TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN Tulosta ja kilpailukykyä työhyvinvoinnilla 24.9.2009 Apilan kuntoutumiskeskus Pirkko Mäkelä-Pusa

Mitä on työhyvinvointi? Työhyvinvointi syntyy töissä, töitä tekemällä. Se on sekä yksilön, että yhteisön kokemus. Työhyvinvointi pohjaa johtamiseen, osallisuuteen, osaamiseen ja työn hallintaan. Työhyvinvointia luodaan yhdessä. Se on jokaisen työyhteisön jäsenen, esimiehen ja koko organisaation vastuulla. Työhyvinvointia voidaan parantaa työtä ja työoloja kehittämällä. Työhyvinvoinnin kehittäminen alkaa avoimesta keskustelusta, asioiden rakentavasta ja peittelemättömästä käsittelystä.

Tämä on tekstin perustyyli 24 pt

Muuttunut työ esim . korkeakoulutetun tietotyön työtyyppi : Julkunen, Nätti-Anttila 2004 työ on vallannut ajan, elämän ja mielen työ tuo hyvän sosiaalisen arvostuksen työ antaa menestymisen mahdollisuuden työ antaa tyydytyksen hyvät tulot työn ja oman ajan rajan haurastuminen työn liikkuvuus, monipaikkaisuus ylityökäytännön mureneminen aika-autonomia vs asiakkaisiin sidottu työ aika-autonomia toimii korkeakoulutetun tietotyössä emotionaalisena puskurina

Työ ja toimintakonseptit historiallisessa murroksessa suomalaisissa työorganisaatioissa on tehty viimeisten kymmenen vuoden aikana enemmän muutoksia kuin koskaan 1860-luvun teollistumisen murroksen jälkeen työhyvinvoinnin tukemisen ”perinteiset” (esim. työsuojelu/työturvallisuus, työterveyshuolto, työssä olevien kuntoutus, tyky) asiantuntijavetoiset työmenetelmät eivät toimi tässä muuttuvassa ympäristössä riittävän hyvin työorganisaatio/yrityskohtaisesti on kehitettävä toimintamalleja, jotka pohjautuvat verkostoihin sekä yrityksen sisällä että yrityksen ulkopuolella – haaste kaikille toimijoille

Miksi työstä ja työoloista puhuminen on tärkeää ? Useiden tutkimusten mukaan työtyytyväisyyteen, työperäisen stressin kokemaan, sairasteluun ja sen myötä sairauspoissaoloihin vaikuttavat työn kuormittavuuden ja vaatimusten sekä oman terveydentilan ohella etenkin oman työn hallinta, mm. vaikutusmahdollisuudet oman työn sisältöön ja suunnitteluun oikeudenmukaiseksi koettu johtaminen, mm. johdonmukainen päätöksenteko, avoin ja turvallinen työilmapiiri ja vuorovaikutus sekä tasapuolinen kohtelu muut työympäristön psykososiaaliset tekijät, mm. työyhteisössä koettu arvostus, tuki ja kannustus

Työuupumuksen yhteydet työolotekijöihin (Leiter, Masiach, 2000) Työuupumus Työolotekijät Työn imu Ylikuormitus 1. Työn kuormitus Sopiva työn kuormitus Ei mahdollisuutta vaikuttaa 2. Vaikutusmahdol-lisuudet Mahdollisuus vaikuttaa Puutteellinen palkitseminen 3. Palkkiot Tunnustukset ja palkkiot Hajanainen työyhteisö 4. Yhteisöllisyys Yhteisöllisyyden tunne Oikeudenmukaisuuden puuttuminen 5. Oikeudenmukaisuus Reiluus, kunnioitus ja oikeudenmukaisuus Arvokonflikti 6. Arvot Työn mielekkyys

Mikä työntää/vetää eläkkeelle Heikentynyt terveys, työuupumus terveyden ohella työ määrittää työkykyä työn vaatimusten ja voimavarojen vastaamattomuus, työn hallinnan puute Työelämän muutokset työelämässä kiireen lisääntyminen, työn psyykkinen raskaus, työn vaatimusten kasvu ja tulosseurannan lisääntyminen sekä työhön liittyvä epävarmuus lisäävät varhaisen eläkkeelle jäämisen aikomusta Työn ulkopuolisen elämän vetovoima Riittäväksi koettu eläketurva Lisäeläketurva ETK/Eila Tuominen 17.9.2009

Miksi tarvitsemme parempia ja pidempiä työuria? Siksi, että hyvinvointiyhteiskunta perustuu työnteolle siksi, että meillä olisi varaa vanhentua vanhentumisen vara tulee vain työnteosta Kalenteri-ikä on usein harhaanjohtava mitta ihmisen voimavaroista ja työkyvystä, koska se ei ota huomioon vanhenemista yksilöllisenä prosessina.

Sairauksien kokonaiskustannukset Suomessa (v. 2006 hintataso) Sairauksien kokonaiskustannukset Suomessa (v. 2006 hintataso) Lähde: Kiiskinen ym.2005, Ahonen, 17.9.2009 Kustannuslaji yht. Mielen- Sydän ja terveys verisuonisair. TULE Muut Työpanosmenetykset, 1000 v 489 105 66 105 213 Työpanosmenetykset, milj. € 19071 4095 2574 4095 8307 Suorat kustannukset, milj. € 6834 865 1159 728 4083 Yhteensä , milj € 25905 4960 3733 4823 12390

Seuraavia asioita erittäin tärkeänä pitävien osuus, jotta työssä jatkettaisiin mahdollisimman pitkään ETK: Eila Tuominen 17.9.2009 Yksityisalojen työpaikat Yksityisalojen työpaikkojen yli 55v työntekijät Työyhteisön hyvä ilmapiiri 77 % 63 % Hyvä ja toimiva työympäristö 67 % 62 % Hyvä esimiestoiminta 49 % Mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön 48 % 43 % Ammattitaitoa edistävä lisäkoulutus 34 % 10 % Kuntoutusmahdollisuudet 28 % 30 % Joustavat työajat 31 % 33% Palkitseminen 18 %