KORVAAVA TYÖ – MITÄ SE ON Kehittämistehtävä (AMK) Turvallisuuspäällikön erikoistumisopinnot/ ETURVA4T 2009 KORVAAVA TYÖ – MITÄ SE ON Turvallisuusasiantuntija Tarja Suonpää tarja.suonpaa@sachtleben.com 23.10.2010

KORVAAVA TYÖ –MITÄ SE ON Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda esille, mitä käsitetään korvaavalla työllä sairaus- ja tapaturmatilanteissa sekä mitä pitää ottaa huomioon korvaavan työn toteutuksessa. Lainsäädäntö ei tunne korvaavan työn käytäntöä, mutta työssä otetaan esille ne lainkohdat, jotka tukevat korvaavan työn eettistä toteuttamistapaa. * Työsopimuslaki 26.1.2001/55 * Tapaturmavakuutuslaki 20.8.1948/608 * Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 13.8.2004/759 * Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 * Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteis- toiminnasta, II osa, 5 luku Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla, 36§ Työsuojeluvaltuutetun oikeus keskeyttää vaarallinen työ.

KORVAAVA TYÖ- MITÄ SE ON On estynyt tapaturman tai sairauden vuoksi hoitamaan vakiintunutta tai työsopimuksen mukaista työtään työntekijä työskentelee omalla työnantajalleen väliaikaisesti työtehtävässä, joka ei vaaranna työntekijän terveydentilaa. Korvaava työtehtävä voi olla kevennettyä työtä omassa työtehtävässä tai työtä toisessa työtehtävässä tai oman työtehtävän kannalta tarpeellista koulutusta. Korvaavan työn käytössä on kolme tärkeää periaatetta: 1.) sen tarve ja mahdollisuus perustuu lääkärin arvioon, 2.) työntekijälle vapaaehtoinen, 3.) työnantaja tarjoaa mielekästä ja työntekijän osaamista vastaavaa työtä. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on korvaavan työn toteuttamiseen liittyvät pelisäännöt, jotta korvaavan työn toteuttaminen eri yrityksissä sujuisi ongelmitta sekä henkilöstö mieltäisi korvaavan työn hyvänä vaihtoehtona.

KORVAAVA TYÖ – MITÄ SE ON Yhteiset pelisäännöt toteutuksessa: 1.) sovittu yhteistoimintamenettelyssä ja tiedotettu työpaikalla 2.) vapaaehtoisuus ja työkyvyn varmistaminen 3.) omaa työtä vastaavaa tai työtehtävään liittyvää koulutusta 4.) työnantajan vastuu työturvallisuudesta ja perehdyttämisestä 5.) muiden työntekijöiden asema ei saa heikentyä 6.) tutkinta, tilastointi ja raportointi ( esim. tilastointi; rajoittuneen työkyvyn aiheuttamat työtapaturma RWI= Restricted Workday Injury Case ja poissaoloon johtanut työtapaturma LWI= Lost Workday Injury Case. Merkinnät ovat; RWI ja LWI). 7.) entiset työehdot 8.) yksityisyyden suoja 9.) oikeus keskeyttää korvaava työ 10.) työmatkojen kulkeminen 11.) työsuojeluvaltuutetut ja luottamusmiehet

KORVAAVA TYÖ – MITÄ SE ON Työterveyshuollon näkökulma; - on suorastaan toivottavaa, että ihminen voisi sairauksistaan huolimatta jatkaa työssään. Kuinka suositeltavaa sairaudesta huolimatta työskentely on, riippuu luonnollisesti sekä sairaudesta että työstä. Laki ei takaa kenellekään oikeutta sairauslomaan, vaan sairausloman tarve perustuu lääkärin arvioon. Työsopimuslaissa taataan sairauden vuoksi lääkärintodistuksella töistä pois jäävälle oikeus sairausajan palkkaa. Sairausvakuutuslaissa edellytetään, että sairauspäivärahaa saava henkilö on sairauden vuoksi työkykenemätön tekemään omaa työtään tai siihen läheisesti verrattavaa työtä. Jälkimmäinen tarkoittaa, että sairauslomatarvetta arvioidessaan lääkärin on huomioitava myös mahdollisuus sairausloman sijaan tehdä jotain muuta työtä kuin sitä, mitä henkilö teki juuri ennen vastaanotolle lähtemistään.

KORVAAVA TYÖ –MITÄ SE ON Työntekijän ja työnantajan hyödyt: Työntekijä: kehittää omaa työtään yhdessä työnantajan kanssa, saa samaa palkkaa (tai enemmän= sopimus) mikä on työkyvyttömyydestä saatava sosiaalietuutta parempi sekä sairauspäivärahaoikeuden enimmäisaika ja työsuhteen päättämisehtojen täyttyminen siirtyvät myöhemmäksi, koulutus. Työnantaja: kehittämällä työntekijän ammattitaitoa saadaan työntekijä kiinnostumaan työnantajasta (koulutus), säästää rahaa sekä sairauspäivärahakustannuksissa että vakuutusmaksuissa.

KORVAAVA TYÖ – MITÄ SE ON Vertailua korvaavasta työstä, osasairauspäivärahasta ja työeläkelaitosten työpaikka kuntoutuksesta: Lähde: http://tilator.wippiespace.com./Korvaava_tyo.pdf.

