Seuratanssiako vaiko kilpatanssiako?

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Sosiaaliset taidot Elinikäiset oppimisen kontekstissa sosiaaliset taidot ovat avainasemassa. Nostamme esille neljä lähestymistapaa konseptissamme: Itseohjautuva.
Advertisements

RPS.
ATK- POHJAINEN ARVIOINTI PAKOLLINEN GE2 (YHTEINEN MAAILMA – kulttuurimaantieteen kurssi) KEVÄT 2012.
TVT ja verkot opetuksessa ja oppimisessa Opintopäivä Arcada, Haaga & Helia Tore Ståhl Pil-projektet
OHJAAMINEN.
Oppimista tapahtuu: Opelta oppijalle Oppijalta toiselle
Minä oppijana 1 ov..
ILTAOHJELMAKAAVIO LAIVASEMINAAREJA VARTEN Lähde ravintolaan Juo Mene sänkyysi Hae joku tanssimaan Lähteekö hän ?? Kyllä Viehät -tävä ? Tanssi Kyllä Ulkomaa-
Ajatuksia oppimisesta
Terveystieto 7.
PSYKOLOGIA 7 Koulukohtainen soveltava/ S
YHTEISTOIMINNALLINEN & YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN
Ilpo Mäki, rehtori Oulun Aikuiskoulutuskeskus
AIKUINEN OPPIJA.
BOOGIE TOUR 2004 Vaasassa Rollingin salilla Fusku (lavajive) ja
Latinalaistansseja Tervetuloa latinalaistanssien kuumiin rytmeihin mukaan. Latinalaistansseja on tanssittu läpi aikojen. Tunnetuimpia tansseja ovat samba.
Riippuvuus tupakoinnista
Elämänlaatu Mitkä tekijät vaikuttavat nuoren hyvinvointiin?
Liikunnan arviointi luokilla
Ennakkotietämys esiin! Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteeet (mat/fys/kem suunt.) Syksy 2014 Kari Sormunen.
Taitava oppija Osaa yhdistellä tasapainoisesti erilaisia oppimistyylejä. On tietoinen siitä, miten itse oppii parhaiten. Pyrkii laajentamaan omia oppimisen.
Kilpailijan starttikurssi
Raunistulan koulun oppimis- ja osallisuuskysely luokille syyskuussa OHJE: Opettaja ohjaa työskentelyä. Kuva/dia heijastetaan videokameralla.
Ops seminaari Askola.
TASO 2 SISÄLTÖALUE 2 Teema 2 Osaamistavoite 2 4. oppisisältö: ”Eri ominaisuuksien perusharjoitteiden oikeat suoritustekniikat” Taitoharjoittelun tunnuspiirteet.
Suuttumuksen hallinta
Välipalaute Moduuli 3 Mitä tästä voimme oppia? Mitä parantaa?
Miten tukea lukio- opiskelijaa? Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut Oppilashuoltoyksikkö Lukion koulupsykologit ja –kuraattorit Kevät 2014.
Skeema Ihminen on sosiaalinen olento Motivointi 1: Pohdintapilvi: Oletko sosiaalinen silloin kun olet sosiaalisessa mediassa?
MVLT-KOULUTUKSEN AIHEET 1. MAALIVAHTIPELIN PERUSTEET 2. PELI LUONNE LUISTELU 3. OPPIMINEN 4. PELIKÄSITYS 5. MAALIVAHDIN TEKNISET- JA LAJITAIDOT 6. PELIASENTO.
PEDAGOGINEN ILTAPÄIVÄ
SUOMEN SOSIAALIPSYKIATRISTEN YHTEISÖJEN KESKUSLIITON KOULUTUSPÄIVÄT
VALINNAISET AINEET Piirros Mika Kolehmainen.
Konstruktivismi Tekijä Bogi
VALINNAINEN LIIKUNTA 8. lk 2h/viikko 9.lk 2h/viikko
PARIKKALAN ESIOPETUSSUUNNITELMA
TANSSIMUSIIKIN RYTMIIKKA
Oppimisen moninaisuudesta Jyväskylä Arto Riihimäki SEL ry.
Kieli itseilmaisun välineenä
LEMPIKOULU-OPPIMISKERRAN TEORIA
TANSSITUNNILLA HUOMIOITAVIA KÄYTÄNNÖN ASIOITA
TET =Työelämään tutustuminen
PARITANSSIN OPETTAMISEN PORTAAT
Luvut 16 ja 17 Motivoitunut ja sitoutunut opiskelija
Opettajasta/kouluttajasta (oppimisen) ohjaajaksi
Kaakkurin koulun valinnaisaineet
Yksilön lyhyt historia
AKROBATIAVOIMISTELU Kansallinen tuomarikoulutus Taiteellisuustuomari I-taso
Skeema Ihminen on sosiaalinen olento Motivointi 1: Pohdintapilvi: Oletko sosiaalinen silloin kun olet sosiaalisessa mediassa?
Sähköiset yo-kirjotukset
Kohti hyvää kuntoa Kpl 30.
PARITANSSIN OPETTAMISEN PORTAAT
Oppiminen oppilaan omien kiinnostuksenkohteiden kautta
Opettajaopinnot kahdessa aineessa
MVLT-KOULUTUKSEN AIHEET
PARITANSSIN OPETTAMISEN PORTAAT
TET =Työelämään tutustuminen
Kaakkurin koulun valinnaisaineet
Sosiaalisuus ja sosiaalisen tarkastelu
VALINNAISET LIIKUNTAKURSSIT
Psyykkiset ja sosiaaliset ominaisuudet valmennuksessa
Talvityhyt-seminaari turvallisuutta - terveyttä - työkykyä -
Käytännön harjoitus 4.1. Teemaharjoitus, käyräsuunnistus
Hanke
OPPIMISTA OHJAAMAAN - Oppimistaidot ja ohjaava opetus
Juniorivalmentajapolku 1- taso: Introilta – Taidon oppiminen Tavoite: Ymmärtää taidon kehittymiseen vaikuttavat tekijät, ymmärtää lyönnin ja heiton perusteet.
VALINNAISET LIIKUNTAKURSSIT
KAUHAJOEN YHTEISKOULU 7.lk - VALINNAISAINEILTA
Uuden opetussuunnitelman ajankohtaiset teemat
VALINNAISET AINEET Piirros Mika Kolehmainen.
Esityksen transkriptio:

