitausta Oppimisympäristö OPS, oppiaine, opettaja, opetusmenetelmät, arviointimenetelmät Käsitykset ilmiöstä Taidot Tavoitteiden saavuttaminen Oppimis-tehtävien tuotokset Arvosanat OPPIJAN HAVAINNOT JA TULKINNAT

28 Opetuksen sisältö Opetus Opiskelu Oppi-minen Oppimis-ympäristö
Oppimis-näkemykset Opetus-menetelmät Oppimis-prosessi Oppimis-strategiat Opettajan osaaminen Oppimis- orientaatiot Oppimateriaali, havainnollis-taminen Oppimis-tyylit Metakognitio, motivaatio, itsesäätely Luennoilla käsiteltävät opetukseen ja opiskeluun vaikuttavat tekijät.

29 Opetukseen vaikuttavia tekijöitä

30 Hoitotyön opettajan osaamisalueet (Eriksson ym. 2007)
hoitotyön etiikan ja substanssin osaaminen pedagoginen osaaminen pedag.mallien osaaminen, tuutorointi, verkko-opetus, opetussuunnitelma-, arviointi- ja palauteosaaminen harjoittelun ohjaus tutkimus- ja projektiosaaminen hoito- ja kasvatustieteen hallinta, laatutyö, projektiosaaminen, tiedonhallintataidot, taito käyttää tutkimustietoa kansainvälisyysosaaminen alueellinen ja moniammatillinen yhteistyö, tiimityö johtamisosaaminen itsensä johtaminen

31 Opettajan ammattietiikka
Opettajan perustehtävä ja vastuu määritellään opetustyötä koskevassa lainsäädännössä Esim. Laki ammatillisesta koulutuksesta, Laki ammattikorkeakouluopinnoista Opetussuunnitelma määrää opetuksen sisällöstä Ammattietiikka ohjaa ammattiin liittyviä vuorovaikutussuhteita: oppija, kollegat, yhteistyötahot Oman toiminnan motiivien ja päämäärien eettistä pohdinta ja arviointi tärkeää Eettiset periaatteet tuovat näkyväksi ja tiedostetuksi opettajan työhön aina kuulunut eettisyys. OAJ, opettajan ammattietiikka ja eettiset periaatteet =PORTAL

32 Opetukseen vaikuttavat tekijät
Eettinen osaaminen, tietoisuus Opettajan pedagoginen osaaminen Oppimiskäsityksen tiedostaminen Oppimisprosessin tuntemus Oppijan oppimisen taitojen tunnistaminen Sisällön hallinta Oppimisympäristö Opetusmenetelmät Oppimateriaali, havainnollistaminen

33 Oppimisympäristö Mitä sillä tarkoitetaan?

34 Oppimisympäristö - kokonaisvaltainen toimintaympäristö
muodostuu monista eri tekijöistä, esim. paikasta (työpaikka, kirjasto, oppimiskeskus) virtuaalitilasta (esim. verkko, videoneuvotteluyhteys) yhteisöstä: oppijoista, opettajista dialogista: oppijoiden välinen, oppijan sisäinen dialogi toimintakäytännöistä: oppimisnäkemyksistä, opetusmenetelmistä, oppimateriaalista, välineistä ja tavoista käyttää näitä (esim. teknologia) EI PELKKÄ fyysinen tila, jossa opiskelu tapahtuu

35 Uudet oppimisympäristöt
usein liitetty teknologian käyttämiseen opetuksessa teknologiaa voidaan käyttää myös perinteisessä oppimisympäristössä sellaisia oppimisympäristöjä, jossa voidaan toimia kuten todellisuudessa

36 Uudet vs. perinteiset oppimisympäristöt
Uudet, avoimet oppimisympäristöt mahdollisuus oppimisen ja todellisuuden integrointiin oppimisen kohteena reaalitodellisuus ja sieltä nousevat ongelmat oppimisen joustavuus esim. ajan, paikan, sisältöjen, menetelmien suhteen Perinteiset, suljetut oppimisympäristöt oppimistilanteeseen liittyvät asiat lukkoon lyötyjä (sisällöt, tavoitteet, menetelmät, aikataulut jne.) eivät anna eväitä opitun soveltamiseen oikeissa toimintaympäristöissä

