Oppilaitosten turvallisuuden kehittämishaasteet Sakari Karjalainen Oppilaitosten turvallisuuskulttuurin tutkimus- ja kehittämissymposiumi (OPTUKE-verkosto) Hämeenlinnassa 8.2.2011

Esityksen sisältö Mitä oppilaitosten turvallisuudella tarkoitetaan? Mistä elementeistä oppilaitosten turvallisuus koostuu? Oppilaitosten turvallisuuden kehittämishaasteet monta ulottuvuutta, monta vastuunkantajaa fyysisen ympäristön turvallisuuden varmistaminen vaaratilanteiden välttäminen ja oikea toiminta niissä varhainen puuttuminen yksilöiden ja yhteisöjen ongelmiin keskinäisen kunnioituksen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Opetushallituksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmien tehtävät oppilaitosten turvallisuuden edistämisessä

Oppilaitosten turvallisuuden ajankohtainen kysymys Minkä painon annamme oppilaitosten turvallisuuden suunnittelussa ja edistämisessä kouluampumistapausten torjunnalle ja kouluampumistilanteessa toimimiselle?

Mitä oppilaitoksen turvallisuudella tarkoitetaan? Koululait määrittelevät oikeuden turvalliseen opiskeluympäristöön. Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön kattaa sekä fyysisen, psyykkisen että sosiaalisen turvallisuuden ulottuvuudet. Turvallisen koulun rakentaminen perustuu oppilaiden, vanhempien, opettajien ja muun koulun henkilöstön yhteiseen työhön. Yhteiset päämäärät kirjataan opetussuunnitelmiin. Oppilaitos on myös opettajien ja monen muun työpaikka, joka kuuluu työturvallisuuslainsäädännön piiriin.

Turvallisessa oppilaitoksessa voi opiskella tai tehdä työtä joutumatta tai pelkäämättä joutuvansa tapaturman, väkivallan tai häirinnän uhriksi tai altistumatta tai pelkäämättä altistuvansa ympäristöstä johtuvalle sairaudelle.

Mistä elementeistä oppilaitosten turvallisuus koostuu? Turvallisuus liittyy fyysisen ympäristön ominaisuuksiin, yhteisön kykyyn toimia oikein välttääkseen vaaroja tai joutuessaan vaaratilanteisiin sekä yhteisön valmiuteen toimia yhteisten arvojen pohjalta ja sen jäsenten kykyyn kunnioittaa muita. Fyysiseen ympäristöön ja vaaratilanteissa toimimiseen vaikuttavat erityisesti rakentamismääräykset, työturvallisuutta koskevat määräykset, pelastuslakiin perustuvat pelastussuunnitelmat ja poliisin mahdolliset erilliset ohjeet.

Mistä elementeistä oppilaitosten turvallisuus koostuu? Muuta turvallisuutta edistävää toimintaa ohjataan lähinnä opetussuunnitelman avulla. Tärkeitä asioita ovat oppilashuolto ja kouluterveydenhuolto, varhainen puuttuminen ongelmiin, erityinen tuki ja erityisopetus niitä tarvitseville, koulun järjestyssääntöjen noudattaminen sekä koulukiusaamisen ehkäiseminen. Koulutapaturmia torjutaan huolellisuudella, selkeillä ohjeilla ja noudattamalla turvallisuusohjeita. Koulu ja poliisi pyrkivät omalta osaltaan varmistamaan sen, että myös koulumatkat ovat turvallisia. Koulun ja kodin yhteistyö on avainasemassa turvallisuuden edistämisessä.

TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Oppimisympäristön turvallisuuden edistäminen osa kouluyhteisön toimintakulttuuria. Se tulee ottaa huomioon koulun kaikessa toiminnassa. Oppilashuollon tavoitteena on tukea toimintakyvyn säilymistä myös fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Tällöin huolehditaan oppilaan ja koko yhteisön tarvitsemasta psykososiaalisesta tuesta erilaisissa ongel-ma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa sekä niiden edellyttämässä jälkihoidossa. Lähde: Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (5.4 oppilashuolto)

TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Oppilaille, heidän huoltajilleen ja koulun henkilöstölle tulee antaa tietoa, väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän erilaisista ilmenemistavoista, ennaltaehkäisystä ja kouluyhteisön toimintatavoista näissä tilanteissa sekä koulussa sovellettavista järjestysmääräyksistä. Fyysistä turvallisuutta edistetään huolehtimalla koulurakennukseen, opetustiloihin, opetusvälineisiin, opetuksen järjestämiseen, opetustilanteisiin ja välitunteihin sekä kouluyhteisön ulkopuolella tapahtuvaan opetukseen liittyvistä turvallisuustekijöistä. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että työelämään tutustumispaikka on turvallinen ja että oppilaan oppimisympäristö on työelämään tutustumisen aikana oppilaalle turvallinen. Lähde: Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (5.4 oppilashuolto)

HYVINVOINTI ILMAPIIRI TURVALLISUUS

Kuinka vahvistaa oppilaitosyhteisössä sen jäsenten keskinäistä kunnioitusta Yksi keskeisimmistä tekijöistä oppilaiden hyvinvoinnin kannalta on koulun ilmapiiri. Se rakentuu monimuotoisesti turvallisuuden, yhteenkuuluvuuden ja mielekkyyden kokemuksista. Ilmapiiriin tulisikin kiinnittää erityistä huomiota, kun pyritään kehittämään koulua, joka tukee oppilaiden psykososiaalista hyvinvointia. Arto Ahonen: Psychosocial Well-being of Schoolchildren in the Barents Region. A Comparison from the northern parts of Norway, Sweden and Finland and Northwest Russia (Lapin yliopisto, 2010)

Kokonaisuuden hallinta Yksi oppilaitosten turvallisuuden suurimmista haasteista on kokonaisuuden hallinta sekä oppilaitoksen tasolla että valtakunnallisesti. Oppilaitoksen tasolla kokonaisuuden hallintaa edistävät systemaattinen riskinarviointi ja siihen perustuva turvallisuussuunnittelu oppilaitoksen turvallisuuskansio, joka sisältää kaikki turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat ja muut asiakirjat turvallisuusasioiden säännöllinen läpikäyminen ja harjoittelu turvallisuuskulttuuri läpileikkaavaksi teemaksi oppilaitoksen toiminnassa Valtakunnallisesti kokonaisuuden hallintaa voidaan edistää systemaattisella viranomaisyhteistyöllä (esim. oppilaitosten turvallisuuden viranomaistyöryhmä) ottamalla paremmin huomioon oman vastuualueen rooli kokonaisuudessa

Koulun turvakansio turvallisuusasiakirjat ja turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat kootaan koulun turvallisuuskansioon pelastussuunnitelma opetussuunnitelma yhteiset tavoitteet, turvallisuuden edistämisen jatkumo rakenne sisällöt kansion sisältö rakentuu eri lainsäädännöissä ja normeissa edellytettyjen ja yleensä jo olemassa olevien suunnitelmien turvallisuuteen liittyvistä osioista kaikille avoimet sisällöt rajoitetut sisällöt: erikseen vastuutetut ja lainsäädäntöön perustuvat rajoitteet

Turvallisuuskansion rakenne yhteystiedot toimintaohjeet äkillisiä vaaratilanteita varten riskikartoituksen tuloksena syntyvät asiakirjat pelastussuunnitelma poliisin laatima pelastussuunnitelmaa täydentävä ohje (ei julkinen) suunnitelma perehdyttämisestä sekä harjoitusten ja koulutustapahtumien järjestämisestä viestintäsuunnitelma oppilashuollon suunnitelma ja sen sisältämä kriisisuunnitelma koulun järjestyssäännöt kiusaamisen ehkäisysuunnitelma työsuojelun toimintaohjelma Koulurakennuksen rakennustekninen turvallisuus Lähde: Oppilaitosten turvallisuustyöryhmän muistio (2009) www.intermin.fi

