Ot Oppiminen Syksy 2006.

Esitys aiheesta: "Ot Oppiminen Syksy 2006."— Esityksen transkriptio:

1 ot Oppiminen Syksy 2006

2 Miksi miettiä omaa oppimista?
Opiskelu tehostuu kun tietää ja tuntee omat : Vahvuutensa Heikkoutensa Oppimistapansa Oppimistyylinsä Opintojen suunnittelu helpottuu Tulokset paranevat

3 Oppijan yksilöllisyys
tarkkaavaisuutemme kohdistuu eri asioihin tulkitsemme ja ymmärrämme asioita eri lailla ratkaisemme ongelmia eri tavoilla oppimisen tyylimme poikkeavat toisistaan käytämme erilaisia oppimisen strategioita eli tapoja

4 Oppimisen tyylit Yksilön tiedon käsittelyyn liittyviä pysyviä taipumuksia tai tapoja hankkia ja käsitellä tietoa tietyllä tavalla. Osallistuja Tarkkailija Päättelijä Toteuttaja

5 OSALLISTUJA Keskittyy uusien kokemusten hankkimiseen osallistuja elää nykyhetkessä, "tässä-ja-nyt" haluaa kokeilla kaikkea mahdollista on taipuvainen toimimaan ensin ja ajattelemaan vasta jälkeenpäin nauttii tajunnanvirtatekniikoista ja aivoriihistä on luonteeltaan seurallinen pitkästyy herkästi asioiden hitaaseen etenemiseen.

6 TARKKAILIJA Keskittyy hankkimiensa kokemusten pohdiskeluun jättäytyy mielellään taka-alalle pohdiskelemaan asioita hankkimansa tiedon ja kokemusten pohjalta on hyvin harkitsevainen ja varovaisuuteen taipuvainen kuuntelee muita ja tekee heistä havaintoja pitää itse omista toimistaan matalaa profiilia on suvaitsevainen muita kohtaan

7 PÄÄTTELIJÄ Keskittyy päätelmien tekoon loogisella ajattelulla yhdistää mielellään teoriat ja käytännön kokemukset ja tekee näiden perusteella omat päätelmänsä toiminta on loogista ja kokonaisvaltaista on taipumus täydellisyyden tavoitteluun On taipumus pitkälliseen harkintaan mahdollisimman suuren varmuuden saavuttamiseksi ennen käytännön toimiin ryhtymistä.

8 TOTEUTTAJA Keskittyy ideoiden ja teorioiden toteuttamiseen haluaa kokeilla uusia ideoita ja teorioita selvittääkseen, toimivatko ne käytännössä ryhtyy herkästi tuumasta toimeen on kärsimätön asioiden tyhjänpäiväiseen märehtimiseen on käytännöllinen ongelmien ratkoja, jonka mielestä aina on olemassa jokin uusi, parempi ja toimivampi tapa asioiden ratkaisemiseksi

9 OSALLISTUJA oppii parhaiten...
saamalla mahdollisimman paljon uusia kokemuksia ja oppimistilaisuuksia toimimalla välittömästi, "tässä ja nyt -periaatteella" toimimalla työryhmässään johtavassa roolissa saamalla mahdollisimman suuret toimintavapaudet uusien ideoiden kehittelemiseksi käymällä käsiksi suoraan toimeen toimimalla ryhmässä yhdessä muiden kanssa. TARKKAILIJA oppii parhaiten... saamalla riittävästi aikaa ja tilaisuuksia asioiden pohdiskelemiseksi pysyttelemällä taka-alalla tapahtumien keskipisteestä saamalla tilaisuuden ajatella ensin ja toimia vasta sitten pohdiskelemalla erilaisia vaihtoehtoja tuottamalla tarkkaan mietittyjä raportteja vaihtamalla ajatuksia ja mielipiteitä muiden ihmisten kanssa toimimalla oman aikataulunsa mukaan, ilman tiukkoja aikarajoja.

10 saamalla tilaisuuden tehdä olettamuksia ja miettiä tutkimustapoja
PÄÄTTELIJÄ oppii parhaiten... työskentelemällä järjestelmien, mallien, konseptien ja teorioiden parissa saamalla tilaisuuden tehdä olettamuksia ja miettiä tutkimustapoja toimimalla älyllisesti vaativassa ympäristössä työskentelemällä tarkoin strukturoitujen, rakenteellisten menettelytapojen mukaisesti tilanteissa, joissa vaaditaan loogisuutta ja rationaalisuutta saamalla tilaisuuden tehdä selvityksiä onnistumisten ja epäonnistumisten syistä ja taustoista käsittelemällä monimutkaisia tilanteita tai ongelmia. TOTEUTTAJA oppii parhaiten... tilanteissa, joissa on mahdollista selkeästi erottaa ongelmat ja niiden ratkaisut saamalla riittävästi opastusta erilaisten tekniikoiden ja ratkaisumallien käytöstä saamalla välitöntä palautetta kokeiluistaan omien erikoisalojensa huipputaitajilta saamalla opastusta tekniikoista ja ratkaisumalleista, joita voi itse soveltaa omalla tavallaan saamalla tilaisuuden soveltaa oppimaansa käytäntöön painottumalla käytännön asioihin.