Seuratanssiako vaiko kilpatanssiako? Tanssikoulu TanssinTahti Liisa Kontturi-Paasikko 2017

Seuratanssi (lavatanssi) Tanssilajikirjo on laaja ja elävä eikä tanssilajien perustekniikkaa tai oikeaa suoritustapaa ole määritelty yleisesti vaan jokainen tanssija / opettaja voi muodostaa tekniikasta oman näkemyksensä Kuviomateriaali on ”vapaa” lajien perusopetuksesta lähtien. Perusaskeliko tovat yleisesti tunnettuja ja pohjautuvat pitkälti tanssiperinteeseen. Lavoilla tanssittaessa tanssiminen on ns. sosiaalista tanssia, jossa pääosassa on yhteisen tanssituokion luominen sen hetkisen parin kanssa. Lajeja tanssitaan myös kilpailullisessa muodossa. Onko silloin vielä kyse sosiaalisesta tanssista vai tuoko kilpailutilanne tanssimiseen uudenlaisia elementtejä?

Seura-ja kilpatanssi yhteisiä piirteitä Soiva musiikki. Vakioissa yhteisiä valssi, hidas valssi, tango, foksit Lattareissa yhteisiä cha cha, bolero, samba. Salsa ei kuulu kilpatansseihin. Paso Doble ja Jive kuuluvat kilpatansseihin. Tanssilajit Vakioissa yhteisiä valssi (wieninvalssi), hidas valssi (valssi), hidas foksi (foxtrot). Seuratanssipuolella lisää vakiotanssinomaisia lajeja. Kilpatanssien quickstep harvemmin käytössä seuratanssikentällä, tango on erilainen. Lattareissa yhteisiä cha cha, rumba- bolero (rumba), samba. Salsa ei kuulu ”kilpatansseihin”. Jive on mukana kilpatanssilattereissa, seuratanssipuolella luetaan kuuluvaksi swinglajeihin. Paso Doblea ei ole seuratanssipuolella. Tanssitekniikka Portaita pääsee ylöspäin vain kiipeämällä, ylimmälle tasolle ei voi hypätä käymättä läpi alempia tasoja.

