Kasvatustieteellisen tutkimuksen perusteet Avoin yliopisto Jenni Stubb (jenni.stubb@helsinki.fi)

Mitä opin? Tutkimustulosten julkaiseminen artikkeleissa. Tutkimustulosten matka tutkijan pöydältä lukijan pöydälle pitkä. Kvantitatiivisen tutkimuksen peruskäsitteet. Hyvä, että kerrattiin esim. keskiarvo, keskihajonta, mediaani ja moodi. Erilaiset diagrammit ja kuvaajat. Mitta-asteikot Analyysin eri tasot – uutta asiaa. Missä ja miten tutkimusta raportoidaan?

Mitä en aivan ymmärtänyt? Mihin tutkimuksia voidaan hyödyntää ja missä niitä voidaan julkaista? Frekvenssi Jatkuva muuttuja Merkitsevä tulos Mitä eroa eri testeillä on?

Jatkuva muuttuja/epäjatkuva muuttuja Epäjatkuva muuttuja saa ainoastaan tiettyjä, esimerkiksi kokonaislukuarvoja tarkasteltavalla välillä. Esimerkiksi arvosana (1, 2, ..., 5 tai 4, 5, ..., 10) on epäjatkuva muuttuja. Jatkuva muuttuja saa periaatteessa mitä tahansa arvoja tietyltä väliltä, vaikka arvot yleensä ilmoitetaan likiarvoina.

Merkitsevä tulos, ei merkittävä Tilastolliset testit kertovat onko esim. joidenkin ryhmien välinen keskiarvo (vaikkapa kouluaineiden keskiarvioissa) tilastollisesti merkitsevä! Joskus keskiarvot voivat erota, mutta ero on tilastollisesti niin pieni, ettei se ole merkitsevä.

Testien erot Perustasolla, eli kuvailevalla tasolla esitetään ainoastaan kuvia tai tunnuslukuja. Tarkemman tilastollisen analyysin tasolla voidaan esim.  Verrata eri vastaajaryhmiä keskenään  Tutkia ilmiöiden/asioiden välisiä suhteita (yhteyksiä tai selittäviä tekijöitä)

Mikä jäi mietityttämään? Mistä eri luvut tulevat ja miten niitä lasketaan? Kuinka opin käyttämään erilaisia tilasto- ohjelmia? Miten muistan kaikki asteikot ja analyysimenetelmät?

Tutkimusetiikka Minkälaisia asioita mielestäsi liittyy tutkimusetiikkaan? Pohdi hetki yksin ja sitten viiden hengen pienryhmissä. (Niin, että tulee 3 ryhmää)  Laatikaa yksi kysymys, joka liittyy mielestänne olennaisesti tutkimusetiikkaan.

Tutkimuksen etiikka Ei ole olemassa selkeitä sääntöjä jokaiseen yksittäiseen eettiseen kysymykseen, jonka tutkija saattaa prosessin aikana kohdata, mutta yleisiä ohjeita on olemassa.  Erilaisista ohjeista voi löytää ratkaisumahdollisuuksia joihinkin kysymyksiin ja tulla tietoiseksi siitä mikä tutkimustoiminnassa on suotavaa ja sallittua, mikä ei ja miksi.  Tutkijan työtä määrittävät tutkimuseettisten periaatteiden lisäksi myös lainsäädäntö, esimerkiksi tietosuojalainsäädäntö ja henkilötietolaki. Tutkija on ensisijaisesti itse vastuussa tutkimuksensa eettisyydestä ja hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta.  Vastuussa ovat myös opinnäytetyötä tekevän opiskelijan ohjaaja (t), tutkimusryhmät kollektiiveina ja esim. rahoittaja.

Mihin tutkimusetiikka liittyy Jo tutkimusaiheen ja menetelmän valinta ovat eettisiä ratkaisuja.  Mihin usein niukat tutkimusresurssit olisi syytä kohdentaa ja mitä näillä resursseilla pitäisi tehdä? Tutkimukseen osallistujien oikeuksiin liittyy usein monenlaisia eettisiä kysymyksiä, joita joudutaan pohtimaan esimerkiksi aineistoa hankittaessa ja tarkasteltaessa tutkimustulosten vaikutuksia. Tutkimuksen perustehtävä, luotettavan tiedon tuottaminen ohjaa myös aineiston analyysiä ja tiedon rakentamista.

Voidaan jakaa muun muassa.. Aineiston hankintaan ja tutkittavien kohteluun liittyviin asioihin, Tieteellisen tiedon soveltamista, käyttöä ja vaikutuksia koskevaiin kysymyksiin (yhteiskunta) Tieteen sisäisiin seikkoihin (tiedeyhteisö)

Aineistonhankinta ja tutkittavat 1.periaate: tutkimuksesta ei saa aiheutua tutkittaville haittaa!  Tutkittavien etu ja hyvinvointi on asetettava etusijalle.  Tutkimukseen osallistuminen on aina vapaaehtoista ja siitä on keskusteltava tarkasti osallistujien kanssa.  Tutkittavia ei saa houkutella osallistumaan tutkimukseen esimerkiksi maksamalla heille palkkaa (osallistujille voidaan tarjota tutkimukseen käytetyn ajan ja vaivan korvauksesi esimerkiksi jokin palkinto). 2.periaate: Tutkijan on selvitettävä tutkittaville tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja mahdolliset riskit.  Tutkimukseen osallistuvilta pyydetään usein vapaaehtoinen suostumus (informed consent) ja tutkijan on varmistettava, että antaessaan suostumuksensa osallistuja tietää ja ymmärtää mistä tutkimuksessa on kysymys ja miksi tutkimus tehdään.  Alaikäisten vanhemmilta pitää pyytää suostumus. Silloin kun tutkimus suoritetaan koulussa on lupa tutkimukseen pyydettävä myös tältä taholta tai useissa kunnissa ja kaupungeissa opetusvirastolta.

