Keski-Pohjanmaan Lapsi- ja Nuorisopoliittinen strategia

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Alueellinen terveyden edistäminen - Etelä-Pohjanmaan malli
Advertisements

Hapen BSC joulukuuAsiakasvaikuttavuusProsessitHenkilöstöResurssit PAINO- PISTEET JA TOIMEN- PITEET 1.Nuorisojärjestöjen ja nuorten toimintaryhmien toimintaedellytysten.
Hakalahden yläkoulun kehittämishankkeet
Tampereen ympäristökuntien liikenneturvallisuussuunnitelma Kangasalan liikenneturvallisuusryhmän kokous
Projektisalkun hallinta
Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen kunta,
Asiakas- ja ihmislähtöinen yhteistoiminta-alue Siika- Pyhäjokilaakso
Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus - D e österbottniska landskapens kompetenscentrum inom det sociala området - SONet.
MRL:n tavoite …tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään.
MAAKUNTAKORKEAKOULU ALUEELLISEN OSAAMISEN KEHITTÄJÄNÄ
KANSALAISTAPAHTUMAVIIKKO TAMPEREELLA PÄÄN AVAUKSIA LAPSEN OIKEUKSIIN.
1 TERVEYSTOIMI Terveystoimen strategia Arvot, toiminta-ajatus ja visio Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit ja mittarit Terla
Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma ja nuorisojärjestöt
Tapio Kuure Tutkija, Sosiaalikehitys Oy Valtio-opin dosentti
Hyvinvointitieto Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategiatyössä Nuorta ei jätetä -seminaari Kristiina Niemi Hyvinvoinnin valtatie -hanke Keski-Pohjanmaan.
KJT strategia Johtokunta Open
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
Tiedä, tavoita ja ohjaa – nuorten seurantajärjestelmää kehittämässä Kokkola Jukka Vehviläinen / DiaLoog.
Maahanmuuttostrategia
Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia 2010 Terveyden ja sairaanhoidon kehittämisalue.
Strategia 2010 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto
Hankkeessa mukana kaikki Kanta-Hämeen 11 kuntaa Forssan seutukunta (Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä) Hattula, Hämeenlinna, Janakkala ja Riihimäen.
Elämänhallintatyöryhmän kokous
Sivistystoimen tuloskortti 2013
Nuorisovaltuustotoiminta ja nuorten osallisuus Suomessa
Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Miten nuorisopalvelut selviää palikkaleikkien myllerryksessä?
VISIO KMO: Kestävää hyvinvointia monimuotoisista metsistä TULEVAISUUSKATSAUS: Metsät ja osaaminen- kasvavaa hyvinvointia Liite 2.
Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan.
Georg Henrik Wrede1 Lapsi- ja nuorisopolitiikan uudistuvat tavoitteet.
Valtion PARAS –hankkeen tilanne Jaana Simola Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9 A, LAHTI
Peda-forum –päivät Opetuksen kehittäminen Helsingin yliopiston strategia Opetuksen ja opintojen kehittämisohjelma.
Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) koulutusjaosto.
ETELÄ-POHJANMAAN PERUSPALVELUOHJELMA 2030
Terveempi Pohjois-Suomi- hanke ”Kainuun hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpidekokonaisuus” Kainuun maakunta-kuntayhtymä Merja.
 Hyvinvointi on ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja hengellistä hyvää oloa  Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, hänen läheistensä,
Keski-Pohjanmaa-Kainuu-Oulunkaari-Lappi Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke
Lastensuojelulaki 1§-4§ Julia Koskimies 3B PowerPoint-esitys sisältää:
Ruokolahden strategia 2016–2021. Yhteistyökykyinen Taloudelliset realiteetit tunnistava Muuntautumiskykyinen Arvomme.
Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Eksote Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Toimintarakenteet 2013.
TORNION KAUPUNGIN NUORISOPALVELUT STRATEGIA
N UORISOLAIN 8 §: N EDELLYTTÄMÄ NUORTEN OSALLISTUMINEN JA KUULEMINEN KUNNISSA Peruspalvelujen arviointi
Nuorisovaltuuston perustaminen.. Nuorten vaikuttamisesta on määrätty laissa Kuntien lakisääteinen velvollisuus on kuulla nuoria heitä koskevissa asioissa.
Kainuun Turvallisuussuunnitelma Vuosille Sari Marita Ikäheimo
Seminaarin kokoava puheenvuoro LasSe –hankkeen päätösseminaari Kehittämispäällikkö Arja Hastrup.
Nuorten hyvinvoinnin indikaattorit Jenni Similä Suunnittelija.
Nuorten tieto- ja neuvontatyön auditointi- ja itsearviointimalli Heta Malinen Lähde: Mervi Ahola.
J YVÄSKYLÄN YLIOPISTO EFQM- MALLI 2013.
ABC – Askeleet nuorten tieto- ja neuvontapalvelun
Strategia ja SHVK aikajanalla 
KANEN TOIMINTASUUNNITELMA
Klubin strategia työkalu KST
VAU:n huippu-urheilustrategia
Aloitekanava.fi Nuorten verkkodemokratiapalvelu
Huoltajien, henkilöstön ja yhteistyökumppanien ajatuksia yhteistyöstä varhaiskasvatuksessa Luottamus huoltajien ja henkilöstön välisessä yhteistyössä on.
VAU huippu-urheilustrategia
Music Against Drugs -päihdekasvatuskokonaisuuden kehittäminen
SUOMEN SOTILASURHEILULIITON
Sote-järjestöt ovat jykevä laiva IHMISET jäsentä vapaaehtoista vertaistukijaa ammattilaista työllistettyä YHDISTYKSET.
LIIKKUUKO LAPSESI RIITTÄVÄSTI?
Koordinaatti – Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus
Tiedä, tavoita ja ohjaa – nuorten seurantajärjestelmää kehittämässä
Hyvinvointikertomustyö kunnissa ja alueilla
Kuntainfo Ajankohtaista monialaisten palvelujen kehittämisestä
Perhekeskus kevätseminaari 23. 5
Miten Turussa edistetään hvvinvointia ja ehkäistään syrjäytymistä?
Lukuvuoden toisen asteen yhteistyön toimintakertomus
Loiste –hanke KEE-päivät
Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke
Kaupunkistrategian laadinta
Perhekeskustoiminnan työpaja
Esityksen transkriptio:

Keski-Pohjanmaan Lapsi- ja Nuorisopoliittinen strategia LANU STRATEGIA Keski-Pohjanmaan Lapsi- ja Nuorisopoliittinen strategia 2006-2013 Strategiatyöryhmä Iiris Jurvansuu Kaustisen seutukunta, Aija Järvenpää, Kaustinen, Susanna Lehtonen-Sarlin, Kannus, Tuula Mylläri, Kokkola ja Ritva Saarikettu, Nuorisokeskus Villa Elba.

Keski-Pohjanmaan Lapsi-ja Nuorisopoliittinen strategia 2006-2013 1 Visio 2 Strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät 3 Seuranta

1. Visio Keski-Pohjanmaan lapsilla ja nuorilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet turvalliseen ja hyvään elämään. Vetovoimaiset koulutus-, opiskelu- ja työnsaantimahdollisuudet löytyvät Keski-Pohjanmaalta. Keski-Pohjanmaalla lapsilla ja nuorilla on toimivat tiedonsaanti- ja vaikutuskanavat. Monimuotoiset lapsi- ja nuorisotyönpalvelut ovat kaikkien ulottuvilla Keski-Pohjanmaalla. Riittävät henkilöstö- ja taloudelliset resurssit lasten ja nuorisotyön palvelujen toteuttamiseksi.

2 . Strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät Turvataan hyvä elämä lapsille ja nuorille Kriittiset menestystekijät Kehitetään asumisen, terveyden, opiskelun, työn ja vapaa-ajan toimintoja ja palvelujärjestelmiä Moniammatillisia yhteistyöryhmiä

2. Strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät Vetovoimaiset koulutus-, opiskelu- ja työnsaantimahdollisuudet löytyvät Keski-Pohjanmaalta. Kriittiset menestystekijät Tiedotus ja tunnettavuuden lisääminen Taataan edellytykset laajalle valikoimalle koulutus- ja opiskelupalveluja

2. Strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät Lapsilla ja nuorilla on toimivat tiedonsaanti- ja vaikutuskanavat Keski-Pohjanmaalla Kriittiset menestystekijät Nuorisotiedon portaali KeNuTi. Nuorten verkkomediat ja internetin käyttömahdollisuudet Aktiivisen kansalaisuuden oikeus Toimivat nuorisovaltuustot maakunnallisella, seutukunnallisella ja kunnallisella tasolla.

2 . Strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät Monimuotoiset lapsi- ja nuorisotyön palvelut ovat kaikkien ulottuvilla Keski-Pohjanmaalla Kriittiset menestystekijät Palvelujen määrä ja laatu vastaa lasten ja nuorten tarpeita. Tavoitteena luoda moni- ammatillisia yhteistyöryhmiä, joita kuullaan päätöksenteossa ja joilla on lausunnonanto- ja aloitteenteko-oikeus. Riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit vastaamaan lasten ja nuorten palvelujen tarpeita

2 . Strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät Riittävät henkilöstö- ja taloudelliset resurssit lasten ja nuorisotyön palvelujen toteuttamiseksi Kriittiset menestystekijät Työntekijä vastaamaan ja koordinoimaan lapsi- ja nuorisotyön toteutumisesta kunnissa Taataan riittävä lapsi-ja nuorisotyön toimintaraha kuntiin. Vähintään läänin keskitaso. Yhteistyöprojektit ja hankkeet Maakunnallinen nuorisotyön erityisosaajien pankki

3. Seuranta Lasten ja nuorten hyvinvointia koskevaa seurantatietoa kerätään ja arvioidaan LANU -työryhmissä kunnallisella, seudullisella ja maakuntatasolla. Sovitaan yhteiset indikaattorit, esim. nuorisobarometri Kuntakohtaiset LANU -työryhmät kartoittavat lähtökohtatilanteen Strategian toteutumista arvioidaan ja raportoidaan vuosittain Maakunnalliset LANU-päivät vuosittain