Valmennusosaamisen malli Suomalaisen valmennusosaamisen malli on syntynyt muokkaamalla alkuperäistä Côtén ja Gilbertin (2009) esittämää mallia. Mallin tarkoitus on rakentaa yhteistä ymmärrystä siitä, mitä valmentaminen on ja mitä valmentajan pitää osata. Yksi keskeinen mallin ajatus on se, että valmentajaa arvioitaessa (valmentaja itse tai joku muu), voidaan arvioida vain asioita, joihin valmentaja voi vaikuttaa. Mikäli valmentajaa arvioidaan vain kilpailumenestyksen perusteella, hän tulee epäoikeudenmukaisesti arvioiduksi. Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön Osaamisohjelma/Kirsi Hämäläinen Muokkaukset suunnistukselle Kesäkuu 2014 / KL

Mihin valmentaja voi vaikuttaa? Valmentajan osaamistarpeet Ihmisenä Voimavarat Ihmissuhde- taidot Urheilu- osaaminen Itsensä kehittämisen taidot Urheilijana kehittyminen ja lajiosaaminen Ihmisenä kasvu Kuulumisen tunne Malli koostuu kolmesta isosta kokonaisuudesta: Asioista, joihin valmentaja voi urheilijassa vaikuttaa, valmentajan osaamistarpeista sekä toimintaympäristöstä. Tässä mallissa valmentaminen on urheilijan kehittymisen tukemista sekä valmentajan oma kehittymistä tietyssä toimintaympäristössä. Perinteisesti valmennusta on ajateltu siten, että valmentaja tarvitsee urheiluosaamista kehittääkseen urheilijan urheilutaitoja. Kautta aikojen valmentaja on vaikuttanut muihinkin osa-alueisiin, mutta hän ei ole välttämättä saanut eväitä näihin esimerkiksi valmentajakoulutuksissa. Valmentaminen on urheilijan kehittymisen tukemista sekä valmentajan omaa kehittymistä toimintaympäristössään.

Urheilijana kehittyminen ja lajiosaaminen Itsensä kehittämisen taidot Ihmisenä kasvu Urheilijana kehittyminen ja lajiosaaminen Kuulumisen tunne Itsensä kehittämisen taidot Arvot ja asenteet Vastuullisuus Empaattisuus Itsearvostus Ihmissuhdetaidot Urheilijan elämäntapa: Urheilullinen elämäntapa Fyysinen kunto ja suorituskyky Harjoittelu Lepo, palautuminen ja ravinto Motivaatio Itseluottamus Innostus Lajiosaaminen: Tekninen, taktinen ja välineosaaminen Lajirakkaus Sitoutuminen Yhteisöllisyys Tavoitteen asettelu Itsearviointitaidot Oppimaan oppimisen taidot Verkostoitumistaidot Tiedon hankinta- ja arviointitaidot Ajattelun taidot Valmentaja voi vaikuttaa urheilijan kasvuun ihmisenä. Tämä tarkoittaa monenlaisia asioita, esimerkiksi arvojen ja asenteiden oppimista, vastuuseen kasvua, toisten ihmisten arvostusta, itsearvostusta, ihmissuhdetaitoja ja vaikka ihan käytöstapoja. Urheilijana kehittyminen ja lajiosaaminen voidaan ajatella kahtena kokonaisuutena. Urheilullisen elämäntavan oppiminen liittyy myös ihmisenä kasvuun. Lajiosaaminen tarkoittaa lajitaitoja, taktiikkaa, välineosaamista ja kilpailutaitoja. Kuulumisen tunne tarkoittaa sitä, että urheilija kokee itsenä urheilijaksi, oman lajinsa urheilijaksi, hän oppii rakastamaan lajiaan, tuntee kuuluvansa lajiin, seuraan, joukkueeseen tai ryhmään. Itsensä kehittämisen taitojen kautta urheilija oppii kaikkia muita osa-alueita. Näiden taitojen kehittäminen koko urheilijan uran aikana lapsuudesta lähtien on olennaista urheilijaksi kasvussa. Näitä taitoja tarvitaan huipulle pääsyyn, mutta erityisesti myös muussa elämässä. Valmentaja voi vaikuttaa urheilijan kasvuun ihmisenä, urheilijana kehittymiseen ja urheilijan lajiosaamiseen, kuulumisen tunteeseen ja urheilijan itsensä kehittämisen taitoihin.

Fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat: Valmentajan osaaminen Fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat: Itsetuntemus, luovuus, motivaatio, arvot ja asenteet, jaksaminen, terveys Urheiluosaaminen Ihmissuhdetaidot Itsensä kehittämisen taidot Yleinen urheilu- osaaminen Lajiosaaminen Opettamis- ja ohjaamisosaaminen Tunne- ja vuorovaikutustaidot Organisointiosaaminen Ilmaisu- ja keskustelutaidot Ongelmanratkaisutaidot Ihmistuntemus Itsearviointitaidot Oppimaan oppimisen taidot Verkostoitumistaidot Tiedon hankinta- ja arviointitaidot Ajattelun taidot Valmentajien osaamistarpeiden pohjalla ovat valmentajan voimavarat. Ne ovat edellytykset muulle kehittymiselle, mutta myös asia, joissa valmentaja voi kehittyä valmennusuran varrella. Valmentajan urheiluosaaminen tarkoittaa yleistä urheiluosaamista sekä lajiosaamista. Näiden lisäksi urheiluosaamiseen kuuluvat mm. valmentajan pedagogiset taidot, ymmärrys terveyden edistämisestä sekä vaikka teknisten apuvälineiden käytön osaaminen valmentamisessa. Ihmissuhdetaitojen avulla valmentaja välittää ja kehittää osaamistaan. Ilman ihmissuhdetaitoja valmentajan urheiluasiantuntemus saattaa jäädä hyödyntämättä. Kuten urheilijallakin, myös valmentajalla itsensä kehittämisen taidot ovat kaiken kehittymisen avain. Näiden taitojen kehittämisen pitää olla valmentajakoulutuksen punainen lanka.

Valmentajan toimintaympäristö Lapsuusvaihe Nuoruusvaihe Aikuisvaihe Urheilijan ikä Harraste Kilpa Huippu Urheilijan taso Nainen/tyttö Mies/poika Ryhmässä kumpaakin sukupuolta Urheilijan sukupuoli Yksilö Ryhmä Joukkue Harjoittelun organisointi Samantasoinen Eritasoinen Integroitu eri lajeja ja vammaisurheilijoita Harjoitteluryhmä Valmentajan toimintaympäristö määrittää valmentajan osaamistarpeita. Kuvassa on pyritty määrittämään valmentajan toimintaympäristön muuttujia. Urheilijan ikä ja taso ovat yleisimmin huomioituja asioita. Huomioitavia asioita ovat myös urheilijan sukupuoli, harjoitusryhmän koko ja tasoerot. Valmentajan rooli voi olla hyvin erilainen riippuen siitä, onko hän urheilijan henkilökohtainen valmentaja, apuvalmentaja tai ominaisuusvalmentaja tai organisaation asettama valmentaja kuten vaikka maajoukkueen päävalmentaja. Kulttuurimuuttujat ovat myös olennaisia valmentajan osaamistarpeen kannalta. Meillä on paljon esimerkkejä siitä, kun valmentaja siirtyy toisenlaiseen harjoituskulttuuriin tai ympäröivän yhteiskunnan kulttuuri on erilainen, valmentajan osaaminen ei enää toimikaan. Myös olosuhteet tuovat osaamisvaatimuksia. Henkilökohtainen Ominaisuus- tai Akatemiavalm. Päävalmentaja Valmentajan rooli Etninen tausta, uskonto, urheilu- ja valmennuskulttuuri, lajikulttuuri Kulttuuri Olosuhteet Paikkakunnan koko, harjoittelu ja kilpailutilat, seuran toiminta, muut toimijat esim. vanhemmat

Valmentajan toimintaympäristö Lapsuusvaihe Nuoruusvaihe Aikuisvaihe Urheilijan ikä Harraste Kilpa Huippu Urheilijan taso Nainen/tyttö Mies/poika Ryhmässä kumpaakin sukupuolta Urheilijan sukupuoli Yksilö Ryhmä Joukkue Harjoittelun organisointi Samantasoinen Eritasoinen Integroitu eri lajeja ja vammaisurheilijoita Harjoitteluryhmä Perinteisesti valmennusosaamista on kuvattu toimintaympäristössä, jossa valmennettavat ovat huipulle tähtääviä tai siellä jo olevia yksilöurheilijoita ja usein vielä miehiä. Valmennusopit on aikoinaan kirjoitettu pääosin tästä näkökulmasta ja se on muokannut ajatteluamme pitkään. Tästä toimintaympäristöstä on muodostunut normi, johon poikkeamia verrataan. Valmennusosaamista on jäsennetty eron kautta – miten tilanne poikkeaa normista jos valmennetaan vaikkapa naisia tai joukkuetta Henkilökohtainen Ominaisuus- tai Akatemiavalm. Päävalmentaja Valmentajan rooli Etninen tausta, uskonto, urheilu- ja valmennuskulttuuri, lajikulttuuri Kulttuuri Olosuhteet Paikkakunnan koko, harjoittelu ja kilpailutilat, seuran toiminta, muut toimijat esim. vanhemmat

