LAPSEN OIKEUDET HUOMIOIVA HOITO ON LAPSILÄHTÖISTÄ JA OSALLISTAVAA: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS Tiina Marttila1,2 TtM, sh; Tarja Pölkki 3 TtT, dosentti,

Esitys aiheesta: "LAPSEN OIKEUDET HUOMIOIVA HOITO ON LAPSILÄHTÖISTÄ JA OSALLISTAVAA: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS Tiina Marttila1,2 TtM, sh; Tarja Pölkki 3 TtT, dosentti,"— Esityksen transkriptio:

1 LAPSEN OIKEUDET HUOMIOIVA HOITO ON LAPSILÄHTÖISTÄ JA OSALLISTAVAA: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS Tiina Marttila1,2 TtM, sh; Tarja Pölkki 3 TtT, dosentti, kliinisen hoitotieteen asiantuntija; Johanna Olli 4 TtM, tutkija; Mari Kangasniemi1 TtT, Dosentti, yliopistonlehtori 1 Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, hoitotieteen laitos 2 Lasten ja nuorten sairaala HYKS, HUS 3 Oulun Yliopisto ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, lasten ja naisten tulosalue 3 TYKS-säätiön tutkimuskeskus TAUSTA Lapsella on oikeus erityiseen suojaan ja hoivaan, osuuteen yhteiskunnan voimavaroista ja palveluista sekä oikeus osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon (YK:n lapsen oikeuksien sopimus, 1989). Lasta pitää suojella väkivallalta ja kaltoinkohtelulta. Hänellä on oikeus mm. vanhempien läsnäoloon, yksityisyyteen ja kivuttomuuteen. Terveyspalveluita pitää saada syrjimättä, mutta turhaa sairaalahoitoa tulee välttää. Ympäristö ja hoito tulee olla lapselle suunniteltua ja sopivaa. Lapsella on oikeus saada tietoa, ilmaista mielipiteitään, tulla kuulluksi ja otetuksi huomioon. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMYSKYSYMYKSET Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata aikaisempaan tutkimustietoon perustuen lapsen oikeuksiin liittyvää tutkimusta ja oikeudet huomioivaa hoitoa terveydenhuollossa. Tutkimuskysymykset olivat: 1. Miten lapsen oikeuksia terveydenhuollossa on tutkittu? 2. Millaista on lapsen oikeudet huomioiva hoito terveydenhuollossa? TUTKIMUSAINEISTO JA –MENETELMÄ Menetelmäksi valittiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Elektroniset haut toteutettiin CINAHL-, PubMed-, Scopus- ja Web of Science –tietokantoihin sekä manuaaliset haut Nursing Ethics, Journal of Pediatric Nursing ja Journal of Child Health Care –julkaisuihin. Lisäksi hyödynnettiin valittujen tutkimusten lähdeluetteloita. Elektronisessa haussa hakusanat muodostuivat terveyspalveluita, lasten sairaanhoitoa ja oikeuksia koskevista termeistä ("health services” OR health service OR nursing OR hospital OR pediatric* OR paediatric*) AND (right OR rights) AND (child OR children OR toddler OR infant OR baby OR newborn). Haut rajattiin vuosina julkaistuihin englanninkielisiin tieteellisiin artikkeleihin. Valinnat toteutettiin vaiheittain perustuen sisäänotto- ja poissulkukriteereihin. Valittujen tutkimusten laatu arvioitiin menetelmäkohtaisilla laadunarviointikriteereillä. Sekä valinnat että laadunarviointi toteutettiin kahden tutkijan yhteistyönä. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä. TULOKSET Hakutuloksesta (N=4062) katsaukseen valittiin 17 tutkimusta. Näistä 15 oli tutkittu laadullisilla ja kaksi määrällisissä tutkimusmenetelmillä. Valituista tutkimuksista 12 oli Euroopasta , kolme Yhdysvalloista sekä yksi Brasiliasta ja Israelista. Lapsen oikeudet huomioiva hoito terveydenhuollossa on lapsilähtöistä, mahdollistaa lapsen osallisuuden ja edellyttää toteutuakseen monia keinoja. Lapsilähtöisyys tarkoittaa tässä tutkimuksessa lapsen äänen kuulemista, lapsen edun ensisijaisuutta ja vanhemman läsnäoloa hoidon aikana. Osallisuus tarkoittaa lapsen tiedonsaannin ja päätöksenteon tukemista. Oikeuksien edistämisessä voidaan käyttää monia keinoja, kuten ammattilaisten ja sairaalaympäristön lapsilähtöisyyttä, lapsen tarpeiden tukemista sekä tarpeettomien tutkimusten, hoidon ja pakkokeinojen välttämistä. Ongelmakohtia sairaalahoidossa ovat lasten mielestä erityisesti ero vanhemmista ja ystävistä, kivuliaat tutkimukset ja toimenpiteet, kommunikaation puutteet ja lasten mielipiteen huomiotta jättäminen. Lapsen kokemukset ja arvostukset ovat erilaisia kuin aikuisten, joten lapsilta pitää kysyä omasta hoidostaan. Joskus lapsen etua on hankala määrittää tai se voi olla ristiriidassa aikuisten edun kanssa. Lapsen etu on kuitenkin ensisijainen ja sen pitäisi olla ohjaavana periaatteena kaikessa lasta koskevassa toiminnassa. JATKOTUTKIMUSHAASTEET Lapsen oikeuksien tuntemista ja tukemista tulee edistää koulutuksen ja tutkimuksen avulla. Lisää tutkimusta lapsen oikeuksien toteutumisesta tarvitaan erityisesti lasten omasta näkökulmasta. Sattuuko se? Voinko leikkiä? Mitä se tarkoittaa? Missä äiti? Kuunteletko minua? NÄIN EDISTÄT LAPSEN OIKEUKSIEN TOTEUTUMISTA: Ajattele kaikessa toiminnassa lapsen etua Suunnittele toiminta lapsen näkökulmasta Mahdollista vanhempien läsnäolo Ota lapsi mukaan keskusteluun ja päätöksentekoon Kuuntele lasta Puhu ymmärrettävästi Vältä turhia tutkimuksia, hoitoa ja pakkoa Valmistele lasta ja hoida kipua Auttaako se? Onko pakko?