Näkökulmia kunnalliseen nuorisotyöhön

Esitys aiheesta: "Näkökulmia kunnalliseen nuorisotyöhön"— Esityksen transkriptio:

1 Näkökulmia kunnalliseen nuorisotyöhön
Marjut Nurmivuori Perusopetus- ja nuorisojohtaja Oulu Kanuunan teemaseminaari Kotka

2 Organisaatio lähtien Sivistys- ja kulttuurilautakunta Yhteiset palvelut ALUEELLINEN TOIMINTA Sivistys- ja kulttuurijohtaja KESKITETTY TOIMINTA Pohjoinen alue Alue-päällikkö Keskinen alue Alue-päällikkö Itäinen alue Alue-päällikkö Eteläinen alue Alue-päällikkö VARHAISKASVATUSPALVELUT Varhaiskasvatusjohtaja Keskitetyt palvelut PERUSOPETUS- JA NUORISOPALVELUT Perusopetus- ja nuorisojohtaja Keskitetyt palvelut LUKIOKOULUTUS JA VAPAA SIVISTYSTYÖ Lukiojohtaja KULTTUURIPALVELUT Kulttuurijohtaja LIIKUNTAPALVELUT Liikuntajohtaja

3

4 ALUEELLISTA TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET
Monialaisen verkoston yhteiset tavoitteet ja toimijoiden uusi rooli Osallisuus, yhteisöllisyys ja alueen identiteetti Alueella luodaan asukkaiden hyvinvointia

5 Kehittämistyön painopisteet vuodelle 2019
PÄÄMÄÄRÄNÄ HYVINVOIVA LAPSI, NUORI, PERHE JA YHTEISÖ YHTENÄINEN KASVUN JA OPIN POLKU - toimintamallit YHTEISÖLLISYYS JA OSALLISUUS - kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta VÄLITTÄVÄ TOIMINTA- KULTTUURI - asukkaat osallistumassa ja vaikuttamassa - asukasillat - aluefoorumit PERHE- KESKEINEN TOIMINTA

6 NUORISOTYÖ MUUTOKSESSA –. Ollako vai eikö olla. Missä olla
NUORISOTYÖ MUUTOKSESSA – Ollako vai eikö olla? Missä olla? Missä nuoret ovat? nuorisotyö on hajallaan ja sitä johdetaan hajautetusti nuorisotyö omana toimialueenaan haalenee ymmärrys nuorisotyöstä murenee vahva ammatillinen nuorisotyöote katoaa koulunuorisotyö – koulun siirtyminen kohti nuorisotyötä? osa nuorista kohdataan vain ongelmien kautta

7

8

9

10 Kiitos!

11 Alueellisen toiminnan toteutuminen, esimerkkejä vuodelta 2018
VÄLITTÄVÄ TOIMINTAKULTTUURI Varhaiskasvatus, perusopetus- ja nuorisopalvelut - yhteinen hyvinvoiva kasvuyhteisöprosessi, kasvun ja opin polku – kuvaamisen työ alkanut. Positiivisen pedagogiikan sekä vuorovaikutus-ja tunnetaitokoulutuksiin on osallistuttu, ja toimintamalleja kehitetty ja otettu käyttöön yksiköissä. Yksiköiden ja oppilashuollon välinen yhteistyö on tiivistynyt toimintakaudella toteutuneen kehittämistyön (oppilashuollon kohtaamisia) myötä. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö on lisääntynyt. Alueellisen toiminnan toteutuminen, esimerkkejä vuodelta 2018 HYVINVOINTITIETO Kokemuksellista hyvinvointitietoa on kerätty yksiköissä lapsilta, vanhemmilta ja henkilöstöltä, ja sitä on hyödynnetty yksikkötason kehittämisessä. Alueellisessa kehittämistyössä hyödynnetään myös muita olemassa olevaa mittaritietoa, esim. poissaolot, Lapset puheeksi – keskustelut, HYVE-tiedot, laajat terveystarkastukset, lastensuojeluilmoitusten määrä. YHTEISÖLLISYYS JA OSALLISUUS Eri ikäryhmien välinen yhteistyö on vahvistunut. Monikulttuurisille perheille on järjestetty osallisuutta lisääviä tapahtumia. Perhekeskeisiä osallisuutta lisääviä, alueiden tarpeista nousevia toimintarakenteita on vahvistettu ja kehitetty edelleen. Monenlaisia poikkitoiminnallisia alueiden tarpeisiin vastaavia toimintoja on käynnistynyt mm. alueellisia poikkitoiminnalliset vanhempainillat, kaveritunnit, yhteisölliset oppitunnit, lähirähinätoiminta, ryhmäyttämistunnit, hyvinvointiviikot, alueelliset lapsiperhefoorumit, verkostoiltapäivät, palvelukahvit. ASIAKASLÄHTÖISYYDEN VAHVISTAMINEN Päiväkoti-neuvolatoimintamalleja on vahvistettu. Lapsuus.ouka.fi – palvelun käyttö on lisääntynyt. Lapsiperheiden kokemustieto-/ palveluntarvekyselyitä toteutettu ja suunnitteilla useissa palvelukeskittymissä. Esimerkkinä Hiukkavaaran perhekeskusmalli, Kaakkurin hvk:n iltaneuvolavastaanotto KUSTANNUSVAIKUTTAVUUS Henkilö- ja tilaresurssien yhteiskäyttö on lisääntynyt, esim. päiväkoti-neuvolatoiminta, avoin varhaiskasvatus ja koululaisten IP-toiminta. Päiväkoti-ja koulutilojen ja salien yhteiskäyttö ja kuntalaiskäyttömäärä on lisääntynyt. Nuorisopalvelujen jalkautuminen kouluille esimerkiksi välituntitoimintaan ja ryhmäytymiseen on lisääntynyt.