Valmentajan toimintaympäristö Lapsuusvaihe Urheilijan ikä Harraste Nainen/tyttö Yksilö Ryhmä Mies/poika Kilpa Joukkue Ryhmässä kumpaakin sukupuolta Huippu Nuoruusvaihe Aikuisvaihe Urheilijan taso Urheilijan sukupuoli Harjoittelun organisointi Samantasoinen Eritasoinen Integroitu eri lajeja ja vammaisurheilijoita Etninen tausta, uskonto, urheilu- ja valmennuskulttuuri, lajikulttuuri Harjoitteluryhmä Kulttuuri Olosuhteet Paikkakunnan koko, harjoittelu ja kilpailutilat, seuran toiminta, muut toimijat esim. vanhemmat Valmentajan rooli Henkilökohtainen Ominaisuus- tai Akatemiavalm. Päävalmentaja Valmennusosaamisesta normitoimintaympäristössä me tiedämme aika paljon. Valmennusosaamisen tarve muuttuu ratkaisevasti toimintaympäristön muuttuessa. Ajatellaanpa tilanne, jossa valmennetaan suurta ryhmää lapsia, sekä tyttöjä ja poikia, eritasoisia ja eri tavoittein toiminnassa mukana olevia. Joukossa on yksi lapsi, jolla on keskittymishäiriö ja kolme maahanmuuttajataustaista lasta. Lisäksi harjoittelu tapahtuu olosuhteissa, joissa ei ole kunnollisia suorituspaikkoja. Valmentajan osaamisvaatimus näyttää hyvin erilaiselta.

Valmentajan toimintaympäristö / Nuorten seuravalmennus suunnistusseurassa Lapsuusvaihe Urheilijan ikä Harraste Nainen/tyttö Yksilö Ryhmä Mies/poika Kilpa Joukkue Ryhmässä kumpaakin sukupuolta Huippu Nuoruusvaihe Aikuisvaihe Urheilijan taso Urheilijan sukupuoli Harjoittelun organisointi Samantasoinen Eritasoinen Integroitu eri lajeja ja vammaisurheilijoita Etninen tausta, uskonto, urheilu- ja valmennuskulttuuri, lajikulttuuri Harjoitteluryhmä Kulttuuri Olosuhteet Paikkakunnan koko, harjoittelu ja kilpailutilat, seuran toiminta, muut toimijat esim. vanhemmat Valmentajan rooli Henkilökohtainen Ominaisuus- tai Akatemiavalm. Päävalmentaja Nuorten seuravalmentaja suunnistusseurassa toimii pääpiirteittäin tällaisessa tilanteessa. Lyhyt keskustelu: Millaisia käytännön kysymyksiä nousee ensimmäiseksi mieleen? Mikä on osallistujien omassa seurassa suurimpia kysymyksiä liittyen nuorten seuravalmennukseen?

Lapsuusvaihe Valintavaihe Huippuvaihe Valmennusosaaminen urheilijan polun eri vaiheissa Uuden valmennusosaamisen mallin ajatus on siinä, että sen avulla on helpompi hahmottaa valmentajan osaamista. Mallin avulla valmentaja voi itsearvioida omaa toimintaympäristöään ja sitä, mitä hän jo osaa ja mitä pitäisi oppia lisää. Malli sinällään toimii kaikissa toimintaympäristöissä, mutta valmentajan teot ovat erilaisia. Esimerkiksi kuuluvuuden tunteen lisäämiseksi lasten valmentajan teot ovat toisenlaisia kuin aikuisen huippu-urheilijan valmentajan. Valmentaja voi miettiä, onko hän tänään, tässä kuussa tai tänä vuonna tehnyt asioita, joilla on vaikutusta urheilijan itseluottamukseen. Mitä hän on tehnyt urheilijan ihmisenä kasvamisen eteen? Mitkä teot ovat lisänneet urheilijan kuuluvuuden tunnetta ja miten olen edistänyt urheilijan suorituskykyä. Samaan tapaan asiaa voi aukaista myös valmentajakoulutuksissa. Valmentaja voi kuvata omaa osaamistaan etukäteen, jolloin kouluttaja voi suunnitella sisältöjä ja tehtäviä osallistujille sopiviksi. Koulutuksen kuluessa kouluttaja, mentori tai muu palautteen antaja osaa suunnata palautetta valmentajan toimintaympäristön mukaan. Malli avaa valmentajalle osaamistarpeita toimintaympäristön muuttuessa tai vaikka seurajohdolle valmennustiimiä rakennettaessa. Lapsuusvaihe Valintavaihe Huippuvaihe

