hitsausteknisen koulutuksen muuttuminen vuosikymmenten aikana

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Maahanmuuttajataustaiset nuoret ja koulutus
Advertisements

Toimintaympäristö
Tapani Heino.  Tänä vuonna Variassa 1137 aloituspaikkaa  Opiskelijoiden määrä n.3000  Ojahaantien sähköpuolen opiskelijoiden määrä n.400  Sähköpuolella.
Ajankohtaista oppisopimuskoulutuksesta Jyväskylä 20. 3
Mediakasvatus MLL:ssa
Heini-Marja Järvinen Turun yliopisto
Kyselyyn vastasi:Espoo 23/25 Kirkkonummi3/4 Kauniainen0/1 Ilman jatko-opiskelupaikkaa jääneet nuoret Kesäkuu Espoo146 Kirkkonummi20 3 koulua, joissa kaikki.
Kokemuksia Mestari ja kisälli – järjestelmästä Kalaviikko 2010 Maria Saarinen, projektipäällikkö Suomen Kalatalous- ja ympäristöinstituutti.
Laajennetun työssäoppimisen kokeilut auto ja logistiikka
Case: UNIC-Services Oy. UNIC-Services Oy  Perustettu 1993, perustaja Saara Remes- Ulkunniemi  Yritys tarjoaa koulutuspaveluita eri puolilla Suomea 
Konsulttinuoret Toimintasuunnitelma
Opiskelijan arviointi työpaikalla
Yleiskatsaus toimialan näkymistä Ennakointikamari Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry.
J Kangasniemi 2010 Valtion rahoittama opetustoimen henkilöstökoulutus Tätä kalvosarjaa päivitetään verkossa. Varmistathan että käytössäsi on viimeisin.
Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016.
Oulun aikuislukio 2014.
TIETO- JA VIESTINTÄ- TEKNIIKKA OPETUKSESSA -opettajien täydennyskoulutus Johanna Karppinen Info
Helsingin käsityö- ja teollisuusyhdistys ry Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ry on perustettu vuonna Käsityöyrittäjyys on pohjimmiltaan yhä.
Yhteishankintakoulutuksesta apua rekrytointiin
Satakunnan ammattikorkeakoulun Liiketalous Rauman henkilöstön ja Rauman talousalueen yritysten yhteistyön selvittäminen ja kehittäminen Enni Karvinen.
TPO-oppilaitoskysely keväällä 2010 Toimintaympäristö ja talous Oppilaat Henkilöstö Opetustarjonta.
OPS-KOULUTUKSEN YLEINEN TILA JA SEN KEHITTÄMINEN HEIKKI SUOMALAINEN SELVITYSMIES OPSO-KOKOUS
Perusopetuksen ryhmäkoko
Anna kehitysmaiden lapsille hyvä koulutus – ja tulevaisuus! Päivätyökeräys 2014–2015.
Jukka Vehviläinen / DiaLoog LUKION PÄÄTTÄNEIDEN KYSELYN TULOKSET Kokkola
TUOTTEIDEN VALMISTUSMENETELMIÄ 3
Koulutuksen keskeyttämisen ehkäisy Pedagoginen kehittämistyö Toukokuu 2014 Sauli Korhonen, Mari Kukkola ja Marja Ruotsalainen.
Opetushallituksen rahoittama ESR-hanke Manner- Suomen ESR-ohjelma Anki Sundqvist, projektijohtaja.
Ammattilaiseksi oppisopimuksella Joustavasti, yksilöllisesti ja käytännönläheisesti
Tekstiä tähän kohtaan ” Osaavana pidempään työelämässä”
J Kangasniemi 2010 Osaava-ohjelman taustaa ja rakenne Tätä kalvosarjaa päivitetään verkossa. Varmistathan että käytössäsi on viimeisin versio. (viimeksi.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kvalitetskriterier i läroavtalsutbildningen Laatukriteerit oppisopimuskoulutuksessa Pasi Kankare
FUAS Kielet ja viestintä
VÄLIVUOSI.  Välivuosi voi osua omalle kohdalle joko suunnitellusti tai vahingossa, jos ei saakaan ensimmäisellä hakukerralla opiskelupaikkaa.  Välivuosi.