37 Oppimisympäristön avoimuus (Manninen 2000)
Suljettu Avoin Muut Tavoitteiden määrittely Oppija valitsee itse Sovitut Aika Omaan tahtiin Sidottu paikkaan Paikka Missä tahansa Kaikille samat Oppisisällöt Yksilöllisesti räätälöity Kurssi, luento Toteutustapa Itseopiskelu Opettajan määräämä Opiskelutahti Oppijan määräämä Vain yksi tapa Menetelmät Vaihtoehtoisia tapoja Lopputulos Oppimisen painopiste Oppimisprosessi Käytännössä oppimisympäristöjen avoimuus näiden ääripäiden väliltä!

38 Virtuaaliset oppimisympäristöt
Oppiminen tiedonrakentamisprosessi Vastuu oppimisesta oppijalla? Aktiiviset oppijat? Opettaja sisällön asiantuntija Opettaja oppimistapahtuman helpottaja ja tiedon järjestelijä Oppija luova ongelmanratkaisija ja informaation käyttäjä Käytettävissä paljon informaatiota Opiskeluympäristö luokkahuoneen ulkopuolelle Painotus yhteistoiminnallisissa menetelmissä

39 Uuden oppimiskulttuurin omaksuminen: Oppija
aktiivinen itsenäiseen työskentelyyn kykenevä joustava itsensä kehittämisestä kiinnostunut useimpien aikuisopiskelijoiden valmiudet oppia vastaavat vaatimuksia, joita perinteinen opetus edellyttänyt tärkeää kehittää oppijan oppimaan oppimisen valmiuksia ja tukea oppijana kehittymistä!

40 Uuden oppimiskulttuurin omaksuminen: Opettaja
tehtävänä luoda oppimisympäristö, jossa oppiminen mahdollista olennaista tavoitteenmukainen oppimisprosessi, tarkoituksenmukaiset menetelmät, välineet ja materiaalit erilaisiin tilanteisiin suljetumpia tai avoimempia oppimisympäristöjä

41 Opetusmenetelmät Opettaminen vuorovaikutustilanne, johon vaikuttaa opettajaan ja oppijaan liittyvät tekijät

42 Opetusmenetelmän valintaan vaikuttavia tekijöitä
Oppimistavoitteet Oppisisällöt Oppijat (yksilöt ja ryhmät), oppimisprosessi ja - tehtävät Oppimateriaalit, välineet, tilat ja aika Opettajan oma osaaminen

43 Oppimistavoitteet Mihin opetuksessa pyritään?
tärkein peruste opetusmenetelmän valinnassa kognitiiviset, psykomotoriset, affektiiviset eli asenteelliset tavoitteet Tavoitteet oppimisprosessin eri vaiheissa erilaiset Millaisin menetelmien oppimista voidaan tukea oppimisprosessin eri vaiheissa?

44 Oppisisällöt Mitkä opetuksen ydinsisällöt?
Miten menetelmä sopii sisällön tarkasteluun? Miten kokonaisuus voidaan jakaa osiin? mieluummin vähän asiaa, kokonaisuuksia kuin sirpaletietoa Miten sisällön eteneminen tukee oppimisen logiikkaa? induktio-deduktio, jos oppijoilla entuudestaan tietoa deduktio-induktio, jos ei ennestään tietoa yleensä yksinkertaisesta monimutkaiseen, laajeneva etenemisjärjestys

45 Oppijat ja oppimisprosessi
Miten menetelmä sopii oppijaryhmälle? Millaisia oppijoita? Aktiivisuus? Miten menetelmä tukee oppijan oppimista, sosiaalista vuorovaikutusta? Millainen oppimisprosessi? Missä vaiheessa opiskelija oppimisprosessissaan? -> opiskelija-analyysi

46 Oppimateriaalit, välineet, tilat, aika
Mihin aika riittää? Millaiset tarkoitukseen sopivat tilat? Millaista materiaalia ja välineitä käytettävissä? Mihin aikaan päivästä opetusta?