Opetushallituksen työryhmä Tarkoituksena on tuottaa päivittyvä, tietoverkkovälitteinen turvallisuusopas, joka tarjoaisi konkreettisen työvälineen koulujen ja oppilaitosten turvallisuussuunnit-telulle sekä oppaan käyttöönottoa tukevaa oheismateriaalia. Työryhmän määräaika on 31.5.2011 asti. Turvallisuusoppaan sisältää mm. seuraavia kokonaisuuksia: Oppimisympäristön turvallisuutta ohjaavat asiakirjat (lainsäädäntö, opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet) Turvallinen koulurakentaminen Riskien arviointi Tietoturva Henkilöstön turvallisuus Turvallisuuteen liittyvä yhteistyö (kokonaisuussuunnittelu kunnassa) 

Lapset, nuoret ja tieliikenne Joka neljäs vuonna 2009 tieliikenteessä menehtynyt oli nuori (15–24 -vuotias). Tieliikenteessä menehtyneistä nuorista kolme neljästä menehtyi henkilöautossa. Mopoilijoina loukkaantuneiden määrä on 2,5-kertaistunut 2000-luvun aikana. Mopoilijoita loukkaantui 1 124 vuonna 2009, mikä on 119 enemmän kuin vuonna 2008. Kaikista tieliikenteessä loukkaantuneista jo joka seitsemäs (14 %) oli mopoilija. Loukkaantuneista 80 % oli iältään 15-17-vuotiaita. Lähde: Tieliikenneonnettomuudet 2009 (Tilastokeskus ja Liikenneturva 2010) Tapaturmat

Lasten ja nuorten tapaturmat Pienten lasten tapaturmat Alle 10-vuotiaalle lapselle sattuu tapaturmia yleisimmin kotona. Yleisimpiä lasten tapaturmia ovat kaatumiset ja putoamiset, tukehtumiset ja myrkytykset. Lapsille sattuu tapaturmia myös ulkoleikeissä, koulussa ja liikuntaharrastuksissa. Koululaisten ja nuorten tapaturmat Kouluikäisten tapaturmia sattuu eniten vapaa-ajalla, toiseksi eniten kouluajalla. Liikuntatunnit ja välitunnit ovat tapaturma-altista aikaa. Koulussa sattuvat vammat ovat pääosin lieviä ruhjeita, avohaavoja, mustelmia, kuhmuja, nyrjähdyksiä tai venähdyksiä. Arvion mukaan joka kymmenes peruskouluikäinen joutuu tapaturmaan kouluvuoden aikana. Lähde: http://www.pelastustoimi.fi/turvatietoa/koti-ja-vapaa-ajan-tapaturmat/ (6.2.2011) Kouluterveys 2009 –kyselyn mukaan kerran tai useammin lukuvuoden aikana oli koulumatkalla tapaturman kohteeksi joutunut 6% peruskoulun 8-9 –luokan oppilaista, lukion opiskelijoista 2% ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista 4% Tapaturmat

Vastaanotolla käyntiä edellyttänyt koulutapaturma (Kouluterveys 2009 –kysely) Välitunnilla kerran tai useammin lukuvuoden aikana 8-9 –luokalla pojista noin 7% ja tytöistä 4% lukioissa 1% ja ammatillisissa oppilaitoksissa pojista 3% ja tytöistä 1% Liikuntatunnilla kerran tai useammin lukuvuoden aikana 8-9 –luokalla 17%, lukioissa 5% ja ammattiopistoissa 6% Tekstiili- tai teknisen työn tunnilla 8-9 –luokalla pojista 6% ja tytöistä 1% Työssäoppimisjaksolla ammatillisessa koulutuksessa kerran tai useammin lukuvuoden aikana ensimmäisenä vuonna pojista 3% ja tytöistä 1% toisena vuonna pojista 7% ja tytöistä 5% Tapaturmat

