LAPSEN ITSEARVIOINTI Alueelliset koulutukset Itäinen, Pohjoinen ja Eteläinen alue Syksy 2016.

Esitys aiheesta: "LAPSEN ITSEARVIOINTI Alueelliset koulutukset Itäinen, Pohjoinen ja Eteläinen alue Syksy 2016."— Esityksen transkriptio:

1 LAPSEN ITSEARVIOINTI Alueelliset koulutukset Itäinen, Pohjoinen ja Eteläinen alue Syksy 2016

2 LAPSEN ITSEARVIOINTI ESIOPETUKSEn OPETUSSUUNNITELMAn perusteet
Arvioinnilla on kaksi tehtävää esiopetuksessa: 1. Opetuksen suunnittelun ja kehittämisen pohjana. 2. Lapsen hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tukeminen. Esiopetuksen tehtävänä on kehittää lasten edellytyksiä itsearviointiin. Itsearviointi on vähitellen kehittyvä taito ja osa oppimisen taitoja. Itsearvioinnin tavoitteena on lisätä lapsen itsetuntemusta oppijana. Arviointia tehdään yhdessä lapsen, huoltajien ja koko kasvatusyhteisön kanssa. Itsearviointi ei ole vain kirjaamista, vaan päivittäisen toiminnan lomassa tapahtuvaa, pedagogisesti tuettua keskustelua ja oivaltamista. Opettaja ohjaa lapsia pohtimaan yhteisten tehtävien onnistumista. Itsearviointi voi olla: jatkuvaa arjen arviointia, projektiarviointia tai henkilökohtaista yksilöarviointia. Arvioinnin tulee olla näkyvää, tavoitteiden selkeitä ja lapsen kehitystasoa vastaavaa.

3 Itsearviointi erilaisia näkemyksiä
Arvioinnin ja näin myös itsearvioinnin täytyy kohdistua ensisijaisesti toimintaan, ei henkilöön, ja sen tulee vahvistaa oppimismotivaatiota ja oppimisedellytyksiä. Mikäli lapsi ei ymmärrä itsearvioinnin tavoitetta ja tarkoitusta tai hänellä ei ole vielä kykyä reflektoida tai arvioida omaa toimintaansa, itsearvioinnit saattavat vaikuttaa kielteisesti lapsen minäkuvaan ja itsetunnon kehittymiseen. (Kasanen 2003) Itsearvioinnin kytkemistä oppilaan oppimisen arviointiin pidetään tehokkaana, sillä se lisää oppilaan tietoisuutta esimerkiksi arvioinnin kriteereistä. (Keurulainen 2013)

4 Lapsen ITSEARVIOINTILOMAKE
Itsearviointitaito kehittyy vähitellen ja sitä harjoitellaan esiopetusvuonna. Itsearviointilomake tehdään sekä syksyllä että keväällä esiopetusvuoden aikana. Itsearviointilomakkeeseen on ohjeistus sekä kirjallisuus- ja materiaaliluettelo. Seurannan ja arvioinnin kohteena lomakkeessa ovat: arjen sujuvuus, sosiaaliset suhteet ja leikki, oppimisen ja työskentelyn taidot, lapsen hyvinvointi sekä lapsen kiinnostuksen kohteet. Osa tehtävistä on yksilötehtäviä ja osa tehdään 4-6 lapsen pienryhmässä. Aikuinen avaa jokaisen kysymyksen erikseen lasten kanssa keskustellen ja yhdessä pohtien esimerkiksi: Mitä meidän ryhmässä tarkoittaa? ”Huolehdin yhteisistä tavaroista.” tai ”Otan toiset huomioon ja autan heitä.” Arviointiasteikko on kolmiportainen: osaan hyvin, osaan vähän ja harjoittelen vielä. Lapsi itse piirtää hymynaaman. Lapsi arvioi itseään omien tavoitteidensa ja edellytystensä mukaan. Opettaja auttaa lasta tavoitteiden asettamisessa ottaen esimerkkejä lapsen esiopetuksen arjesta. Opettajan palautteen tulee olla ohjaavaa, lapsen oppimista tukevaa ja vahvistaa lapsen myönteistä minäkäsitystä.

5 Miten hyödynnän itsearviointilomakkeesta saatua tietoa?
Ryhmän lasten vastauksista opettaja saa sisältöjä esiopetusvuoteen. Esimerkiksi mistä lapset ovat kiinnostuneita, onko ryhmässä kiusaamista ja millaista? Miten yhteisistä tavaroista ja välineistä huolehditaan, miten yhteisiin sääntöihin ja sopimuksiin sitoudutaan, työrauha ryhmässä, miten ratkotaan ristiriitoja ja erimielisyyksiä, miten lapset uskaltavat tuoda esille omia mielipiteitä ja ajatuksiaan? Jne. LEOPS –keskustelussa lapsi on mukana ja itsearviointilomake näytetään vanhemmille ja esiopettaja voi nostaa esille muutamia lapsen vahvuuksia ja kehittämiskohteita yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa pohtien. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan voidaan kirjata lyhyesti keskustelun pohjalta tärkeitä tavoitteita tai havaintoja. Itsearviointilomakkeet tehdään ennen syksyn ja kevään yhteisöllisten oppilashuoltoryhmien kokoontumista. Esiopettaja kokoaa vapaamuotoisesti lapsiryhmältä saatuja vastauksia ja niitä voidaan käsitellä ja hyödyntää oppilashuoltotyössä. (Esim. kiusaaminen.) Vanhempainillassa voidaan esitellä yleisellä tasolla ryhmästä nousseita ilmiöitä ja lasten kiinnostuksen kohteita. Lasten kiinnostuksen kohteista esiopettaja voi laatia yhdessä esiopetusryhmän kanssa esimerkiksi pylväsdiagrammin. Lasten ystävyyssuhteista esiopettaja voi laatia sosiogrammin.