Kys. 8. Maakunnan talouden ohjaus perustuu erityisesti maakuntalakiin ja maakuntien rahoituslakiin. Ohjaavatko maakuntien rahoitusmalli ja maakuntalain.

Esitys aiheesta: "Kys. 8. Maakunnan talouden ohjaus perustuu erityisesti maakuntalakiin ja maakuntien rahoituslakiin. Ohjaavatko maakuntien rahoitusmalli ja maakuntalain."— Esityksen transkriptio:

1 Kys. 8. Maakunnan talouden ohjaus perustuu erityisesti maakuntalakiin ja maakuntien rahoituslakiin. Ohjaavatko maakuntien rahoitusmalli ja maakuntalain mukainen taloudenohjausmekanismi maakuntien taloudenhoitoa tarkoituksenmukaisella tavalla? %. Tarja Mylllärinen

2 Kys. 10. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 4 §:ssä säädettäisiin palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin. Onko säännös palvelujen saatavuuden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? Tarja Mylllärinen

3 Kys. 13. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan valtion ohjausta vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalveluissa (19 §, 4 luku, 6 luku). Onko tämä uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta perusteltua? Tarja Mylllärinen

4 Kys. 27. Maakuntien tuloja ovat valtion rahoitus sekä asiakas- ja käyttömaksutulot. Lisäksi maakunnat voivat ottaa lyhytaikaista lainaa. Valtion rahoituksen kasvua rajoitetaan vuosittaisessa tarkistuksessa julkisen talouden kantokyvyn turvaamiseksi. Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisääteisistä tehtävistä?, % Tarja Mylllärinen

5 Kys. 29. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksessa siirrytään asteittain menoperusteisesta rahoituksesta tarveperusteiseen rahoitukseen. Onko maakuntien rahoitukselle vuosille 2019–2023 esitetty siirtymäaika riittävä?, % Tarja Mylllärinen

6 Kys. 33. Ovatko valtionosuusjärjestelmään esitetyt, sote-uudistuksesta aiheutuvien merkittävien kuntakohtaisten muutosten lieventämiseksi esitetyt tasausjärjestelyt ja muut muutokset hyväksyttäviä ja riittäviä, % Tarja Mylllärinen

7 Lausuntokierroksen perusteella sote-järjestämis- ja voimaanpanolakiin tehtyjä muutoksia
Palvelulaitosmalli on korvattu maakunnan liikelaitosta koskevalla sääntelyllä. Maakunnan tulee perustaa liikelaitos, jonka tehtävänä on tuottaa maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia sosiaali- ja terveyspalveluja ja muita maakunnan vastuulle kuuluvia palveluja Maakunnalla voi olla yksi tai useampia liikelaitoksia. Palvelukeskusten osalta on laajennettu uuden hankintalain mukaista in house -yksikön ulosmyyntirajaa toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskuksen sekä ICT-palvelukeskuksen osalta Voivat harjoittaa ulospäin suuntautuvaa liiketoimintaa 20 prosenttiin saakka liiketoiminnasta Laista on poistettu velvoite perustaa yhteishankintojen palvelukeskus Ensihoidon järjestämisvastuu on yhdenmukaisesti kaikilla 18 maakunnalla Omaisuusjärjestelyt: kunnat ja kuntayhtymät voivat sopia maakuntien kanssa toimitilojen siirtymisestä esityksestä poikkeavalla tavalla Kuntien tuloveroprosentteja rajoitetaan vain vuonna 2019 Kaikkien kuntien kunnallisveroprosentista vähennetään sama 12.47% Vuosille 2020 ja 2021 ehdotetuista rajoituksista on luovuttu.

8 Sote- ja aluehallintouudistuksen valmisteluorganisaatio
Reformiministerityöryhmä Virkamies-ohjausryhmä Järjestämisen edellytyksen ja aluejako- ryhmä Itsehallinto-alueryhmä Projektiryhmä pj. Tuomas Pöysti Rahoitus ja resurssiohjaus- ryhmä Parlamentaarinen seurantaryhmä Asiantuntijaryhmä Järjestämis- ja voimaanpano-ryhmä Ohjaus, rahoitus ja kehittä-minen Valtion-osuus-ryhmä Digitali-saatio, ICT ja tieto-hallinto Vaikutta- vuus ja kustan-nustieto Vero- ryhmä Omaisuus-järjestelyt Henkilös-tö Palvelu-tuotanto- ryhmä Valinnanvapaus- ja rahoitus- selvitysryhmä Eläkeryhmä Tero Tyni eristyisasiantuntija

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19