Opettajiin kohdistuva häirintä ja loukkaava käytös Lukuvuoden 2007–2008 aikana 45 % yläasteiden opettajista koki vähintään kerran loukkaavaa käytöstä oppilaan taholta. Väkivallan uhkaa koki 7 %, väkivaltaa 4 % ja seksuaalista häirintää 3 % opettajista. Näiden lisäksi muuta häirintää kuten häirintäsoittoja ja opettajan omaisuuteen kohdistuneita vahingontekoja oli kokenut 11 % opettajista kuluneen lukuvuoden aikana. Joskus uransa aikana tekoja on kokenut tätäkin suurempi osa opettajista. Fyysinen väkivalta liittyi tyypillisesti tilanteisiin, joissa oppilas ei halunnut toimia opettajan ohjeiden mukaan tai joissa opettaja huomautti oppilaalle epäasiallisesta käytöksestä. Tyypillistä oli myös se, että väkivaltaa kohdistui opettajiin tilanteissa, joissa opettaja oli mennyt väliin oppilaiden keskinäiseen kiistaan tai rauhoittamaan muuten aggressiivisesti käyttäytyvää oppilasta. Lähde: http://www.optula.om.fi (Opettajiin kohdistuva häirintä ja väkivalta 2008)

Oppilaitosten turvallisuus- tilanteen seurantaryhmä opetus- ja kulttuuriministeriö asettanut kaudelle 1.1.2011 – 31.12.2012 seurantaryhmässä viranomaisedustus sisäasiainministeriön pelastusosastolta, Poliisihallituksesta, sosiaali- ja terveysministeriöstä, aluehallintovirastosta, Opetushallituksesta ja opetus- ja kulttuuriministeriöstä

Seurantaryhmän kokoonpano Sakari Karjalainen, OKM (puheenjohtaja) Pekka Iivonen, Opetushallitus Michael Mäkelä, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Tiina Mäkitalo, Etelä-Suomen aluehallintovirasto Immo Parviainen, OKM Maija Peltokangas, SM:n pelastusosasto Olli Saarsalmi, STM Marko Savolainen, Poliisihallitus Vesa Tikkala, Poliisihallitus Heli Jauhola, OKM (sihteeri)

Seurantaryhmän tehtävät raportoida ja tehdä ehdotuksia asianomaisille viranomaisille sekä sisäisen turvallisuuden ministeriryhmälle, kerätä tietoa eri viranomaisten turvallisuutta parantavista kehittämistoimista sekä antaa suosituksia hyvien käytäntöjen levittämisestä oppilaitoksiin.

Seurantaryhmän toiminnan lähtökohtana: Jokelan tutkintalautakunnan ehdotukset Kauhajoen tutkintalautakunnan ehdotukset SM:n asettaman Oppilaitosten turvallisuus –työryhmän ehdotukset Korkeakoulujen turvallisuushanke

Sisäisen turvallisuuden ohjelma Turvallisuus perusopetuksessa Turvallisuusopas Oppilaitosten turvallisuuskoulutus Korkeakoulujen Korkeakouluturvallisuus –opas

Myönteisiä ilmiöitä turvallisuuskoulutukseen osallistuneiden määrä kasvaa koko ajan on syntynyt tutkija- ja kehittäjäverkostoja oppilaitosten turvallisuuteen liittyvien kysymysten ympärille (esim. OPTUKE-verkosto) Näiden myötä kansallinen ja paikallinen osaaminen vahvistuvat Suomen oloihin kehitetään niihin soveltuvia ratkaisuja

Oppilaitosten turvallisuuden kehittämisen perusta Oppilaitoksilla on turvallisuuden kehittämisessä kaikkiin muihin ympäristöihin nähden erityinen etu: Oppilaitokset ovat olemassa kasvatusta ja koulutusta varten. Kasvatus on vahvin keino parantaa turvallisuutta.