KOKONAISVALTAISESTA OPPIMISESTA Raimo Lindh 24.4.2009

EMOTIONAALINEN OPPIMISEN JÄRJESTELMÄ Säätelee impulsiivisuutta, vihamielisyyttä, aggressiivisuutta ja tuskaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sopivuustasoa itsearvostuksen tuntemuksia asenteita ja motivaatiota mielen terveyttä iloa ja hyvän olon tunnetta Emootioita ajavat esimerkiksi välittäjäaineet; serotoniini impulssimodulaattorina ja noradrenaliini vaaraan, pelkoon ja stressiin vastaajana EOJ ja koulusaavutus opettajan ja oppilaan tunteet aihetta kohtaan vaikuttavat motivaatioon saavutusmotivaatio (N-Achievement) kehittyy varhain ja on verrattain pysyvää se suhteutuu halukkuuteen ottaa kohtuullisia riskejä, viivyttää tyydytystä ja pysyttäytyä tehtävässä, joka uhkaa epäonnistua

SOSIAALINEN OPPIMISEN JÄRJESTELMÄ kykyä vuorovaikutteiseen empatiaan kykyä asettua toisen asemaan taitoa mielikuvituksessa samastua toisiin linkittynyt motivaatioon, tarkkaavaisuuteen ja tunteisiin Myös ajatus saa alkunsa sosiaalisesta aktiviteetista, joka assosioituu toisten ihmisten kieleen ihmiset kehittävät taitoja ja kykyjä sopeutumalla ympäristöön sopeutuminen muuntaa aivojen toimintoja ja rakenteita – dysfunktioita myös sosiaalista oppimista ohjaavat osaltaan ligandit l. välittäjäaineet ja muut kemikaalit, joita erittyy interaktiossa itsen ja toisten kanssa oppimisprosessissa syntyvää liittymistä (Bonding) voivat tuottaa esimerkiksi: Fenyylimetyyliamiini (PEA) – aivojen luonnollinen hallusinogeeni, oxytoxin – hoivakemikaali ja serotoniini – johtaminen ja hyvinvointi.

KOGNITIIVINEN OPPIMISEN JÄRJESTELMÄ KOJ:n tehtävä on prosessoida informaatiota kouluoppimisen pääasiallinen järjestelmä ohjautuu isojen aivojen kuorikerrokselta kokemus voi muuttaa neuraalisia yhteyksiä, plastisiteetti vammat ja huonot oppimiskokemukset voivat muuntaa ligandien pitoisuuksia jatkuvan positiivisen tai negatiivisen kielellisen itseilmaisun vuoksi kognitiivinen oppimisjärjestelmä on tärkeä myös emotionaaliselle terveydelle rakenne-erot kuorikerroksen primaarialueilla voivat aiheuttaa oppimisvaikeuksia.

FYYSINEN OPPIMISEN JÄRJESTELMÄ ohjautuu ydinjatkeelta, pikkuaivoista ja kuorikerroksen sensomotoriselta alueelta (Motorstrip) ja koko fyysisestä olemuksesta alun perin genetiikan ja varhaisen hoivan tuotetta myöhemmin siihen vaikuttavat voimakkaasti ravinto, harjoitus ja emotionaalinen hyvinvointi sensorinen korteksi (Motorstrip) ja tyvitumakkeet kontrolloivat lihasten aktiviteettia limbisen järjestelmän hippokampus liikemuistin toimintaa ja parasympaattinen hermojärjestelmä palauttaa ja rentouttaa FOJ reagoi ja vuorovaikuttaa muiden järjestelmien kanssa koulusaavutusta voi vahvistaa taktuaalisten ja kinestettisten oppimisaktiviteettien, fyysisten harjoitusten, rentoutumisharjoitusten ja aktiivisen kokeilun ja tutkimisen avulla

