Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia 2010 Terveyden ja sairaanhoidon kehittämisalue.

Esitys aiheesta: "Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia 2010 Terveyden ja sairaanhoidon kehittämisalue."— Esityksen transkriptio:

1 Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia 2010 Terveyden ja sairaanhoidon kehittämisalue

2 Työryhmä  Keränen Pekka, johtava lääkäri, Joutseno  puheenjohtaja  Friman Annaleena, hoitotyön johtaja, Imatra 30.4.2005 asti  1.5.2005 henkilöstöpäällikkö, Imatra  Heikura Kaija, hallintoylihoitaja, EKSHP  Ikävalko Mikko, terveysliikunnan kehittäjä, EKLU  Kalpio Riitta, koulutusjohtaja, EKAMK  Kohvakka Timo, johtava lääkäri, Lappeenranta 31.7.2005 asti  1.8.2005 alkaen sosiaali- ja terveysjohtaja, Imatra  Lampinen Matti, johtava lääkäri, Ruokolahti  Partanen Jouko, sairaanhoitopiirin johtaja, EKSHP  Saramies Jouko, johtava lääkäri, Savitaipale  Tepponen Merja, johtava ylihoitaja, Lappeenranta

3 Toimintaympäristön kuvaus 1  työttömyys ja erit. pitkäaikaistyöttömyys  alhainen syntyvyys ja muuttotappio  väestö ikääntyy  terveys on kohentunut merkittävästi 30 vuoden aikana  elinajan odote kohoaa

4 Toimintaympäristön kuvaus 2  väestöryhmien väliset terveyserot eivät ole vähentyneet  toimintakyky työikäisillä ja iäkkäillä on parantunut  aikaisin eläkkeelle

5 Terveysriskit Elintavat - tupakointi (syöpä, sydän- ja verisuonitaudit, COPD) - liikkumattomuus - ruokailutottumukset (ylipaino, MBO, diabetes) - alkoholi

6 Sairastavuus kunnittain  lähde: KELA

7 Kansantautien summaindeksi  lähde: KELA

8 Kuolleisuus - PYLL-analyysi

9 Palvelujärjestelmä  terveys- ja vanhustenhuollon palveluiden tarve on. 10 % yli maan keskiarvon  tarvevakioidut menot ovat n. 8 % alle maan keskiarvon  Lähde: Markku Pekurinen: Etelä-Karjalan terveyspiiriselvitys 2005

10 Visio Terveyttä ja hyvinvointia Etelä-Karjalassa

11 Strategian sisältö

12 Strategiset päämäärät  Asukkaat tiedostavat vastuunsa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja toimivat sen mukaisesti  Terveyttä ja hyvinvointia edistetään kunnan kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa  Palvelujärjestelmää kehitetään maakunnallisena yhteistyönä ja verkostoitumalla

13 Kriittiset menestystekijät - vaikuttavuus  vahvistetaan yksilön omaa vastuuta  terveydenedistäminen on kaikkien toimialojen yhteinen tehtävä  suunnitellaan toimivat hoito- ja palveluketjut

14 Kriittiset menestystekijät - uudistuminen  suunnitellaan ja otetaan käyttöön terveyden edistämisen erilaisia toimintamalleja  kunnat ja shp verkostoituvat terveyttä edistäviin valtakunnallisiin verkostoihin  tehostetaan hyvinvointi-innovaatio toimintaa

15 Kriittiset menestystekijät – rakenteet ja prosessit  monipuolistetaan terveys- ja hyvinvointitiedon levittämistä  kehitetään terveyden ja hyvinvoinnin alueellista seurantaa ja analysointia  kehitetään seudullisia, maakunnallisia ja maakuntarajat ylittäviä rakenteita

16 Kriittiset menestystekijät - resurssit  edistetään maakunnan ja kuntien terveyttä edistävän työn koordinaatiota  turvataan henkilöstön saatavuus

17 Vaikuttavuus  Vahvistetaan yksilön omaa vastuuta.

18 Kärkihankkeet  hyvinvointitilinpidon kehittäminen  hyvinvointiyrittäjyyden kehittämishanke  hyvinvointiteknologian kehittämishanke  hyvinvointipalveluiden henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden turvaaminen  kaikille kehittämisalueille yhteiset