Lausunto mhy-lakiluonnoksesta Mikko Tiirola 4.7.2013.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
 REKISTERINUMERO MERKITTY REKISTERIIN
Advertisements

Yhdistyslaki – Järjestökoulutus
1 ©TNS 2012 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen.
Vaalirahoituksen valvonta - tarkastusviraston tehtävät Ylijohtaja Marjatta Kimmonen
Alueelliset Paras - seminaarit Asko Peltola PARAS-uudistus – uhka vai mahdollisuus Etelä-Pohjanmaalle?
Selvittäjän ja kuntien välinen työnjako. Kuntarakennelain tavoite • Elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne.
Osku Pajamäki Talousnäkökohtia strategiaan.
Kristiina Mattila Heinolan Kylät ry Lähidemokratiamalli yhdistyksen ollessa toimijana.
Stratox Oy / HN / Oct 01 / for SiX1 määr arvi tavo kilp toim resu toim Strategia on yhteinen näkemys yrityksen suunnasta ja toimien yhteensovittaminen.
MRL:n tavoite …tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään.
Esa Iivonen (MLL): Lasten peruspalveluiden leikkaukset tulevat kalliiksi ( ) Peruspalvelut aliresurssoituja, korjaavat palvelut voimakkaassa kasvussa.
LAKIKATSAUS Pellervon Päivän 2009 juhlaseminaari Helsingissä Lakiasiainjohtaja, varatuomari Kari Lehto Pellervo- Seura ry.
Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan? Puoluerahoituksen kehittämistä.
Työrauha ja haastavat tilanteet
YK:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS)
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 2007 Hallituksen iltakoulu YLIOPISTOJEN TALOUDELLISEN JA HALLINNOLLISEN ASEMAN UUDISTAMINEN JA INNOVAATIOYLIOPISTON PERUSTAMINEN.
HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA VASTUUALUE 1VASTUUALUE 3 VASTUUALUE 4 VASTUUALUE 2 SIHTEERI MALLISEURA RY / HALLITUS - dynaamisen organisaatiokaavion esittely.
Marja Toivonen gsm Tuumasta toimeen – seminaarin päätös Aktiivi
Opiskelijakunta Pekka Halosen akatemiassa Päivitetty
TULOSOHJAUKSEN JA TILIVELVOLLISUUDEN TILA Ylijohtaja Marjatta Kimmonen VTV
Laki muuttuu – miten se eroaa yhteispalvelulaista? Yhteispalvelupisteestä Asiointipisteeksi – seminaari Lainsäädäntöneuvos Sami Kouki.
VANHUUSOIKEUDEN KURSSI
Kuntien juridinen asema: itsehallinto, tehtävät ja rahoitusperiaate Kuntatalo Heikki Harjula.
YHDISTYSLAKI /503 Esim. patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta: tai yhdistystoimintaa käsittelevien kirjojen liitteenä
AJANKOHTAISIA LAKIASIOITA Varatuomari Kari Lehto Pellervon Lakipalvelu Pellervon Päivä 2006 Uusi osuustoiminta -seminaari
Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista
Laki rakennusperinnön suojelusta 498/2010
Työsuhteen solmiminen ja päättäminen
Diskurssi Oy VUOROVAIKUTUS YVA:SSA MÄÄRITELMÄ (YVAL 2 §)  Tavoite:... lisätä kansalaisten osallistumista ja tiedonsaantia  Osallistumisella vuorovaikutusta.
Ajankohtaista lakirintamalta Varatuomari Kari Lehto Pellervon Päivä Tapahtumatalo Bio Rex, Helsinki.
EVA 2010 ”Säädösten muutoksia tarvitaan etenkin tietoon (tietosuojasäännökset) ja julkisen vallan suoritteisiin (maksuperustelaki) kohdistuvan lainsäädännön.
”Omistajan odotukset ja jäsenistön oman governance ohjeistuksen kehittäminen” ”Hallinto hallinnassa?” –seminaari Hannu Hulkkonen.