Aineistonhankinta ja tutkittavat 3.periaate: Tutkimustietojen on oltava luottamuksellisia, niitä ei luovuteta ulkopuolisille, eikä tietoja käytetä muuhun kuin tutkittavan kanssa sovittuun tarkoitukseen.  Tutkimukseen osallistujien henkilöllisyyttä ei saa paljastaa eikä henkilötietojaan tule säilyttää huolimattomasti. Kerätyistä tiedoista on huolehdittava myös tutkimuksen valmistumisen jälkeen.  Tutkimukseen osallistuvien anonyymiys turvataan usein antamalle kullekin osallistujalle koodi tai uusi nimi, jota tutkimuksessa käytetään tämän henkilön identifioimiseksi.  Henkilöllisyyden suojaamiseksi voi olla tarpeen muuttaa muitakin osallistujien tietoja, esimerkiksi asuin- tai työpaikan nimi. Osallistujien tiedot ja niihin yhdistyvä uusi nimi tai koodi säilytetään turvallisessa paikassa ja mielellään jopa eri paikoissa.

Tieteellisen tiedon soveltaminen, käyttö ja vaikutukset Yleisenä ohjeena pidetään sitä, että tiede ei saa vahingoittaa kohdettaan tutkimuksen tekemisen aikana (tutkimusprosessi) tai tutkimuksen tulosten kautta. Tutkija on ”vastuussa” tuloksista ja niiden seurauksista sekä tutkimukseen osallistuville että muille kanssaihmisille.  Tutkimukseen osallistuvien suojelussa on useimmiten kysymys tietosuojasta, mutta tutkimuksen seuraukset ihmisille yleensä ovat huomattavasti laajempi kysymys.  Yleisesti: tutkijan voi pyrkiä vaikuttamaan siihen, mihin hänen tutkimuksensa tuloksia käytetään.  Tutkija ei kuitenkaan ole vastuussa muiden ihmisten tekemisistä, vaikka hänen tutkimuksensa tulokset osaltaan olisivat aiheuttamassa näitä tekemisiä.

Tieteen sisäiset asiat Tieteen sisäiset eettiset kysymykset liittyvät tutkimuksen perustehtävään eli luotettavan tiedon tuottamiseen.  Tutkijan tulee suorittaa työnsä rehellisesti, huolellisesti ja tarkasti. Tutkimus on suunniteltava, toteutettava ja raportoitava avoimesti tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten mukaan.  Erityisesti on oltava huolellinen toisten tutkijoiden työn asianmukaisessa esiin tuomisessa, vältettävä plagiointia ja tulosten sepittelyä tai kaunistelua. Tutkimusryhmissä: Sovittavina asioina voivat olla esimerkiksi kunkin tutkijan osuus työn tekemisestä ja tulosten julkaisusta sekä aineiston käyttöoikeudet ja säilyttäminen.

Tieteen sisäiset asiat Tieteellinen tieto on julkista.  Tutkimustuloksiaan julkaistessaan tutkijan tulee rehellisesti ja huolellisesti raportoida tekemänsä tutkimus.

Ryhmätehtävä jatkuu… Vaihtakaa ryhmien kesken tekemänne kysymykset. Kukin ryhmä pohtii ratkaisua saamaansa uuteen kysymykseen ja esittää vastauksensa muille.  Ryhmä kirjaa kysymyksen ja vastauksensa sekä siihen liittyvät pohdinnat (ei pelkkiä ”kyllä” tai ”ei” vastauksia, tai ”oikein” tai ”väärin”) paperille ja palauttaa Jennille.

Reaktiopaperin sijaan: kysymyksiä tentistä? Mikäli sinua askarruttaa jokin kurssilla käsitelty asia tai tenttiin valmistautuminen, kirjoita ylös kysymyksesi ja palauta Jennille. Kysymykset (nimettöminä luonnollisesti) ja vastaukset niihin kootaan blogisivustolle.

Palautekeskustelu Pohtikaa 5 hengen ryhmissä kurssia, sen sisältöä ja työskentelytapoja. Minkälaisin ajatuksin tulitte kurssille? Ovatko ajatukset muuttuneet? Oletteko oppineet uutta? Mikä tuki oppimista? Mikä puolestaan vaikeutti sitä? Mitä kurssin työskentelytavoista pitäisitte? Minkälaisia uusia ideoita teillä olisi kyseisen kurssin suhteen?  Kirjatkaa ryhmän ajatukset paperille.

Palaute Jenniltä opiskelijoille: Kaiken A ja O opiskelussa! Aktiivisuus Avoin ja utelias ilmapiiri Ahkeruus Antautuminen tehtäville (sekä kotitehtäville että ryhmätehtäville) Oma työpanos Omistautuminen Osallistuminen