Valmentajana kehittyminen – Suomen valmentajat ry

Kokonaisvaltainen urheilijakeskeinen suunnistusvalmennus Kokonaisvaltaisuus tarkoittaa, että urheiluun ja urheilusuorituksiin liittyy urheilijan koko elämänalue. Pelkkä hyvin hoidettu harjoittelu ei riitä. Urheilullinen elämänrytmi, riittävät lepo ja muiden elämänalueiden hyvä tilanne edistävät kokonaisuutta. Lajin kuvaus huipputasolla: Lajianalyysi Suunnistusliitto.fi > Huippu > Info > Lajianalyysi

Suunnistajan polun tärkeimmät teemat nuoruudesta huipputasolle Vauhtia! Taitoa! Kanttia! –valmennuslinjaus, valmistui vuonna 2017.

Maltillinen, nousujohteinen ja turvallisen kehittymisen huippu-urheilijaksi turvaa urheilijan lähiympäristö. Perheen ja ystävien merkitys on korvaamaton lapsuus- ja nuoruusiässä. Nuoruusiässä ja huippuvaiheessa näiden lisäksi valmennuksen laatu ja määrä, harjoittelun nousujohteisuus sekä olosuhteet vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten pitkälle urheilija omalla urheilijan polulla etenee.

Tutustu myös Suunnistajan polku kihuenergia. kihu Tutustu myös Suunnistajan polku kihuenergia.kihu.fi/urapolku/ > Suunnistus Suunnistajan polun teemat: YLEISTÄ KOKONAISVALTAINEN VALMENNUS Suunnistustaitoharjoittelu Fyysis-motorinen harjoittelu Lajiharjoittelu vs. kokonaisliikunnan määrä Urheilijan psyyke Kilpailutoiminta Testit Urheilullinen elämäntapa ja urataidot 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tukihenkilöt / -tahot Liitto / Alue Taustatekijät HUOM: ikäryhmät ovat suuntaa antavia. Kehittyminen on aina yksilöllistä, joten polutkin ovat yksilöllisiä. Suunnistajan polku antaa päälinjat toiminnalle. Huippu-urheilun muutostyöryhmän vuonna 2011 käynnistämän kehittämistyön tuloksena valmistui Suunnistajan polku, joka on antanut myös suuntaviivoja Vauhtia! Taitoa! Kanttia! suunnistuksen valmennuslinjaukselle.

Lapsuusvaiheen polun tavoitteena: Reppu täyteen Innostus urheiluun syttyy, kun tuetaan koettua pätevyyttä vahvistetaan tunnetta sosiaalisesta yhteenkuuluvuutta mahdollistetaan autonomia motivaatioilmasto on tehtäväsuuntautunut Hyvä fyysinen harjoitettavuus rakentuu, kun kunnioitetaan yksilöllistä kasvua ja kehitystä toiminnassa on pitkäjänteistä tavoitteellisuutta kokonaisliikuntamäärä on korkea harjoittelu ja liikunta on monipuolista Miten nämä asiat toteutuvat sinun seurassasi? Monipuoliset liikuntataidot karttuvat, kun toiminta on lapsilähtöistä suoritusten määrä on korkea tekeminen on monipuolista toiminta on mielekästä ja konkreettista Lapsuusvaiheen polun asiantuntijatyö on tehty 2012 ja se julkaistiin vihkona elokuussa 2014. Jokainen kohta ja jokaisen kohdan toimenpiteet on hyvä käydä läpi seurassa. Miten nämä toteutuvat? Urheilullinen elämäntapa tarttuu, kun terveysasiat kytketään urheilussa kehittymiseen niihin kasvattaminen aloitetaan ja lapsuusvaiheessa niihin kasvattaminen on tiedostettua ja aktiivista sekä kodit / vanhemmat että seurat / valmentajat ohjaavat lapsia

Valintavaiheen tavoitteena Nuoren urheilijan hyvä päivä Lapsuusvaiheen laatutekijät muuttuvat huippuvaiheen menestystekijöiksi Hyvä harjoitettavuus tarkentuu systemaattiseksi harjoitteluksi Innostus kasvaa intohimoksi Monipuolisista liikuntataidoista jalostuu vahvat lajitaidot Urheilullisesta elämäntavasta syntyy terve urheilija Valintavaiheen polun määrittelytyö julkaistiin elokuussa 2014. Mitä toimia tämä tarkoittaa teidän arjessa? Perheessä, seurassa, alueen toiminnassa….