Seura-ja kilpatanssi yhteisiä piirteitä Tanssilajien luonteenomaiset piirteet Kilpatanssissa määritelty tanssitekniikan (ja musiikin) pohjalta, seuratansseissa määritelmä voi olla väljempi. Parin kanssa liikkuminen, vienti ja seuraaminen Tanssiasennot ja –otteet ovat samanlaisia. Lajinomainen painonsiirto aiheuttaa vienti-seuraamiseen tietynlaisen tuntuman, jossa voiman käytön määrä on riippuvainen kehon dynamiikan muutoksista. Musiikkiin tanssiminen Perusrytmin hahmottamisen tapa on yhteinen. Perusaskelikkojen ajoittaminen suhteessa iskuihin on pääosin samanlainen. Musiikintulkinta kilpatanssissa pitää sisällään perusrytmin ja iskujen lajinomaisen ajoituksen tulkitsemista, seuratansseissa yleisimmin fraaseihin tanssimista ja yksittäisten musiikillisten tapahtumisen seuraamista.

Kilpatanssi (tanssiurheilu vakiot&lattarit) Tanssilajit on määritelty ja niihin on sidottu tietty tekniikka ja kuviomateriaali. Myös ns. vapaat kuviot on yleensä sidottu tanssiperinteeseen ja lajin karaktääriin. Kilpailutilanteessa ja sitä varten harjoiteltaessa on kyse esittävästä tanssista, jossa parin kanssa tanssimisen lisäksi korostuvat esiintyminen ja ulkoinen olemus Lajeja tanssitaan myös sosiaalisessa muodossa ilman esiintymis- / kilpailutilanteen mukanaan tuomia vaatimuksia. Onko silloin vielä kysymys kilpatanssista?

Tanssikurssien ja kursseilla käymisen tavoitteita Sosiaalinen ja psyykkinen tavoite Minä—kursseilla opitut asiat voivat johtaa parempaan itsetuntemukseen ja onnistumisen kokemukset kohottavat itsetuntoa terveellä tavalla Me /parin kanssa, me / ryhmässä. Kurssilla tapaa mukavia ihmisiä ja saa uusia ystäviä, joiden kanssa kenties luodaan uutta sosiaalista verkostoa Taitotavoite / Fyysinen tavoite Jokainen kursseille tulija haluaa varmaan oppia tanssiTAITOA ja nälkä kenties kasvaa syödessä, jolloin perustaitoa haluaa syventää. Tanssitaito, ”tanssitekniikka”, parityöskentely, musiikkiin tanssiminen. Tanssiminen on keholle terveellinen tapa liikkua, sen avulla voi kehittää ja ylläpitää fyysistä kuntoa. OPETTAJA / OHJAAJA PITÄÄ HUOLEN SIITÄ; ETTÄ TAVOITTEET PYSYVÄT SOPIVASSA TASAPAINOSSA TAI ETTÄ ESILLE NOSTETTUA TAVOITETTA TYÖSTETÄÄN RYHMÄN TASOLLE SOPIVALLA TAVALLA:

Taidon oppiminen Oppimiseen vaikuttavat mm. motivaatio, aiemmat taidot ja kokemukset, harjoittelun määrä ja palaute Taidon harjoittelu on välttämätöntä taitavaksi tulemiselle Taitavalla ihmisellä suoritus automatisoituu Oppija on itse vastuussa oppimisesta. Ohjaaja / opettaja voi antaa malleja, vinkkejä, palautetta, esimerkkejä ja näyttää oppilaalle suuntaa kohti yhdessä sovittua tavoitetta. Mutta taidon oppimisen eteen tehtävän työn tekee jokainen oppija itse ja käyttää tähän sekä itselleen luontaisia kanavia että kenties haluaa harjoitella myös niitä kanavia, jotka eivät ole omalle persoonalle tavallisia.