KYKY-hanke Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti Sosiaaliturvan abc toimittajille 26.5.2011 Maija Rainamo

Kyky–hanke, asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti Taustaa Hankkeen perustamisen taustalla oli sairauspäivärahan, kuntoutuksen ja työkyvyttömyyseläkkeen haku- ja käsittelyprosessien toimimattomuus asiakkaan työhön paluun tukemisessa. Asiakkaan näkökulmasta katsottuna työkykyasiassa on kysymys useista lääkärissä käynneistä, useista eri hakemuksista ja selvityksistä ja mahdollisesti myös eri tahojen kustantamista kuntoutusjaksoista tai muista toimenpiteistä. Yhteistyö eri toimijatahojen kanssa ei tue asiakkaan kannalta yhtenäistä palveluprosessia, jossa otetaan huomioon asiakkaan oma elämäntilanne. Toimintatapa perustuu myös usein organisaatiolähtöiseen toimintatapaan ja ‑malliin, kokonaisvaltaisen prosessimallin sijasta. 2

Kyky–hanke, asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti Työhön paluuta tukevan toiminnan tavoite Tukea asiakaslähtöisyyttä ja kokonaisvaltaisuutta terveyteen ja työ- ja toimintakykyyn liittyvissä etuus-prosesseissa. Aikaansaada prosessit, joiden avulla estetään työkyvyttömyyden pitkittyminen ja edistetään sairauspäivärahaa saavan asiakkaan työhön paluuta ajoissa toteutuneella ja vaikuttavalla kuntoutuksella sekä työhön paluuta tukevilla toimilla ja ohjauksella yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Nostaa eläkkeelle siirtymisikää. Kehittää yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. 3 3.4.2017

Työkykyneuvontatyö on yhteistyötä ja osaamista Kyky–hanke, työkykyneuvontatyö Työkykyneuvontatyö on yhteistyötä ja osaamista Työkykyneuvontatyö on yhteistyötä, johon osallistuvat vakuutuspiirissä työkykyneuvojan lisäksi sairauspäivärahan ja kuntoutusasioiden käsittelijät ja asiantuntijalääkärit sekä muut etuusasioiden käsittelijät ja asiantuntijat Työkykyneuvontatyössä tarvitaan ammatillisen kuntoutuksen vahvaa osaamista ja sidosryhmäyhteistyön asiantuntijuutta ja hallitsemista Työkykyneuvojilla on myös muita Kelan etuuksien käsittelyyn liittyviä tehtävä. Tehtävät liittyvät yleensä joko sairauspäivärahan tai Kelan kuntoutusasioiden käsittelyyn sekä niihin liittyvään sidosryhmäyhteistyöhön 4 3.4.2017

Sidosryhmätyön tavoite Kyky–hanke, sidosryhmäyhteistyö KYKY Sidosryhmätyön tavoite Suunnitella yhteinen palveluprosessi, jossa lähtökohtana on asiakkaan asian hoitaminen mahdollisimman sujuvasti, työn arjen näkökulmasta katsottuna. Rakentaa paikallinen yhteistyön tapa asiakaslähtöiselle toimintatavalle yhdessä kumppaneiden kanssa. Sidosryhmäyhteistyön avulla varmistetaan asiakkaan palveluprosessin toimivuus ja sen jatkuva kehittäminen. Sidosryhmäyhteistyöllä luodaan asiakkaan näkökulmasta käsin toteutettava yhtenäinen palveluketju, jossa asiakkaan lisäksi kullakin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toimijalla on oma tehtävä palvelukokonaisuudesta. Sidosryhmäyhteistyön kehittämisen taustatukena on Kelan johtoryhmän tekemä päätös, jonka mukaan yhteistyön mallinnus tapahtuu osana KYKY-hanketta. Tuloksia hyödynnetään Kelan muissa prosesseissa.