Pekka Silkosuo, OAJ ALUEYHDISTYKSEN TALOUS. alueyhdistyksellä oma selkeä toimintaa ja taloutta ohjaava normipohja(=rekisteröity yhdistys)alueyhdistyksellä.
Vakka-suomen sanomain kuntayhtymä toimintojen yhtiöittäminen
Yhteispalvelulaki ja yhteispalvelusopimus pilotoinnin perustana
Viestintäsuunnitelma
TALOUSARVION NOUDATTAMINEN JA TULOKSELLISUUDEN JOHTAMINEN Ajankohtainen viesti – Hyvän hallinnon periaatteet ja toimiva sisäinen valvonta Ylijohtaja Marjatta.
Valtion PARAS –hankkeen tilanne Jaana Simola Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9 A, LAHTI
Lautakuntatyön tulevaisuus. Kuntien lautakunnat toimialoittain
Riihimäen kaupunki vesihuollon kehittämissuunnitelma
Ajankohtaista toimeenpanon näkökulmasta Toimintaryhmien puheenjohtajien tapaaminen Tampere Kirsi Murtomäki ylitarkastaja Varainhoito-osasto.
Sosiaaliturvan ABC toimittajille Kela lainsäädännön toimeenpanijana
Osallistuminen ja arviointi Suunnittelijan on ymmärrettävä niin kommunikaation kuin ympäristövaikutusten perusteet Suunnittelija käy useita kasvokkaisia.
1 Vammaispalvelut Ann-Mari Einola, johtava sosiaalityöntekijä Kirjoita tähän nimi Dian perustyyli -tilassa: Lisää alatunniste.
Ympäristöministeriö ja Suomen Kuntaliitto Seudun kuntien yhteinen maapolitiikka - Kuntien maapolitiikan yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet.
Hallituksen ja toiminnanjohtajan yhteistyö
Esitys aluetoimikuntamalliksi Vapaa-ajan asukaspalveluiden lautakunta §65.
Yleiset säännökset VML 26§.
Pedagogisen toimikunnan 11. kokouksen muistio
HARMAA TALOUS TILAAJAVASTUU KÄÄNNETTY ARVONLISÄVERO ASt 2015
Sosiaalihuoltolaki.
Kuukkelihankkeen loppuseminaari Lapua Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Kuukkelihankkeen loppuseminaari Lapua Markus.
Osuuskunnat ja uusi osuuskuntalaki Rovaniemen kaupunki Maarit Alikoski
1 Vammaislakien yhdistäminen Keijo Kaskiaho Kouvolan Vammaisneuvosto Keijo Kaskiaho.
Palveluntuottajajärjestöjen rooli tulevaisuudessa SOSTE
Aktiivista omistajuutta vai varallisuutta kasvattavaa varainhoitoa - uuden säätiölain mahdollisuudet - Juha Viertola Oikeustieteen lisensiaatti
KHO 2007:52 Avopuolisot A nimellinen omistaja, B päättäjä
OSUUSKUNTALAKI UUDISTUMASSA - MUUTTUUKO MIKÄÄN?
AJANKOHTAISET LAKIASIAT
Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista
Kotikunnan rekisteröinti maistraatissa
Asiakastietojen sähköistä käsittelyä koskevan lainsäädäntötyöryhmän tavoitteet Maritta Korhonen Kehittämispäällikkö.
OMA –projektiryhmäläisten kanta – vuoden lisäaika reformin säädöksiin?
Erityisasiantuntija Jaana Joutsiluoma
Asiakkaan valinnanvapaus
Terveydentilatietojen toimittaminen vakuutuslaitokselle – työtapaturmat, ammattitaudit, liikennevahingot Kun hoitolaitos/lääkäri laskuttaa hoitokäynnin.
Uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö
Vapaudesta, vastuusta ja vallasta – kurkistus sosiaali- ja terveydenhuollon isojen sanojen taakse Juha Teperi
Kys. 8. Maakunnan talouden ohjaus perustuu erityisesti maakuntalakiin ja maakuntien rahoituslakiin. Ohjaavatko maakuntien rahoitusmalli ja maakuntalain.
HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYSTÄ
Esityksen transkriptio:

Lausunto mhy-lakiluonnoksesta Mikko Tiirola

MTK/Metsälinja/Juha Hakkarainen Voimaantulo •MTK toteaa, että metsänhoitomaksua koskevat siirtymäsäännökset, jotka koskevat metsänhoitomaksua koskevaa päätöksentekoa ja keräämistä ennen lain voimaantuloa, tulevat lakiesityksen mukaan taannehtivasti voimaan (toimenpiteet tapahtuvat ennen lain voimaantuloa). •MTK pitää poikkeuksellisena sitä, että lailla säädetään toteutumaan asioita jo ennen lain voimaantuloa. MTK katsoo, että lain taannehtivuuden perustuslainmukaisuus tulee tutkia lain valmistelun ja säätämisen yhteydessä.

MTK/Metsälinja/Juha Hakkarainen 1 §. Metsänhoitoyhdistyksen tarkoitus ja tehtävät. •MTK toteaa, että tarjotessaan palveluita jäsenmetsänomistajille sekä niille metsänomistajille, jotka eivät ole jäseniä, tulee metsänhoitoyhdistyksillä olla mahdollisuus hinnoitella palvelunsa eri perustein jäsenten ja ei-jäsenten kesken riippumatta metsänhoitoyhdistyksen markkinaosuudesta. Tällä ehkäistään metsänomistajien ”vapaamatkustaminen” siten, että metsänomistajia edellytettäisiin laskutettavan palveluista samaa hinnoittelua käyttäen riippumatta siitä, onko metsänomistaja metsänhoitoyhdistyksen jäsen. Tämän periaatteen tulee näkyä laista tai sen esitöistä.

MTK/Metsälinja/Juha Hakkarainen 1 §. Metsänhoitoyhdistyksen tarkoitus ja tehtävät. •Lakiesityksessä todetaan, että metsänhoitoyhdistys voi harjoittaa muuta taloudellista toimintaa siten, kuin yhdistyslaissa (503/1989) säädetään. •MTK katsoo, että metsänhoitoyhdistysten tulee voida harjoittaa laajamittaistakin liiketoimintaa, joka on linjassa 1 §:ssä mainittujen metsänhoitoyhdistyksen tehtävien ja tavoitteiden kanssa. MTK katsoo lisäksi, että metsänhoitoyhdistyksen liiketoiminnan tulee voida olla myös senkaltaista toimintaa, joka on rinnastettavissa yhdistyksen suorittamaan edunvalvonta- tai edistämistehtäviin (esim. puukauppaa). MTK katsoo, että liiketoiminnan laajuutta ei tule rajoittaa yhdistyslain tai sen tarkoituksen mukaiseen liiketoimintaan.

MTK/Metsälinja/Juha Hakkarainen 1 §. Metsänhoitoyhdistyksen tarkoitus ja tehtävät. •Metsänhoitoyhdistyksen oikeuden harjoittaa liiketoimintaa, jota ei rajoiteta yhdistyslain säännöksillä ja periaatteilla, tulee näkyä varsinaisessa lakitekstissä. •Metsänomistajien tasapuolisuuden sekä toiminnan laadun varmistamiseksi metsänhoitoyhdistyksen muodostavat kiinteän ketjun, jolla on käytössään yhteiset tasalaatuisen palvelut. MTK katsoo, että metsänhoitoyhdistysten toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi ja lain tarkoituksen toteuttamiseksi laista ja sen perusteluista tulisi näkyä ketjutoiminnan jatkumisen mahdollistaminen.

MTK/Metsälinja/Juha Hakkarainen 3 § Metsänhoitoyhdistyksen perustaminen ja rekisteröinti •MTK yhtyy hallituksen esitysluonnokseen, jonka mukaan metsänhoitoyhdistykset ovat olleet menestystarina. MTK kysyy kuitenkin, kyetäänkö tällä lakiehdotuksella säilyttämään perusteluissa esittämät metsänhoitoyhdistysten vahvuudet ja millä tavalla lakiesityksellä pystytään vahvistamaan menestystarinan jatkuminen myös jatkossa siten, että metsänhoitoyhdistysten kansantaloudellinen merkitys sekä merkitys metsänomistajien etujen ajajana säilyy vahvana.