47 Opettajan oma osaaminen
Miten opetusmenetelmä tukee oppimiskäsitystä (pedagogiset seuraukset)? Miten menetelmä sopii persoonaasi? Miten hallitset menetelmän käytön?

48 Ei yhtä opetusmenetelmää, joka parempi kuin muut
Menetelmiä kannattaa yhdistellä Menetelmien toimivuus selviää opetustilanteissa tärkeää olla sinut käyttämänsä menetelmän kanssa kokemuksen karttuessa ja taitojen kasvaessa menetelmävalikoima lisääntyy

49 Erilaiset opetusmenetelmät

50 Opetusmenetelmien luokittelu
Esimerkki Opettajan rooli Yksilöity opetus Ohjattu opiskelu Itseopiskelu Tietokoneperusteinen oppiminen Oppimisresurssien luoja Opettaja Asiantuntija Opetusprosessin kontrolloija Massaopetus Luennot Esitelmät Demonstraatiot TV ja radio Eteepain vievä voima Tiedon välittäjä Ryhmäopetus Seminaarit Ryhmäharjoitukset Projektit Simulaatiot ja pelit Yhteistoiminnalliset ryhmät Oppimiskehyksen luoja Ohjaaja Oppimisprosessin kontrolloija

51 Opetusmenetelmien vahvuudet
yksilökeskeiset menetelmät edistää yksilön päätöksentekotaitojen ja identiteetin kehittymistä ryhmätyömenetelmät vahvistaa perusteluiden ja näkemysten arviointia kehittää yhteistyötä

52 YMMÄRTÄVÄ oppiminen haaste millä tahansa menetelmällä
Oppijan oppimisteko tärkeä!

53 Muodostakaa 4 ryhmää. Valitkaa 2-3 opetusmenetelmää.
Kuvatkaa opetusmenetelmät. Perustelkaa, miksi valitsitte ko. menetelmät. Pohtikaa, missä tilanteessa käyttäisitte niitä hoitotyön opetuksessa.

54 Opetusmenetelmät Esittävä, kyselevä, keskusteleva opetus Kuva, taulu
Demonstraatio Yhteistoiminnallinen ja yhteisöllinen oppiminen Oppimateriaali

55 Esittävä opetus luento, esitelmä, puhe, alustus
tulee lähteä sisällöistä, jotka oppijan hallinnassa sopii tietojen jakamiseen, asioiden kuvaamiseen, erilaisten näkemysten esittämiseen tueksi havainnollistamista (AV, materiaalit) ja demonstraatioita tukee motivoituneita, erityisesti auditiivisia ja visuaalisia oppijoita huomioi luokkailmapiiri esim. luennot kuuluvat aina oppimiseen!

56 Esittävä opetus Vahvuudet:
opettaja voi jäsentää tiedon haluamallaan tavalla luo uusia yhteyksiä asioihin syventää tietoa, herättää ajatuksia johdattaa itsenäiseen opiskeluun taloudellista: useammalle yhtä aikaa, paljon asiaa Haasteet: voi passivoida oppijoita haastavaa saada oppijat jäsentämään asioita itselleen oppijan omalla tiedon muodostuksella ei tilaa/aikaa vaatii tuntumaa oppijoiden aiemmista tiedoista korostaa opettajan roolia tiedon hallitsijana, opiskelijaa passiivisena vastaanottajana

57 Luento: tyyli ja rakenne
tekstin lukeminen – ääneen ajatteleminen rakenne: klassinen (kokonaisuuksista osiin) ongelmakeskeinen (ongelma-ratkaisuvaihtoehtoja-yhteenveto) vaiheittainen (ongelma-havainnot-ratkaisu-johtopäätökset, yhteenvedot eri vaiheissa) vertaileva (eri näkökulmien vertailu mielummin visuaalisesti kuin suullisesti) teesi (väite-todistetaan/kumotaan argumenteilla, vaatii punaisen langan)