Innostuksesta intohimoon Innostus kasvaa intohimoksi Innostuksesta intohimoon Motivaatio antaa energiaa, suuntaa energiankäyttöä, on oman toiminnan arvioiminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Sisäinen motivaatio on luontainen taipumus hakeutua kiinnostavien asioiden pariin, jotka palkitsevat sinällään. perustuu tarpeeseen tuntea pätevyyttä, autonomiaa ja yhteenkuuluvuutta. Ulkoinen motivaatio Palkkiot ja rangaistukset ohjaavat, kun motivaation lähde on ulkoinen. Amotivaatio toteutuu, kun toiminnan ja tuloksen välillä ei ole merkityksiä urheilijalle.

Sisäisen motivaation osatekijöitä Koettu pätevyys kuvaa urheilijan käsitystä omista kyvyistään vuorovaikutuksessa sosiaalisen ympäristönsä kanssa. Koettuun pätevyyteen liittyvät myös urheilijan tuntemukset liittyen tehtävän suorittamiseen ja hänen saamansa ulkoinen palaute. Mm: Urheilija tuntee omat vahvuutensa. Koettu autonomia tarkoittaa urheilijan mahdollisuuksia osallistua omaan valmennukseensa liittyviin ratkaisuihin ja päätöksiin. Mm: Kilpailukalenteri, peliaika ja pelillinen rooli. Nuori urheilija on toiminnan subjekti! Tuetaan nuorta hänen omissa ratkaisuissaan. Sosiaalinen yhteiskuuluvuus on ihmisen luontaista tarvetta olla hyväksytty, tuntea kuuluvansa ryhmään sekä saada positiivisia tunteita ja kokemuksia ryhmässä ja ryhmänä toimimisen kautta. Ilmapiiri ryhmässä. Ryhmän toiminnassa huomioidaan jokainen. Kaveripiirin merkitys on suuri nuoruusvaiheessa.

Urheilevaa nuorta tukeva toimintaympäristö Ikätoverisuhteet voimavarana. Urheilijan voimaantuminen ja itseohjautuvuus ryhmätason ilmiönä. Valmentajan ja urheilijan välinen ihmissuhde. Vanhempien merkitys ja rooli.

Eettiset periaatteet nuorten urheilussa Sisäinen motivaatio kasvaa sallivassa ilmapiirissä. Valta ja vastuu on aikuisella. Harhapolut (päihteet, nuuska, doping…)… Suunnistusliiton eettinen linjaus: Reilua peliä rasteilla 1. Jokainen voi suunnistaa omalla tasollaan 2. Suunnistaja huomioi kanssaharrastajat ja ympäristön 3. Suunnistus edistää terveyttä ja hyvinvointia Suunnistusliitto.fi > Liitto Suunnistuksen lajisäännöt Suunnistusliitto.fi > Kilpailu

Lopettaminen – tavallinen ilmiö Lopettaminen – tavallinen ilmiö. Valmentajan toimilla on kuitenkin merkitystä. Valmentajan tulisi aktiivisesti pyrkiä edistämään ryhmähengen kehittymistä ja luoda motivoiva ja innostava ympäristö nuorille urheilijoille. Valmentajan tulee ymmärtää nuoren elämää urheilun ulkopuolella ja osoittaa kiinnostusta sitä kohtaan. Nuori urheilija kaipaa yksilöllistä tukea ja tunnetta, että hän on merkityksellinen joukkueelle, ryhmälle tai seuralle. Sinänsä harrastuksen lopettaminen on normaali tapahtuma nuoren elämässä. Lähipiirin tulisi hyväksyä nuoren päätös, ettei nuoren tarvitse lopettaa tuntien olevansa epäonnistunut.

Lasten ja nuorten suunnistuksen tärkeät elementit Lasten toiminnan tärkeät elementit Nuorten toiminnan tärkeät elementit: Ilo, yhdessäolo, innostus ja kilpaileminen. Jokainen voi valita harrastamisen tason. Toiminnan jatkuvuus ja tasapainoisen kehittymisen tukeminen varmistavat lajissa pysymisen.

Keskustelua Mitä on valmentaminen? Millainen minä olen valmentajana?