Koulunkäynti alkaa noin 7-8v Peruskoulu, ammattikoulu, Jns.
Kokkolan ammattiopisto
Ammattilaiseksi oppisopimuksella
Elina Kauhanen Vantaan ammattiopisto Varia, Talvikkitien toimipiste
Opetussuunnitelmaviestinnän kohderyhmät ja viestinnän kohdistaminen (ryhmätehtävä)
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustusten tiedotustilaisuus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö Ammatillinen.
W w w. h a m k. f i Monikulttuurisen pedagogiikan haasteita ja hyviä käytäntöjä Harri Tuomola Kv. kevätpäivät 2008 Helsingin yliopisto
Uudenkaupungin lukiosta valmistuneiden ylioppilaiden SIJOITTUMISTIETOJA Opinto-ohjaaja Mirja Niiranen Uudenkaupungin lukio
-kuraattori/opinto-ohjaaja/erityisopettaja suosittaa HOJKS-opskelijoille, jotka tippumassa tai tippuneet opiskeluryhmästä -opiskelijoita voidaan ohjata.
Uudenkaupungin lukiosta valmistuneiden ylioppilaiden SIJOITTUMISTIETOJA Opinto-ohjaaja Mirja Niiranen Uudenkaupungin lukio
Toimitusjohtaja Petri Lempinen #ammatillinenkoulutus #työllistyminen Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Simo Rista Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Huippuosaamista.
SATAKUNNAN TALOUS 7 ● kesäkuu 2006 Nykytila ja lähiajan näkymät
Aikuiskoulutus ammattikorkeakoulussa Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2003 – 2008: Yhtenä painoalueena aikuisten koulutusmahdollisuuksien.
Miten tuotetaan digikansalaisia? Näkökulmia ja keskustelua
Oppisopimus nuorille, onnistuuko? Nuorten kokemuksia ja näkemyksiä Susanna Miettunen
Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Ilkka Valjus.
Välipalaute Moduuli 3 Mitä tästä voimme oppia? Mitä parantaa?
Agnico-Eagle Mines Limited1 Kittilän kaivos Agnico-Eagle Finland Oy.
MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN OPPISOPIMUS Etelä-Pohjanmaan maakuntaopo-päivä / Tarja Puskala, projektikoordinaattori Puh
Mihin koulutussopimusta ja nuorten oppisopimuskoulutusta tarvitaan?
Miten kerron koulutuksestani ja työkokemuksestani suomeksi?
Oppisopimusnuoren ohjaaminen työssä Helena Rajalinna.
Perustiedot Valmentavaa koulutusta KAO:lla vuodesta AVA, MAVA, Ammattistartti ja nyt VALMA VALMA:ssa 50 opiskelijapaikkaa Opetustiimi: 3 opettajaa,
Infra-alan ammattikorkeakouluopetuksesta
Työelämälähtöisyys Valmassa
Sukupuolten tasa-arvo – aktualisoitunut haaste koulutuksessa
Yhteistyöneuvottelu Rovaniemellä
Nuorten oppisopimuskoulutus
465104A Metallien lämpökäsittely ja hitsaus 5op
Työpaikalla oppiminen - Tietoa ja terminologiaa (TET, TOP, työssäoppiminen, työharjoittelu, oppisopimus)
TTS Työtehoseura kouluttaa – tutkii – kehittää
Kotiväki Sompion koulu Keuda Salme Larvala Veli Perkkiö
Jari Kähkönen, koulutuspäällikkö
Työpaikkaohjaajakoulutuksen kehittäminen Huippu –hankkeessa 2017
Vantaan ammattiopisto Varian strategia ja projektit
OSAAMISTA TYÖELÄMÄN TARPEISIIN
Esityksen transkriptio:

hitsausteknisen koulutuksen muuttuminen vuosikymmenten aikana Tuula Lepistö Saija Martinmäki

