Käyttäytymisen erityisen tuen ryhmämuotoinen tuki

Esitys aiheesta: "Käyttäytymisen erityisen tuen ryhmämuotoinen tuki"— Esityksen transkriptio:

1 Käyttäytymisen erityisen tuen ryhmämuotoinen tuki
MARTTI Käyttäytymisen erityisen tuen ryhmämuotoinen tuki Johanna Seppänen

2 TAUSTA Toiminta perustuu ART-interventiomalliin (Aggression Replacement Training, Goldstein & Glick) alun perin nuoruusikäisille suunnattu menetelmä Marika Mervola ja Irja Hara Joensuun Tikkamäen sairaalakoulusta muokanneet mallia alakouluikäisille

3 TAVOITE Kehittää: sosiaalisia taitoja itsehillintää
moraalista ajattelua tunnetaitoja Taustalla ajatus että sosiaalista, yhteisön hyväksymää käyttäytymistä voidaan opettaa ja oppia

4 KENELLE Alakouluikäsille joilla vaikeuksia: sosiaalisissa taidoissa
suuttumuksen ja vihanhallinnassa tunnetaidoissa lapsen käyttäytyminen on epäsosiaalista: joko aggressiivista tai liian vetäytyvää

5 RAKENNE 2 – 4 lasta 2 ohjaajaa 20 tapaamiskertaa, 2 krt / vko
n. 45 min / krt tapaamiset etenevät pääpiirteittäin saman struktuurin mukaisesti

6 MITEN toiminnalliset, käytännön harjoitukset
ryhmän sisäiset keskustelut koti- tai ”koululäksyt” yleistyminen muihin tilanteisiin

7 MITEN 1. Sosiaaliset taidot
annetaan vaihtoehtoja aggressiiviselle käyttäytymiselle yksi sosiaalinen taito kerrallaan harjoitteluun ryhmätapaamisilla taidosta keskustellaan, pilkotaan se vaiheisiin, mallinnetaan sitä yhdessä ja annetaan palautetta mallinnuksen onnistumisesta kotona tai koulussa lapset harjoittelevat taitoa läksynä aidoissa vuorovaikutustilanteissa

8 MITEN ”KUUNTELEMINEN”
esim. sosiaalisesta taidon vaiheista ja mallintamisesta Katso henkilöä, joka puhuu. • Ole kasvotusten, katso silmiin. Mieti, mitä hän sanoo. • Osoita tämä nyökkäilemällä ja mumisemalla hyväksyvästi. Odota omaa vuoroasi. • Älä vääntelehdi tai puhu päälle. Sano, mitä haluat sanoa. • Kysy, kerro ajatuksesi tai tunteesi.

9 MITEN 2. Vihanhallinta rakentaa pohjan muulle oppimiselle
kun lapsi oppii hallitsemaan suuttumustaan, hänen on mahdollista toimia sosiaalisesti rakentavalla tavalla myös silloin, kun on vihainen harjoitellaan siis suotuisampia tapoja havaita ja tulkita ympäristöä rauhoittumiskeinoja keinoja toimia suuttuneena.

10 MITEN aggressiivisen käyttäytymisen A-B-C -malli (mitä tapahtui, miten toimit, mitä seurasi) laukaisijat – mikä saa suuttumaan (esim. nimittely/töniminen) vihjeet – mistä tietää olevansa vihainen (esim. sydän jyskyttää, lihakset jännittyvät) rauhoittajat – miten rauhoittua vihaisena (esim. syvään hengittäminen) muistuttajat – itseä ohjaavat lauseet, miten pysyä rauhallisena (esim. ”ota rauhallisesti”)

11 MITEN 3. Moraalinen päättely arvot käyttäytymisen taustalla
harjoitellaan ongelma- ja ristiriitatilanteita sisältävien tarinoiden kautta. kysymyksin ohjataan ryhmää tarkastelemaan tilannetta useammasta näkökulmasta ohjaaja auttaa ryhmää löytämään vastuullisia, yhteisön hyvinvointia edistäviä toiminnan perusteita

12 MITEN Veeran ongelmatilanne
esimerkki moraalitarinasta Veera kävelee kadulla ystävänsä Tiinan kanssa. Tiina pysähtyy hienon polkupyörän viereen. Hän katsoo pyörää ja sanoo innostuneesti: ”Katso, pyörä ei ole lukittu! Kokeillaan, miltä tuntuisi ajaa näin hienolla pyörällä. Tule mennään!” Mitä Veeran pitäisi tehdä?

13 MITEN 4. Tunnetaidot vahvistetaan kykyä havaita, nimetä ja käsitellä omia sekä toisten tunteita lisätään ymmärrystä tunteiden vaikutuksesta omaan käyttäytymiseen kaikki tunteet ovat sallittuja ja kuuluvat elämään tunne on kuitenkin pelkkä tunne, eri asia kuin teko Harjoitellaan erilaisten leikkien, pelien, korttien ja kuvien kautta (mm. tunnekukka)

14 LISÄKSI yhteydenpito vanhempiin ja opettajiin palautteen saamiseksi sekä taitojen yleistymisen vuoksi ennen ryhmän alkua, keskivaiheilla ja lopussa