58 Luennoista oppiminen Tiedon siirto vastaanotto Tiedon
verbaalinen, extra-verbaalinen, non-verbaalinen, audiovisuaalinen Tiedon siirto vastaanotto Tiedon sisällön välittäminen ymmärryksen lisääminen motivaation herättäminen muistiinpanot tiedon vastaanotto ymmärryksen syventäminen motivoituminen Opiskelijan reaktiot Muutokset asenteissa Oppiminen Alkutieto Kiinnostus Tarkkaavaisuus Vireys

59 Millainen on hyvä luento?
Luennon aloitus Luennon rakenne, selkeys, mielenkiintoisuus Selkeä ääni, ei liian nopea puhetyyli Havainnollistaminen (esimerkit, kuvat, kalvot) Av-laitteiden hallinta Oppijoiden reaktioihin vastaaminen 20 min.jaksotus, tarkkaavaisuus Yhteenvedot

60 Millaista on kyselevä opetus?

61 Kyselevä opetus Vahvuudet:
Opettaja -> opiskelijat, opiskelijat -> opettaja, opiskelijat -> opiskelijat Kysymykset etukäteen, luodaan yhdessä tai syntyy spontaanisti Vahvuudet: lähemmäksi opiskelijoiden oman ymmärryksen tasoa haastaa opiskelijoita käyttämään omia aivojaan Haasteet: vaatii paljon opettajalta kohtaa kysymyksiä, joihin ei tiedä vastauksia tai ei ymmärrä vaatii hyviä ihmissuhdetaitoja, että saa opiskelijat osallistumaan

62 Kysymysten suunnittelu
jokaisella kysymyksellä tavoite kysymyssarja sisältää ongelman/tehtävän, joka vastauskelpoinen vaikeutuvassa tai loogisessa järjestyksessä vastaaminen tarkoitettu kaikille kysymysten vaikeustasoa vaihdeltava eritasoisuus: muistaminen-tunnistaminen, ymmärtäminen-soveltaminen ja arviointi hyvä kysymys lyhyt, täsmällinen ja selkeä vältä sivulauseita ja lauseenvastikkeita

63 Kysymysten esittäminen
yksi asia kerrallaan kysymyssana lauseen alussa kysymys vain kerran, toista jos häiriötilanne vältä –ko, -kö –liitteitä miettimisaika! vaadi kuuluvaa vastaamista, älä toista vastausta edistä vastaamista lisäkysymyksin palaute jokaisesta kysymyksestä sanoin tai ilmein pyri hyödyntämään vastauksia opetuksessa kysy yhtä usein edessä ja takana istuvilta innosta ilmein ja äänenpainoin vastaamaan älä ahdistele

64 Kyselevästä opetuksesta opetuskeskusteluun
kysymys -> ongelman pohdinta -> opetuskeskustelu oppija esittää kysymyksen, toinen oppija vastaa, opettaja seuraa tilannetta

65 Opetuskeskustelu vaihtelevat luentojaksot, kysely, yhteiskeskustelut
tavoitteiden suunnassa etenevää opetuksellista keskustelua, jossa vuorovaikutuksen avulla pyritään edistämään oppimista vaihtelevat luentojaksot, kysely, yhteiskeskustelut aihe osittain tuttu aiheeseen ei oikeaa ratkaisua aiheesta voida olla eri mieltä

66 Kuva tai havaintomalli opetusvälineenä
Käyttöön liittyy aina tarkoitus: virike, opetustavoite luoda tunnelmaa pyrkiä rakentamaan ja laajentamaan käsitystä herättää ajattelua, uteliaisuutta, pohdiskelua virittää ongelma kohdistaa tarkkaavaisuus kiinnittää levottomankin huomio

67 Kuva-analyysi ohjaa kysymyksin
Mitä esittää? Mitä tapahtuu? Miksi tapahtuu? Mitä muuta voisi tapahtua? Miten arvioit kuvaa? Opettajan kysymyksistä kohti oppijoiden kyselyä ja ääneen pohdiskelua

68 Taulu apuvälineenä Suunnittele etukäteen Vasemmalta oikealle
Keskeltä sivuille Pääotsikot, piirrokset, numerointi, ranskalaiset viivat, alleviivaukset Värejä korostamiseen Ennen tuntia apuviivoja, hahmotelmia Voi kiinnittää kuvia yms. Käytä oppijoita taulutyössä!