Työn kuvaus Tarkoituksena oli selvittää hitsauskoulutuksen kehittymistä vuosikymmenten aikana. Perehdyttiin erilaisiin koulutusmahdollisuuksiin Suomessa ja yritysten vaatimuksiin hitsarien suhteen. Mietittiin myös seikkoja, joiden avulla hitsausalan kiinnostavuutta voitaisiin kehittää.

Hitsauksen tulo Suomeen Hitsauksen tuloa Suomeen joudutti Venäjän ja Japanin välinen sota vuonna 1904 Tiettävästi ensimmäinen hitsaaja Suomessa oli Albert Nyman Ruotsista korkeapainehappea teräspulloissa Hitsausta käytettiin aluksi varsinkin korjaustöissä Kaasuhitsaus yleiseen käyttöön Suomessa vasta vuonna 1915 Hitsaus-sana käyttöön vuonna 1925, aiemmin puhuttiin uuttamisesta

Hitsaustekniikoiden kehitys maailmalla ja Suomessa Nykyaikaisen hitsaustekniikan historia alkaa 1800-luvun loppupuolelta Ennen pajahitsausta Vastushitsaus ensimmäinen hitsausprosessi, jossa käytettiin hyväksi sähköä Vuonna 1885 patentti hiilikaarihitsaukselle Merkittävä saavutus päällystetty hitsauspuikko Kaasulla hitsattiin ensimmäistä kertaa 1900-luvun alussa

Ensimmäinen täyshitsattu laiva

Vuonna 1930 sai amerikkalainen tutkijaryhmä patentin jauhekaarihitsaukselle Yhdysvalloissa kehitettiin TIG-hitsaus, MIG/MAG-hitsaus sekä täytelankahitsaus Kuonahitsaus ja kitkahitsaus keksittiin Venäjällä 1950-luvulla Hitsausrobotit tulivat käyttöön 1970-luvulla Täysin uusia hitsausprosesseja ei ole keksitty pitkään aikaan Ensimmäinen hitsausmenetelmä Suomessa puikkohitsaus

Hitsauksen opetuksen alkuvaiheet Suomessa Hitsaajien koulutuksen aloitti AGA vuonna 1919 Ensimmäiselle kurssille ilmoittautui 11 oppilasta ja tämän kurssin pantua opetustoimen alulle oli 1920-luvulla koulutusmäärä noin 80 hitsaria vuodessa Vuonna 1921 aloitettiin valmistuvien insinöörien hitsausopetus AGA:n toimesta Tekniska Läroverket:ssä Helsingissä

AGA:n hitsauskoulussa järjestettiin hitsauskurssi jo valmistuneille insinööreille sekä eri teollisuuslaitosten konepajojen päälliköille vuonna 1923 Pian alettiin järjestää myös erikoiskursseja Myös ESAB on kouluttanut hitsareita, mutta varsinainen koulutus on lopetettu vuosia sitten

Nykypäivän hitsauskoulutus Hitsariksi voi valmistua joko ammattikoulusta, aikuiskoulutuskeskuksesta tai työpaikan kouluttamana Hitsareille järjestetään pakollisia tulityö- ja työturvallisuuskorttikoulutuksia Suojavarusteet kehittyneet Hitsarin on pystyttävä todentamaan ammattitaitonsa Pätevyyskoe

Ammattikoulu Valmistuu tuotantotekniikan mekaanikkoja Voivat viimeisenä vuotenaan erikoistua joko hitsaukseen tai levytöihin Koulutusohjelman muuttaminen ei tapahdu hetkessä Yrityksiltä tulevia toiveita ei pystytä ammattikoulussa kovin helposti toteuttamaan Ammattikoulussa hyvien oppilaiden määrä on laskenut vuosi vuodelta ja valmistumisprosentti on pienentynyt

