LASTEN KOKEMUKSET JA OSALLISUUS SAIRAALASSA YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista, 12 artikla: Lapsella on oikeus ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa ja ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. TARKOITUS Kuvata lasten kokemuksia sairaalasta ja hoitajista, sekä kuvata lapsen osallisuutta sairaalassa. AINEISTO Kirjallisuuskatsaus muodostui 15 kansainvälisestä ja 5 suomalaisesta tutkimuksesta vuosilta 2002-2012. TULOKSET Lasten kokemuksia sairaalasta: Lasten kokemukset eroavat vanhempien ja sairaalahenkilökunnan kokemuksista Lapsille on tärkeää vanhempien läsnäolo, viihtyminen ja leikki Parhaat sairaalakokemukset liittyivät ihmisiin ja heidän piirteisiinsä, toimintaan, ympäristöön ja hoidon tuloksiin Huonoimmat sairaalakokemukset liittyivät fyysiseen hoitoon, toimenpiteisiin, sairauden oireisiin, kipuun, pelkoon ja ympäristöön Sairaalahoito on lapsista usein epämukavaa Lapset toivoivat omaa huonetta ja yksityisyyttä, mutta myös seuraa Lasten kokemuksia hoitajista Lasten mielestä hoitajat olivat ystävällisiä, kivoja ja auttavaisia Lapset odottivat hoitajilta erityisesti viihdykettä, hoitoa ja huumorintajua Lapset kuvasivat myös epämiellyttävää hoitajan toimintaa, kuten kivun tuottamista ja lapsen tarpeiden huomiotta jättämistä Hoitajien huonoimmiksi taidoiksi lapset arvioivat lapsen ja hänen yksityisyytensä kunnioittamisen sekä viihdyttämistaidot Lasten osallisuuden toteutuminen sairaalassa Lapsen kuunteleminen ja osallisuus eivät toteudu sairaalassa riittävästi Lapset ymmärtävät vain osan henkilökunnan selityksistä Lapset saivat päättää asioistaan vain vähän sairaalassa JOHTOPÄÄTÖKSET Sairaalaa instituutiona on kehitettävä lapsilähtöisemmäksi Lapsilta pitää säännöllisesti kysyä heidän mielipiteitään sairaalahoidosta Uusien sairaaloiden ja lastenosastojen suunnitteluun täytyy ottaa mukaan myös lapset Uusia sairaaloita tai lastenosastoja rakennettaessa tulisi huomioida lasten toive omista huoneista Sairaalan rutiineista täytyy voida tarvittaessa joustaa lapsen tarpeiden vuoksi Sairaalahoito tulisi olla mahdollisimman lyhytaikaista ja avohoitopainotteista Kivunhoitoa on parannettava Kivun hoitoon tulee panostaa ja välttää turhia kivuliaita toimenpiteitä Jo olemassa olevia kivunlievitysmenetelmiä kuten puudutusvoiteita ja lääkkeettömiä menetelmiä pitää tarjota aktiivisemmin Perhekeskeisyyteen on panostettava lapsilähtöisesti Vanhempien paikalla olo tulisi olla mahdollista ympäri vuorokauden Vanhempia tulee kannustaa tukemaan lapsiaan sairaalahoidon aikana Leikin käyttöä hoitotyön keinona on lisättävä Hoitajien tulisi käyttää leikkiä enemmän hoidossa Leikkivälineissä pitää huomioida eri-ikäisten lasten tarpeet Lapsen leikkiä tulee kunnioittaa ja välttää häiriötekijöitä Hoitajien kuuntelemisen, keskustelun ja tukemisen taitoja on kehitettävä Lapsille pitää puhua suoraan ja sellaisella kielellä, jota he ymmärtävät Lapsen kohtaamiseen ja ymmärrettävään viestintään täytyy kouluttaa paremmin     Lapsen oikeuksia on kunnioitettava Lasten oikeuksista pitää tiedottaa henkilökuntaa, lapsia ja vanhempia paremmin JATKOTUTKIMUSHAASTEET Minkälaisia ovat vammaisten ja pitkäaikaishoidossa olevien lasten käsitykset hoidostaan Miten kokemukset hoidosta muuttuvat aikuispuolelle siirryttäessä Minkälaista tietoa lapset haluavat ja tarvitsevat hoidostaan Miten leikkiä voi käyttää hoitotyön keinona Miten lapsen osallisuus ja päätöksenteko toteutuu terveydenhuollossa Miten lapsen osallisuutta voidaan lisätä terveydenhuollossa Tiina Marttila Lsh, neurohoitaja, TtM-opiskelija Hoitotiede (hoitotyön johtaminen) Terveystieteiden tiedekunta Hoitotieteen laitos Itä-Suomen yliopisto tiimar@elisanet.fi, 0400-835625