REFLEKTIIVINEN OPPIMISEN JÄRJESTELMÄ toimii otsalohkon kautta säätäen käyttäytymistä sosiaalisessa kontekstissa sisäisten tavoitteiden suunnassa ennakoi nykyhetken toimien tulevaisuuden seuraamuksia tekee suunnitelmia, asettaa tavoitteita ja työskentelee niiden saavuttamiseksi kontrolloi ja tasapainottaa emootioita ylläpitää tuntoa itsestä aktiivisena toimijana kohti tulevaisuuden hyvinvointia Myös ”hakee” informaatiota tehtävien täydentämiseksi kontrolloi tahtoa ja motivaatiota valvoo meneillään olevaa käyttäytymistä ja kapasiteettia muuntaa sitä suhteessa negatiiviseen tai positiiviseen palautteeseen sopeuttaa oppimisen järjestelmiä uusiin haasteisiin katselee ajatuksia harjoittaa korkeamman tason ajattelua tuntee henkisen (Spiritual) itsen Reflektiivinen oppimisen järjestelmä toimii suhteessa ympäristöön. Se kysyy: ”Under these conditions, in this environment, how am I doing? What could or should I do differently? What should I say or not say?

VIITTÄ JÄRJESTELMÄÄ VAALIVIA OPETTAMISEN ROOLEJA OVAT fyysinen – valmentaja emotionaalinen – mentori sosiaalinen – yhteistyöläinen kognitiivinen – jouduttaja reflektiivinen – kykyjen etsijä Barbara Given http://krasnow.gmu.edu/aalrc/publications.htm Antonio Damasio http://www.usc.edu/programs/neuroscience/faculty/profile.php?fid=27 Piero Scaruffi http://www.scaruffi.com/cogn.html

AIVOJEN TOIMINTAA TUKEVAT OPPIMISEN PERIAATTEET Renate Nummela-Caine & Geoffrey Caine kokosivat aivojen ja koko ihmisen kokonaisuuden huomioon ottavia oppimisperiaatteita eri tieteenalojen tutkimustuloksista. Aivot ovat monimutkainen sopeutuva ja sopeuttava järjestelmä Aivot ovat sosiaaliset Merkityksen etsiminen on sisäänrakennettua Etsintä tapahtuu mallintamalla Tunteet ovat mallintamisen elinehto Aivoissa havaitseminen ja luominen tapahtuvat samanaikaisesti osien ja kokonaisuuksien kautta Oppimisessa tarvitaan sekä keskittynyttä huomiota että ääreishavaintoa Oppimiseen kuuluu aina sekä tietoista että tiedostamatonta prosessointia Ihmisellä on ainakin kahdenlaista muistitoimintaa Oppiminen liittyy kehitykseen Vaativaa ja monitasoista oppimista rikastavat haasteet mutta ehkäisee uhka Jokainen aivopari on ainutkertainen Geoffrey Caine & Renate Nummela-Caine http://www.learningtolearn.sa.edu.au/Colleagues/pages/default/caine/?reFlag=1 http://www.mainesupportnetwork.org/handouts/pdf/Caine%27s.pdf

MIELIKUVAOPPIMISEN PEDAGOGIIKKAA 1. Hyvä tila dekoodaus tavoitteinen ponnistelu Rentoutuminen Aivojen taajuusalueita EEG-ilmauksina: Gamma yli 35 Hz huippusuoritus mahdollinen Beta (korkea) 19 – 35 Hz kiihotttunut hypertila, ajattelun tila Beta (keski) 16 – 18 Hz aktiivinen tila, keskittynyt huomio Beta (ala) 13 – 15 Hz rentoutunut mutta vireä tila, SMR 14 Hz ois Sensory motor Rhytm (data capture and hold attention; subset of thinking) Alpha 8 – 12 Hz hyvin rentoutunut tila, syvä tietoisuus mahdollinen Theta 4 – 7 Hz syvästi rentoutunut tila Delta 0,5 – 3 Hz unen tila http://www.eeginfo.com/neurofeedback-videos-media.htm