69 Demonstraatio Tavoite selväksi
Tarkkaavaisuus (varmista, että oppija seuraa suoritusta) Sisäisen jäljittelyn mahdollistaminen (kertaaminen, opetusvideon hidastus) Kokonaisuus jaetaan osiin, osat nimetään ja yhdistetään jälleen kokonaisuudeksi Selkeät suulliset ohjeet näytön aikana (olennaiset piirteet auttavat mieleenpainamista) Hyvien ulkoisten edellytysten järjestäminen (näköyhteys) Tulosten arviontiin ohjaaminen, huomio myös mahd. virhesuorituksiin Itsearviointi ennen opettajan arviointia

70 Yhteistoiminnallinen ja yhteisöllinen oppiminen
Yhteistoiminnallinen oppiminen (co-operative learning) 1970-luvulla käsite vakiintui Kognitiivinen ja humanistinen oppimisnäkemys Ryhmädynamiikka taustalla, yksilöllinen oppiminen Pienryhmäopetus ks. Yhteistoiminnallinen oppimisprosessi Yhteisöllinen oppiminen (colloborative learning) Yleistynyt 1990-luvulta Sosiaalinen konstruktivismi Sosiaalinen oppiminen, tieto sosiaalisesti tuotettua Sovellettu erityisesti verkko-opetukseen

71 Oppimateriaalin kehittäminen
ei ainoaa oikeaa tapaa tehdä oppimateriaalia

72 Oppimateriaali sidoksissa opetussisältöön, oppijoihin, opetustilanteeseen, opintojaksoon havainnollistaa ja monipuolistaa opetusta pelkistää opetettavaa asiaa, keskeiset asiat vaatii käyttäjältään intensiivistä ajattelua ennalta valmistettu - opetustilanteessa syntyvä - oppijoiden tuottama

73 Oppimateriaalin suunnittelu
Tavoite miksi ja millaista oppimateriaalia tarvitaan? mihin oppimateriaalilla pyritään? Kohderyhmä kenelle oppimateriaali suunnattu? millainen kohderyhmän ennakkotietämys? Sisältö olennainen sisältö, perusasiat, avainsanat luentorunko, kirjallisuusviitteitä, lisätietoa materiaalin suhde kurssin laajuuteen

74 Oppimateriaalin suunnittelu
Rakenne / esitystapa aika-, tärkeysjärjestys, ongelma-ratkaisu, teoria-käytäntö, kokonaisuus-osat, perusasiat-lisätieto Havainnollisuus kuvat, kuviot, taulukot, käsitekartat, esimerkit Opiskelijoiden aktivointi kysymykset, keskustelu, oppimistehtävät, esimerkit

75 Oppimateriaali suunnittelu
Määrä ja ulkoasu ”vähemmän on enemmän" vaakasuora dia parempi kuin pystysuora ei liikaa sanoja (n. 7 tekstiriviä/dia) kirjaintyyppi ja -koko n. 20, riviväli n. 1,5 pienaakkoset luettavampia kuin suuraakkoset värejä korostamiseen

76 Luentolyhennelmät Luennon pääasiat (1 sivu)
Luentorunko, jota oppijat täydentävät Pääasiat (kuviot, kaavat, taulukot) Kopio luennoista Keskeiset luennon tehtävät ja ongelmat (ei kopio luennoista)

77 Oppimateriaalin muodot
Kirjallinen oppimateriaali kurssikirjat, oheislukemistot, ohjekirjat, monisteet, lehdet Visuaalinen oppimateriaali taulut, piirtoheitin, esitetyt kuvat, WWW-sivut Auditiivinen oppimateriaali äänitteet (nauhurit, cd-soittimet) opetusohjelmat radiossa Audiovisuaalinen oppimateriaali videot, opetus-ohjelmat tv:ssä, WWW-sivut, multimedia Muu oppimateriaali esineet, (rooli)pelit, simulaatiot