Pilotointiin osallistui 6 vakuutuspiiriä 1.10.2009–31.5.2010 Kyky–hanke, toimintamallien pilotointi Pilotointiin osallistui 6 vakuutuspiiriä 1.10.2009–31.5.2010 Prosessin mallinnus: Keski-Pohjanmaan vakuutuspiiri (Kokkola) Kymenlaakson vakuutuspiiri (Kotka) Oulun vakuutuspiiri (Oulu) Sidosryhmätyön mallinnus: Etelä-Karjalan vakuutuspiiri (Lappeenranta) Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) perusterveydenhuolto Etelä-Karjalan Työvoiman Palvelukeskus (TYP) Espoon vakuutuspiiri Espoon sosiaali- ja terveystoimen vanhustyöntekijäryhmä Nobina linja-autoliikenneyritys Kainuun vakuutuspiiri (Kajaani) ODL Materna/ työterveyshuolto Suomen Terveystalo/ työterveyshuolto Kainuun Työterveys

Asiakkaiden palaute Kyky–hanke, toimintamallien pilotointi Asiakkaat suhtautuivat hyvin sekä puhelimitse että kyselykirjeellä tapahtuneisiin yhteydenottoihin. Reaktiot olivat positiivisen yllättyneitä ja asiakkaiden Kela-myönteisyys lisääntyi. Asiakkaat olivat tyytyväisiä siihen, että saivat puhua omasta tilanteestaan ja saivat neuvoja ja jatko-ohjausta tilanteissa, joissa on vielä voitu tukea työhön paluuta. Informaatio 300 sairauspäivärahapäivän täyttymisestä ja sen merkityksestä työhön paluuta tukeviin toimiin koettiin tärkeäksi. 7

Työhön paluuta tukevat prosessit Kyky–hanke, asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti Työhön paluuta tukevat prosessit Sairauspäivärahan ratkaiseminen -prosessi Prosessissa ratkaistaan asiakkaiden sairauspäivärahahakemukset ja turvataan heidän toimeentulonsa Prosessissa hoidetaan asiakkaat, joilla on lyhyitä sairausjaksoja, paraneva sairaus eikä työkyvyttömyyden uhkaa vakava sairaus eikä työkykyyn voida vaikuttaa kuntoutuksella tai muilla toimilla ja työkyvyttömyys on ilmeinen Osana prosessia on poiminta, jossa tunnistetaan Työkykyneuvonta -prosessiin siirtyvät asiakkaat Työkykyneuvontaprosessi Prosessi on räätälöity prosessi, johon liittyy työkykyneuvonta Prosessissa hoidetaan asiakkaat, joilla on pitkittyviä sairausjaksoja, joissa on uhkana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ja joiden työkykyä voidaan tukea kuntoutuksella tai muilla työhön paluuta tukevilla toimilla 8 3.4.2017

Asiakkaan työkykyneuvontaprosessikaavio Palaa työhön tai työnhakijaksi/ Aloittaa koulutuksen/ Hakee eläkettä Menettää työkykynsä tai on olemassa uhka sen menetyksestä Saa ja antaa tietoja Päivärahansaaja, joka on vaarassa menettää työkykynsä 1 Saa puhelun ja kirjeen Kelasta työkyvyn arviointia varten 6 Ottaa yhteyttä sovittuun kuntouttajatahoon 3 Osallistuu haastatteluun puhelimitse tai toimistossa 2 Täyttää kyselylomakkeen ja arvioi tilannettaan haastattelua varten 7 Menee kuntoutukseen sekä saa ohjausta muihin työkykyä tukeviin toimiin. 9 Arvioi yhdessä työkykyneuvojan kanssa työkykyä tukevien toimien onnistumista ja jatkotoimenpiteiden tarvetta 5a Täyttää hakemuksen ja saa kuntoutuspäätöksen 4 Sopii työkykyneuvojan kanssa prosessin tavoit- teista ja yhteydenpidosta. 5b Saa ohjausta muihin työ- kykyä tukeviin toimiin. 8 Pitää yhteyttä työkykyneuvojaan