MIELIKUVAOPPIMISEN PEDAGOGIIKKAA Campbell: Dances for a Sleepwalker, Crystal meditations ja Cosmic classics Beethoven: Romanssi n:o 2 F-duuri, 6. sinfonia, molto moto Chopin: Balladi n:o 1 g-molli Debussy: Faunin iltapäivä Dvořak: 9. sinfonia, largo Gibson: Great lakes ja Harmony Grieg: Musiikki näytelmään Peer Gynt Halpern: Inner peace, Crystal suite, Spectrum suite, Comfort zone, Creating love, Higher ground, Dawn, Effortless relaxation Hartman: New green, clear blue Hatšaturjan: Spartacus ja Frygia, adagio Jarre: Waiting for Cousteau Kobialka: Fragrances of a dream Mahler: 5. sinfonia, adagietto Massenet: Meditaatio oopperasta Thaïs Mendelssohn: Pianokonsertto n:o 2 d-molli, adagio sostenuto Mozart: Huilukonsertto G-duuri, adagio ja klarinettikonsertto A-duuri, adagio Ravel: Tzigane Rodrigo: Concierto de Aranjuez, adagio Satie: Trois gnossiennes Scubert : Jousikvartetto C-duuri, adagio Schuman: Träumerei Vivaldi: Huilukonsertot, n:ot 1–6 ja mandoliinikonsertto, andante.

MIELIKUVAOPPIMISEN PEDAGOGIIKKAA 2. Mielikuvavirtaukset ylös dynaaminen opetus musiikkiin integroitu mielikuvaohjelma Opetustapahtumassa mielikuvaohjelmien ja opettajan tarinoinnin yhteydessä käytettyä musiikkia: Beethoven: 6. sinfonia F-duuri, viulukonsertto D-duuri, pianokonsertto n:o 5 D-duuri, romanssi n:o 2 F-duuri Brahms: Viulukonsertto D-duuri Haydn: 67. sinfonia F-duuri, 69. sinfonia B-duuri, 94. sinfonia G-duuri, konsertto huilulle ja orkesterille n:o 1 D-duuri Halpern: Accelerating Learning ja Starborn Suite Kitaro: Towards the West Liszt: Unkarilainen rapsodia n:o 2 cis-molli, pianokonsertto n:o 1 D-duuri Mahler: 5. sinfonia c-molli Mozart: Viulukonsertto n:o A-duuri, pianokonsertto n:o 8 C-duuri, pianokonsetto n:o 17 h molli, pianokonsertto n:o 20 d-molli, pianokonsertto n:o 21 C-duuri, pianokonsertto n:o 23 A-duuri, serenadi n:o13 G-duuri ”Eine Kleine Nachtmusik”, 35. sinfonia Dduuri Rodrigo: Aranjuez-konsertto Schubert: 8.sinfonia h-molli, jousikvartetti n:o 13 a-molli ”Rosamunde” Sibelius: 3. sinfonia G-duuri, 4. sinfonia a-molli, Valse Triste Tšaikovski: Pianokonsertto n:o 1 h-molli Vivaldi:Kitarakonsertto n:o 3 G-duuri, kitarakonsertto n:o 15 D-duuri, trio viululle, luutulle ja basso continuolle g-molli ja viulukonsertto g-molli.

MIELIKUVAOPPIMISEN PEDAGOGIIKKAA 3. Ilmaisuaktivointi Moniälymalli edustaa pedagogiikkaan sijoitettuna yksilön sisäisen älyn toimintaulottuvuutta ( ks. Gardner 2003). Tohtori Mark McKergow (2004) ilmaisee asian ”intelligessistä ekstelligenssiin” (Intelligence – Extelligence). Ekstelligenssi tarkoittaa sitä, että se voi ulkoistaa intelligessin luomat ajatukset tuottamalla ihmisten välisen vuorovaikutuksen kautta tarinoita, satuja ja kansankulttuuria, kuten esineitä ja vaatteita, kuvataidetta, lauluja ja tietokoneohjelmia.