78 Miten sovellan opittua opetuksessani?
Yhteenvetoa Miten sovellan opittua opetuksessani?

79 Opetuksen sisältö Opetus Opiskelu Oppi-minen Oppimis-ympäristö
Oppimis-näkemykset Opetus-menetelmät Oppimis-prosessi Oppimis-strategiat Opettajan osaaminen Oppimis- orientaatiot Oppimateriaali, havainnollis-taminen Oppimis-tyylit Metakognitio, motivaatio, itsesäätely Luennoilla käsiteltävät opetukseen ja opiskeluun vaikuttavat tekijät.

80 Oppiminen on… käsitys erilainen oppimisnäkemysten kesken TÄRKEINTÄ:
Mitä oppiminen on Sinun käsityksesi mukaan? Mitkä ovat oppimiskäsityksesi pedagogiset seuraukset?

81 Opetuksen suunnittelu
oppijoiden "koulutustarve”, ominaisuudet (oppija-analyysi, tutkimustieto) käytettävissä olevat resurssit (resurssianalyysi) opetuksen tavoitteet opetussisältöjen valinta opetuksen jaksottaminen oppijan oppimisprosessia tukien opetusmenetelmien valinta arvioinnin toteutus

82 Opetuksen toteutus Miten tuen sisäisen oppimismotivaation syntymistä?
herätä kognitiivinen eli tiedollinen ristiriita (ongelmatilanne, joka ei ratkea kokemuksen tai aiemman tiedon varassa) suosi miksi-kysymyksiä! tue oppijoiden omaa ajattelua ja sen näkyväksi tekemistä integroi käytäntöön pyri herättämään uteliaisuutta, ratkaisun etsintää Miten tuen orientoitumista, kokonaiskuvan muodostumista opittavasta asiasta? pyri perusoivalluksen muodostamiseen sisällöstä (esim. käsitekartta, sisällysluettelo)

83 Opetuksen toteutus Miten tuen opittavan asian sisäistämistä ja ulkoistamista? käytä tarkoituksenmukaisia opetusmenetelmiä ja havainnollistamista, erilaisia oppimistehtäviä mieti opettajan toimintaa oppimistilanteessa liitä uuden oppiminen aikaisempaan tietoon ja laajempiin asiakokonaisuuksiin, eri näkökulmiin integroi käytäntöön mieti sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitystä oppimisessa

84 Opetuksen arviointi Miten tuen opittavan arviointia ja kontrollointia?
sisäinen arviointi mieti,miten oppija arvioi opittavaa tietoa, korjaa ja täydentää oppimaansa mieti, miten tuet oppijaa itsearvioimaan oppimista ja sen tuloksia ulkoinen arviointi päätä, mitä asioita arvioit ja millaisilla menetelmillä diagnostinen, formatiivinen, summatiivinen arviointi

85 Teemasuunnitelma Opittava sisältö Oppimistehtävä Oppimisprosessi
Opetusmenetelmät Havainnollis- taminen Aika Opetus- sisällön esittely Harjoitustunnin kulkuunja aiheeseen tutustuminen Mielenkiinnon herääminen Motivoituminen Orientoituminen Esittävä opetus PPT-esitys 10min Rastien Rastien sisältöön 5min Gynekologiset välineet ja näytteet Rastilla tutustuminen gynekologisiin instrumentteihin, tutkimuksen kulkuun, tavallisiin näytteisiin Sisäistäminen Ulkoistaminen Arviointi Demonstraatio Pienryhmä- työskentely Instrumentit (spekulat, kohottajat, pihdit,näytteenottovälineet, -ohjeet) Oppikirja 25min Yhteenvetoa Harjoiteltujen sisältöjen kertaus Keskeisten sisältöjen hahmottuminen Palautteen antaminen Kontrollointi Keskusteleva opetus Palautekaavake 20min

86 MUISTAKAA VALITA ARTIKKELI TENTTIIN omasta opetusmenetelmästänne!
Ilmoittakaa artikkeli työpajassa