Sairauspäivärahaprosessikaavio Palaa työhön tai työnhakijaksi taikka hakee tk-eläkettä Sairastuu ja käy lääkärissä 1. Täyttää hakemuksen/ jatkohakemuksen sähköinen posti tuo toimistoon Asiakas Sairastunut henkilö - Työnantaja 5. Hankkii ja toimittaa lisä- selvitykset 9. Kiirehtii tai pyytää lisäselvityksille lisäaikaa 10. Saa päätöksen ja arvioi sitä 13. Kysyy neuvoa/ tiedustelee päätöksestä Hoitava lääkäri 0. Tutkii potilaan, arvioi potilaan työ- ja toiminta- kykyä ja kirjoittaa A-todistuksen tai B-lausunnon 6. Täydentää lausuntoaan 4. Neuvoo asiakasta, dokumentoi palvelutapahtuman ja tekee kiirehtimismerkinnät Palveluneuvoja - Toimistossa - Yhteyskeskuksessa 2. Vastaanottaa hakemuksen liitteineen, tarkistaa perus- ja työtiedot sekä pyytää lisäselvitykset Skannaaja Skannaa hakemuksen ja liitteet postitilaan ja merkitsee kuvaustiedon Etuuskäsittelijä Postinkäsittelijä 3.Tarkistaa ja rekisteröi hakemuksen ja pyytää lisäselvitykset 7. Arvioi kokonaistilanteen, kysyy neuvoa/arviota, valitsee prosessin, lähettää 60 pv informaatiokirjeen, ratkaisee hakemuksen, perustaa TYKE-kansion/OIWA- työn ja siirtää asian työkykyneuvojalle Asiantuntijalääkäri Etuusvastaava Asiantuntija alue- keskuksessa 8. Antaa neuvon/arvion 12. Arvioi prosessin toimivuutta Työvuorojen suunnittelija Vakuutuspiirissä Aluekeskuksessa Suunnittelee työvuorot Seuraa työjonoja Tekee tarvittavat korjaukset Arvioi prosessin toimivuutta

Poimintakriteerit ja ohjaaminen Työkykyneuvontaan ohjaamista tukevat poimintakriteerit Asiakkaalla on pitkittyviä ja/tai toistuvia lyhyitä sairauslomia ja sairauspäivärahan suorituspäiviä on yhteensä yli 60. Asiakkaalle on myönnetty enimmäisaika sairauspäivärahaa ja sairauspäivärahaa on haettu tämän jälkeiselle ajalle. Kysymyksessä ei ole vaikea työkyvyttömyyteen johtava sairaus. Asiakkaan sairauspäivärahahakemus hylätään lääketieteellisistä syistä ja/ tai asiakkaan kokonaistilanne on epäselvä. Kysymyksessä on esimerkiksi nuori ammattikouluttamaton asiakas tai työtön työnhakija. Sairauspäivärahan käsittelijän oma arvio, asiantuntijalääkärin suositus 11 3.4.2017

Poimintakriteerit, ei ohjata Käsittelijä ei ohjaa asiakasta työkykyneuvojalle Kysymyksessä on paraneva sairaus eikä asiakkaan työkyky ole uhattuna Kuntoutus on jo käynnissä tai asian käsittely kuuluu kuntoutusasioita hoitavalle henkilölle Lääkärin lausunnon mukaan työterveys-/terveydenhuolto hoitaa asiakkaan työkykyasiaa Sairauden hoito ja/tai tutkimukset ovat kesken ja työhön paluuta tukevia toimia ei ole siinä vaiheessa mahdollista aloittaa Kysymyksessä on sairaus, johon kuntoutuksella tai työhön paluuta tukevilla toimilla ei voida vaikuttaa 12 3.4.2017