MIELIKUVAOPPIMISEN PEDAGOGIIKKAA Ajattelun ja oppimisen kiteytymisen ilmaisu voi olla: kielellinen (puhe, kirjoitus tai viittoma) keskustelut, tarinan kirjoittaminen, kuvaelmat, haastattelujen tekeminen ja väittelytilaisuuksien järjestäminen, loogis-analyyttinen (faktatieto, syy-seurausoivallus, kaavaan sijoittaminen tai ongelmanratkaisu) symboleiksi muuntaminen, kaavaan sijoittaminen, graafiset kuvaajat, laskelmat, yhtymäkohtien etsiminen, tieteelliset kokeet ja ongelmanratkaisutehtävät, kinesteettinen (liikkuminen ,koordinaatio, taito, työsuoritus tai tunne) roolileikki, rentoutuminen, draama, tanssi, fyysinen ilmentäminen, käsillä tekeminen, pantomiimi ja leikki, visuaalinen (kuvien, mielikuvien ja havaintojen käsittely) maalaaminen, piirtäminen, miellekartat, kuviot ja mallit, elokuvan tekeminen, kuvanveisto, ohjatut mielikuvamatkat ja taidon mielikuvaharjoittelu, musiikillinen (rytmin, melodian ja säveltämisen käsittely) rytmikuviot, laulaminen, säveltäminen, sepittäminen ja yhteissoitto, sosiaalinen (keskustelu, leikki, draama yhteistyötä vaalien) palautteen antaminen, yhteistoiminnallinen oppiminen, empatiaharjoitukset, vertaisvalmennus, juhla ja kokous, reflektoiva (mietteiden, omien ajatusten ja tunteiden erittely) runon kirjoittaminen sanastosta, monitasoinen ohjattu kuvittelu, itsenäinen opiskelu internetin kautta, metakognition käyttö

MIELIKUVAOPPIMISEN PEDAGOGIIKKAA Kertaavassa mielikuvaohjelmassa käytettyä musiikkia: Albinoni: Oboekonsertto d-molli Bach: Konsertto viululle ja orkesterille n:o 1 a-molli, konsertto viululle ja orkesterille n:o 2 E-duuri, konsertto viululle ja orkesterille n:o 3 d-molli Händel: Urkukonsertto F-duuri, konsertto grosso D-duuri, sonaatti F-duuri, sonaatti g-molli Marcello: Oboekonsertto d-molli Telemann: Konsertto kahdelle viululle g-molli, trumpettikonsertto D-duuri Vivaldi: Huilukonsertot n:o 10 c-molli ja n:o 11 C-duuri, kitarakonsertto A-duuri, konsertto kahdelle mandoliinille G-duuri, konsertto nokkahuilulle, jousille ja cembalolle C-duuri, kitarakonsertto n:o 3 G-duuri, kitarakonsertto n:o 15 D-duuri, viulukonsertto g-molli International Alliance for Learning (IAL) , Journal of Accelerated Learning & Teaching (JALT) www.ialearn.org www.ialearn.org/trainers.php www.thomasarmstrong.com/multiple_intelligences.htm www.hbdi.com www.tefl.net/ Gardner, H. (2003). Multiple Intelligences after Twenty Years. Paper presented at the American Educational Research Association, Chicago, April 21./ www.howardgardner.com. Lindh,R. (1998), Mielikuvaoppiminen. Helsinki:WSOY Lindh, R. & Sinkkonen, H-M. (2009) Koulusta selviytyminen. Opettajan ja oppilaan yhteinen haaste. Helsinki:Palmenia Yoon, M. (2008). Accelerated Learning in Schools in Canada, the US and United Kingdom. IAL’Version_pdf Adobe Acrobat Document/Kathy Carroll <kathycarroll@speakeasy.net>