11 Lisää oppimisen tyylejä
Suuntautumattomat Toistamissuuntautuneet Merkityssuuntautuneet Soveltamissuuntautuneet

12 Suuntautumattomat eivät löydä opiskeltavasta materiaalista tärkeitä asioita, vaan kaikki asiat tuntuvat yhtä tärkeältä yrittävät muistaa opiskeltavasta materiaalista kaiken eivät muodosta kokonaisuutta opiskeltavasta materiaalista eivät näe miten opiskeltavaa asiaa voisi hyödyntää käytännössä tiedostavat, että heidän opiskelustrategiansa eivät ole tarpeeksi hyviä ovat käyttäneet yhtä ja samaa opiskelustrategiaa jo kauan eivätkä osaa muuttaa sitä laajempien asiakokonaisuuksien opetteluun sopivammaksi  on hankaluuksia arvioida omaa oppimistaan kaipaavat tukea opettajalta ja opiskelutovereilta

13 Toistamissuuntautuneet
käyttävät paljon aikaa tärkeiden opiskeltavien asioiden löytämiseen ja yrittävät opetella ne ulkoa pitävät opiskelussa tärkeänä sitä, mikä on opettajan mielestä tärkeää opettelevat materiaalin sivu sivulta järjestyksessä ja mahdollisimman samankaltaisena kuin se on tenttikirjoissa tai luennoilla kerrottu käyttävät paljon aikaa materiaalin oppimiseen päämääränä on tentistä selviytyminen

14 Merkityssuuntautuneet
pyrkivät muodostamaan opittavasta asiasta kokonaisuuden yrittävät ymmärtää tärkeimmät asiat, eivätkä takerru pikkuasioiden opiskeluun pyrkivät liittämään opiskeltavan asian jo aiemmin opittuun ovat kriittisiä ja muodostavat oman mielipiteen asiasta lukevat joskus myös tentin ulkopuolista materiaalia selvittääkseen itselleen asioita

15 Soveltamissuuntautuneet
pitävät tärkeänä sitä materiaalia, josta on käytännön hyötyä itselle yrittävät soveltaa opittua tietoa käytäntöön miettivät opiskellessaan omia kokemuksiaan ja miettivät, miten ne sopivat opiskeltavaan asiaan

16 Oppimistapa eli -strategia
= laaja-alaisia ja toiminnallisesti monimutkaisia tiedon muokkausprosesseja Tavat ovat sidottuja yksittäisiin oppimistilanteisiin, joten niiden käyttöä voi vaihdella tietoisesti tilannekohtaisesti (jos tunnistaa oma tapansa). Pelkistävä oppimistapa tarkoittaa asian tiivistämistä ja ydinsanoman löytämistä. Ydinkohtien alleviivaus tai ydinsanojen muistiin kirjaaminen auttavat mieleen painamisessa ja ymmärtämisessä. Rikastava oppimistapa tarkoittaa omakohtaisten kokemuksien ja mielipiteiden liittämistä opittavaan asiaan. Havainnollisten esimerkkien keksiminen auttaa pääasioiden ymmärtämisessä.

17 Oppimisen strategiat eli oppimistavat
Pintasuuntautunut  Syväsuuntautunut  Käsitys tiedon luonteesta Määrällinen - yksittäisten tietojen muistaminen ja toistaminen Laadullinen todellisuutta koskevien käsitysten syveneminen ja tarkentuminen. Opiskelija luo itse tietoa. Suuntautuminen opiskelussa Passiivinen huomio opittavan ulkoisissa tekijöissä (esim. luettavassa tekstissä sinänsä), yksityiskohdissa. Pyrkimys toistaa esitetty. Opiskelu heikosti tiedostettua. Aktiivinen pyrkimys ymmärtää sisältö ja luoda opittavasta kokonaiskuva. Opiskelu tietoista ja kriittistä.  Oppimistulos  Nopeasti unohtuvia erillisiä yksittäistietoja  Asian ymmärtämistä ja sijoittamista laajempiin yhteyksiin.

18 Omaatko oppimisen taitoja?
taidot ongelmien hahmottamiseen ja ratkaisemiseen  kyky soveltaa oppimistaan ja osaamistaan luonnollisissa elämäntilanteissa halu asettaa tavoitteita ja ohjata omaa toimintaansa yleinen halu muuttua ja kehittyä

19 SWOT-analyysi Kirjaa lomakkeeseen omat SWOTtisi
Vahvuudet (Strengths) Mitä osaat? Missä olet hyvä? Miten opit parhaiten? Heikkoudet (Weaknesses) Mitä sinun on itsessäsi kehitettävä? Mikä sinulle on vaikeaa? Missä epäonnistut helposti? Mahdollisuudet (Opportunities) Millaisia mahdollisuuksia yliopisto/kurssi tarjoaa opiskelullesi ja kehittymisellesi? Mistä muualta löydät oppimisen mahdollisuuksia? Uhat (Threats) Mikä voi haitata opiskeluasi ja kehittymistäsi? Millaisia esteitä näet edistymisellesi?

20 Esimerkki SWOT-analyysistä