Työkykyneuvontaprosessikaavio Etuuskäsittelijä siirtää asian työkykyneuvojan työjonoon Palaa työhön tai työnhakijaksi/ Aloittaa koulutuksen/ Hakee eläkettä Päivärahansaaja, joka on vaarassa menettää työkykynsä 2 Täyttää kysely- lomakkeen haastattelua varten 7a Saa kuntoutuspäätöksen ja menee kuntoutukseen. Saa ohjauksen muihin työkykyä tukeviin toimiin. 10 Ottaa yhteyttä työkykyneuvojaan 3 Antaa ja saa tietoja ja sopii jatkosta 7b Ottaa yhteyttä sovittuun tahoon Työkykyneuvoja 1 Arvioi kokonaistilanteen, ottaa yhteyttä asiakkaaseen, postittaa kyselylomakkeen ja sopii haastatteluajan 3 Haastattelee asiakkaan, antaa ja saa tietoja ja sopii jatkosta 8 On yhteydessä kuntouttajaan, yh- teistyökumppaniin, sidosryhmätahoon 9 Saa palautteen, antaa ohjeita jatkoa varten, lähettää 150 pv informaatiokirjeen ja arvioi prosessia 6 Ohjaa asiakkaan Ke- lan kuntoutukseen tai yhteistyöholle 4 Kysyy neuvoa/arviota Kuntouttaja Toteuttaa kuntoutuksen tai työtä tukevat toimenpiteet ja antaa palautteen Kelalle Asiantuntija/ Asiantuntijalääkäri/ Asiakasyhteistyöryhmä 5 Antaa neuvon/arvion Työvuorojen suunnittelija Suunnittelee työvuorot Tarkistaa työjonot, tekee muutokset Arvioi prosessin toimivuutta

Työkykyneuvojan tehtävät Case manager Kartoittaa asiakkaan työhön paluuseen ja kuntoutukseen liittyvän kokonaistilanteen Konsultoi asiantuntijalääkäriä kuntoutukseen tai muiden työhön paluuta tukevien toimenpiteiden tarpeesta ja valinnasta Antaa asiakkaalle tietoja sairauspäivärahasta ja osasairauspäivärahasta (toimeentulo) sekä kuntoutuksesta ja muista työhön paluuta tukevista toimista On yhteydessä sidosryhmäyhteistyötahoihin ja keskustelee yhteistyökumppaneiden kanssa asiakkaan tilanteesta ja työhön paluuta tukevien toimenpiteiden tarpeesta ja tavoitteista Ohjaa asiakkaan hänelle sopivaan kuntoutukseen tai muihin työkykyä ja työhön paluuta tukeviin toimenpiteisiin Seuraa prosessin etenemistä ja on prosessin aikana puhelimitse yhteydessä asiakkaaseen ja yhteystyötahon nimettyyn henkilöön Arvioi prosessin onnistumista ja jatkotoimenpiteiden tarvetta On yhteydessä asiakkaaseen kuullakseen hänen oman arvionsa tukitoimenpiteiden onnistumisesta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta 3.4.2017

Toimintamallien käyttöönotto vakuutuspiireissä Kyky–hanke, toimintamallien käyttöönotto Toimintamallien käyttöönotto vakuutuspiireissä Toimintamallit otetaan vakuutuspiireissä käyttöön lokakuussa 2011 Vakuutuspiirit ovat jo aloittaneet KYKY-hankkeesta tiedottamisen ja yhteistyömalleista keskustelemisen ja sopimisen sidosryhmien kanssa kevään 2011 aikana. Ensimmäisen vuoden tavoitteena on kumppanien yleinen informointi KYKY-hankkeesta ja sen tavoitteista sekä työhön paluuta tukevasta toimintamallista (case management) ja Kelan etuuksista. Vakuutuspiirit ovat jo vuosia tehneet asiakastyöhön liittyvää hyvää sidosryhmäyhteistyötä. Yhteistyömallien kehittämistyötä ja mallintamista jatketaan jo aloitetusta työstä. 15 3.4.2017

Kelan kuntoutus 2009-2010 (1/2) 16 3.4.2017 AT/Tilastoryhmä 1.2.2011

Kelan kuntoutus 2009-2010 (2/2) 17 3.4.2017 TAT/Tilastoryhmä 27.2.2002

18 3.4.2017

19 3.4.2017

KYKY-hanke, asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti "Jos ei tiedä, mihin satamaan pyrkii, ei mikään tuuli ole myötäinen" Seneca