MTK/Metsälinja/Juha Hakkarainen 3 § Metsänhoitoyhdistyksen perustaminen ja rekisteröinti •MTK pitää uuden metsänhoitoyhdistyksen perustamisen edellytyksiä liian kevyinä. MTK katsoo, että lakiesitys mahdollistaa liian helposti uusien metsänhoitoyhdistysten perustamisen, jolloin uudet metsänhoitoyhdistykset voivat saada ilman kustannuksia metsänhoitoyhdistyksissä tähän saakka tehdyn brändityön edut ja voivat välttää nykyisille metsänhoitoyhdistyksille kohdistuneita vastuita ja velvoitteita. Lisäksi MTK katsoo, että minimivaatimus uusien metsänhoitoyhdistysten perustamiselle tulee olla se, että niillä on riittävät taloudelliset resurssit laissa mainitun toiminnan harjoittamiseen.

MTK/Metsälinja/Juha Hakkarainen 3 § Metsänhoitoyhdistyksen perustaminen ja rekisteröinti •MTK katsoo, että metsänhoitoyhdistysten eriarvoisuutta osoittaa myös se seikka, että lakiesityksen mukaan uusia metsänhoitoyhdistyksiä voisi perustaa ilman, että ne sitoutuvat vanhan lain voimassaolon aikana syntyneiden lisäeläkevastuiden rahoitukseen. •Valtio on ottanut vastatakseen kaikissa aikaisemmissa valtion organisaatioiden yksityistämisissä julkisen toiminnan aikana syntyneistä lisäeläkekuluista. Metsänhoitoyhdistyslain muutos on verrattavissa valtionlaitosten yksityistämisiin (VM ja valtiosääntöoppineet ovat katsoneet metsänhoitomaksun veronluonteiseksi maksuksi sekä valtiontueksi). Olisi perusteltua, että tässäkin muutoksessa valtiovalta kantaisi vastuunsa veronluonteisella maksulla / valtiontuella hoidetun lisäeläkejärjestelmän lisäeläkekulujen rahoituksesta. •MTK katsoo, että valtion on sitouduttava vastaamaan vanhan lain aikana kertyneistä lisäeläkevastuista tai säädettävä koskemaan uusi metsänhoitoyhdistyslaki koskemaan vain vanhan lain aikana perustettuja metsänhoitoyhdistyksiä tai niiden johdannaisia.

MTK/Metsälinja/Juha Hakkarainen 15 § Päätöksenteko metsänhoitoyhdistyksessä •MTK katsoo, että kunkin metsänhoitoyhdistyksen tulee voida valita yhdistyslakia noudattamalla tarkoituksenmukaisemmaksi katsomansa vaalimenettelyn, jolla metsänhoitoyhdistyksen valtuustoon valitaan valtuutetut. Tämän johdosta MTK esittää poistettavaksi 15 §:n 1 momentista kohdat, jotka koskevat valtuutettujen valitsemista postivaaleilla.

MTK/Metsälinja/Juha Hakkarainen Siirtymäsäännökset • MTK esittää vararahastoa koskevat säännökset poistettavaksi tarpeettomana metsänhoitoyhdistyslaista. Metsänhoitoyhdistysten tulee voida käyttää vararahastot niiden lakatessa metsänhoitoyhdistysten parhaiksi katsomiinsa tarkoituksiin. Vararahastot ovat syntyneet pääosin liiketoiminnan tuotoista saaduista varoista. • Vararahastot eivät ole varsinaisia erillisiä rahastoja vaan tase-eriä, joiden vastineena ovat useimmiten metsänhoitoyhdistysten toimitilat. Vararahastojen purku merkitsisi esimerkiksi toimitilojen myymistä ja se on ristiriidassa lakiesityksen tarkoituksen ja tavoitteen kanssa.