KORVAAVA TYÖ – MITÄ SE ON Roolit: Minun rooli: vapaaehtoinen, aktiivinen, tarmokas, uskaltaa tuoda asiat esille, syyllisyyden tunne, sanoo EI, asenteen muuttaminen. Työterveyshuollon rooli: puolueeton, tuntee haitta- ja vaaratekijät, vastuu, yksityisyyden suoja, kahden keskeinen keskustelu, välittäminen, vaitiolovelvollisuus, oikea arviointi, ei painosta, sanoo EI. Esimiehen rooli: koulutus, ymmärtäminen, välittäminen, puuttuminen, perehdyttäminen, vaitiolovelvollisuus, kahden keskeinen keskustelu, sanoo EI. Työsuojeluvaltuutetun rooli: keskeyttää työ, perehtyä työympäristöön, osallistua kehittämiseen, kiinnittää huomiota työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistäviin seikkoihin, sanoo EI. Työnantajan rooli: noudattaa sääntöjä/sopimusta, muistaa vapaaehtoisuuden, ei kiristä, asiapapereiden oikea säilytys, välittäminen, puuttuminen, tiedottaminen, sanoo EI.

KORVAAVA TYÖ –MITÄ SE ON KAIKILLA ON OIKEUS SANOA – STOP! – EI KÄY! (tekijä itse, työterveyshuolto, työnantaja, esimies, työsuojeluvaltuutettu) * PERUSTUU VAPAAEHTOISUUTEEN!

KORVAAVA TYÖ- MITÄ SE ON

KORVAAVA TYÖ – MITÄ SE ON (lähde; http://www02.oph.fi/asiakkaat/seminaarit/oppimisymparisto/Onnistuneen%20hankkeen%20ainekset%20Karinen.pdf

KORVAAVA TYÖ –MITÄ SE ON Jälkiarviointi ja palautteen antaminen on korvaavan työn kehittämisen kannalta ehdottoman tärkeätä. - Työhön paluu: esimiehen ja työntekijän kahdenkeskeinen keskustelu. Luottamuksellinen. Käydään läpi muutama kysymys mm.; 1.) Oliko korvaava työ ammattitaitoon ja osaamiseen nähden liian vaikeaa tai liian helppoa/ yksipuolista? 2.) Olisiko työajan tai työmäärän uudelleen järjestelyillä merkitystä työssä jaksamiseen? (nykyinen työ) 3.) Voinko esimiehenä tehdä jotakin toisin? 4.) Mitä itse voit tehdä työkyvyn ylläpitämiseksi?

KORVAAVA TYÖ – MITÄ SE ON Mitä tulee ottaa huomioon korvaavan työn toteuttamisessa. (ko. ovat olleet ongelmia toteutuksessa tai käytäntö on keskeytynyt) 1.) Ohjeistus: pelisääntöjen jalkauttaminen  ymmärtäminen, työvuorot (ilta, yö, viikonloput). 2.) Pelisääntöjen noudattaminen; Ei työnantaja tai esimies voi lähteä muokkaamaan toimintomallia sellaiseksi kuin haluaa  yhteinen sopimus. 3.) Vapaaehtoisuus; uhkaus  työsuhteen purku tai painostaa korvaavaan työhön  vapaaehtoisuus ja sovittu työterveyslääkärin kanssa. 4.) Tilastointi, raportointi; ei kaunistella tilastoja, selkeät, henkilöstön näkyvillä, ymmärrettävät. 5.) Tapaturma-asioiden hoitaja; yhdyshenkilö (vakuutusyhtiö + työntekijä + työterveyshuolto), vaitiolovelvollisuus. 6.) Työterveyshuolto; mahdollisesti yrityksen oma, ulkopuolinen työterveyshuolto  sovitut pelisäännöt, vaitiolovelvollisuus, puolueeton.

KORVAAVA TYÖ – MITÄ SE ON Yhteenveto, mitä opinnäytetyö antoi minulle: Oli pieni ”mututuntuma”, mitä korvaava työ on. Kokonaisuudessaan vieras asia, mutta tutustumalla / tutkimalla sain käsityksen siitä, jos korvaavan työn toimintamalli toteutetaan oikein, se on erittäin hyvä vaihtoehto sairauspoissaoloihin, jos kykenee tekemään töitä. Oikein toteutettu toimintamalli ei vieraannuta työyhteisöstä eikä työkavereista, monesti on jopa päinvastoin. Muistettava on kuitenkin, että sairausloma on monissa tilanteissa ainoa vaihtoehto. Aina ei kykene tekemään työtä. Henkilöstön on uskallettava ottaa vastaa uusia haasteita. Me, kehityksen mukana. Hyväksyminen korvaavan työn toteuttamiseen on asenne. Asenne Ratkaisee!

KORVAAVA TYÖ – MITÄ SE ON ASENNE RATKAISEE!

KORVAAVA TYÖ- MITÄ SE ON SAK:n TYÖEHTOSOPIMUKSET, maininta korvaavasta työstä on (ilmoitettu tieto, 5-10 työehtosopimuksessa on maininta). STTK:n TYÖEHTOSOPIMUKSET, maininta korvaavasta työstä on (ilmoitettu tieto, ei mainintaa)

Kiitos ja kysymyksiä… !