Aikuiskoulutus Koulutustaustaltaan hitsauskoulutukseen hakeutuvat henkilöt korkeammin koulutettuja kuin ennen Ikähaitari aikuiskoulutuksessa on suuri, 18 - 64 vuotta Aikuiskoulutukseen hakeudutaan työvoimatoimiston kautta ja myös yritykset ostavat opetuspalveluita kouluttaakseen omaa henkilöstöään Aikuiskoulutuksen painopisteet eivät ole viimevuosina muuttuneet

Ammattikorkeakoulu ja yliopisto Parikymmentä vuotta sitten teknillisissä oppilaitoksissa ei voinut erikoistua hitsaustekniikkaan Suomessa hitsausinsinöörien pätevöityskoulutus aloitettiin vuonna 1989 Henkilöstön korkeatasoinen kouluttaminen on tärkeä lenkki mm. yrityksen laadun varmistamisessa Hitsausalalla toimivien henkilöiden pätevyyskoulutus on yhtenäistetty Euroopassa EWF:n toimesta Vuonna 1991 valmistuivat ensimmäiset hitsausteknikot Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta

Työpaikat Hitsarin pätevyysvaatimusten suhteen on olemassa erilaisia käytäntöjä yritysten välillä Työvoimapulaa ei haastateltujen yritysten näkökulmasta ole Alussa helpompia hitsaustöitä, joiden avulla kartoitetaan hitsarin osaaminen Oppisopimustoimintaa jonkin verran Yleensä nuoret halukkaita oppimaan automatiikkatehtäviä, vanhemmat jämähtäneet entisiin työtapoihin Ongelmia työpiirustustenlukutaidossa

Oppisopimuskoulutus Yleinen käytäntö hitsauspuolella myös se, että hakeudutaan oppisopimuskoulutukseen ammattikoulun jälkeen Oppisopimuksen osapuolina koulunsa päättänyt opiskelija ja työntekijää tarvitseva yritys Koulutus kestää yleensä noin vuoden ja siinä harjaannutaan suorittamaan yrityksen tarvitsemia hitsaustekniikoita Raahen oppisopimustoimisto sijaitsee ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen alaisuudessa

Kehittäminen Mainetta huonontanut opettajien, opinto-ohjaajien ja vanhempienkin nuorille antama negatiivinen tai vanhentunut kuva metallialasta  Julkisuuskuvan parantaminen  Tiedotuksen parantaminen

Ammattikoulun valmistumisprosentti metallipuolelta on 35%  Työelämäyhteyksien kehittäminen Edelleen paljon kehittämistä hitsauksen automatisoinnin puolella Tuotannon rakenne poikkeaa kilpailijoista Hyvät työttömyyskorvaukset houkuttelevat jäämään mieluummin kotiin kuin hakemaan töitä tai hankkimaan koulutusta

Perus- ja pätevöityskoulutuksen ohella hitsausalalla tarvitaan maassamme entistä enemmän täydennyskoulutusta Hitsarien ohella koulutusta tarvitsevat myös työnjohtajat ja merkittävä osa alan opettajakunnasta Vuonna 2007 toimintansa aloittanut yritys IW-training laajenee tänä keväänä kattamaan koko maata Suomen ensimmäinen yksityinen ”hitsauskoulu”

Yhteenveto Hitsaustekniikat eivät ole juurikaan muuttuneet vuosien varrella, eikä kokonaan uusia tekniikoita olla keksitty pitkään aikaan  Koulutuksessakaan ei ole tapahtunut suuria muutoksia Kehitystä on tapahtunut lähinnä menetelmien parantamisessa, hitsauslisäaineissa ja suojavarustelussa