TANSSIMUSIIKIN RYTMIIKKA

Esitys aiheesta: "TANSSIMUSIIKIN RYTMIIKKA"— Esityksen transkriptio:

1 TANSSIMUSIIKIN RYTMIIKKA
Liisa Kontturi-Paasikko 2017 Oamk PA16

2 MITÄ JA MIKSI? MITÄ TANSSIJAN OLISI HYVÄ YMMÄRTÄÄ MUSIIKISTA?
MIKSI MUSIIKKIA PITÄISI YMMÄRTÄÄ? tanssinopetuksessa puhutaan monesti ”musiikintulkinnasta”, mutta sitä opetetaan usein fiilispohjalta, jolloin esimerkiksi käsitteiden ja termien käyttäminen on kovin kirjavaa. MITÄ TANSSINOPETTAJAN TULEE YMMÄRTÄÄ SOIVASTA MUSIIKISTA? peruskäsitteet, jotta niiden käyttö saataisiin johdonmukaiseksi rytmiikan perusteet eri tanssirytmien erityispiirteet MITÄ TANSSIJAN OLISI HYVÄ YMMÄRTÄÄ MUSIIKISTA? Rytmiikan perusteet siinä laajuudessa kuin ne vaikuttavat tanssikuvioiden ajoituksiin ja parin kanssa liikkumiseen kappaleen tunnelman ilmentäminen tanssin avulla

3 TANSSIMUSIIKIN RYTMIIKAN PERUSTEITA
ISKU – TAHTI – ” TAHTIPARI ” - ”KASI” –FRAASI – SÄKEISTÖ – SÄE TEMPO Iskuja vaiko tahteja minuutissa? RYTMIKERROS Perusrytmikerros Luonteenomainen rytmikerros Melodiarytmikerros MUITA KÄSITTEITÄ?

4 TAVALLISIMMAT KOLMIJAKSOISET TANSSIRYTMIT
VALSSI Bassolla 1, sointusoittimilla 2-3 wieninvalssi, suomalainen valssi,ruotsalainen merimiesvalssi, slaavilainen mollivalssi, musettevalssi jne. TANSSILAJINA VALSSI, WIENINVALSSI HIDAS VALSSI Bassolla 1, sointusoittimilla 2-3, lisäksi mukana suora tai kolmimuunteinen 8-osa syke TANSSILAJINA HIDAS VALSSI MASURKKA HAMBO, POLSKA TANSSILAJINA MASURKKA ( TAI VALSSI)

5 TAVALLISIMMAT TASAJAKOISET TANSSIRYTMIT
POLKKA, JENKKA, HUMPPA ns. vuorobasso Polkan ja jenkan pohjalla rekilauluperinne. Polkassa ja jenkassa esim. säkeistörakenne on lyhyempiä. Humppa on suomalaistettu versio ”amerikan jazzista”, jolloin harmonia ja rakenne on monimuotoisempaa kuin polkassa ja jenkassa. Sinänsä rytminen peruskudos on kuitenkin hyvin samanlainen. n suomalainen versio Basso soittaa pääsääntöisesti iskut 1 ja 3. TANSSILAJINA POLKKA, JENKKA, HUMPPA

6 TAVALLISIMMAT TASAJAKOISET TANSSIRYTMIT
FOXTROT / FOKSI Basso 1,3 / sointusoitin 2,4. Rummut ”käs-säät-sä” TANSSILAJINA: FOKSI, FUSKU, HIDAS FOKSI (FOXTROT), QUICKSTEP BEAT T Bassossa bumt-si-bum, rummuissa ns Yleiskomppi TANSSILAJINA: FOKSI, FUSKU, BUGG, JNE TRIOLI Jokaisen iskun päällä trioli, tempo hidas. TANSSILAJINA BLUES, ”HITAAT” JNE.

7 TAVALLISIMMAT TASAJAKOISET TANSSIRYTMIT / BLUESMUSIIKIN JÄLKELÄISET
R´n B /R´n Roll Ominaista suoraviivaisuus ja ”yksinkertaisus” esim. rakenteessa ja harmoniassa. Rhythm and blues  valkoisten soittamana rock´n roll, Bändit yleensä pieniä, rytmiryhmän merkitys korostunut. TANSSILAJINA JIVE, BW, BUGG BLUES Swing, jazz Ominaista laaja harmonia, monimuotoinen rakenne. Isot orkesterit, joissa rytmirhyhmä oli ”välttämätön paha”. TANSSILAJINA JIVE, LINDY YM. SWINGIT, BUGG SWING R´B JIVE, SHUFFLEBEAT Yhteiset piirteet, jotka korostuvat eri tavoin eri tyyleissä: Basso soittaa joka iskulle Vahva kakkonen ja nelonen Perusiskujen takapotku

8 TAVALLISIMMAT TASAJAKOISET TANSSIRYTMIT
TANGO Yksinkertaisuudessaan monimuotoinen ja siksi hyvin moninainen. Perusrytmin variaatiot tavallisia myös biisin sisällä. Saksalaisvaikutteinen marssitango, pehmeä ”iglesiastango”, suomalainen bolero / bequinetango, argentiinalaisen tangon eri muodot jne jne. TANSSILAJINA TANGO

9 TAVALLISIMMAT TASAJAKOISET TANSSIRYTMIT/ LATTARIT
Lattareissa luonteenomainen rytmikerros syntyy usean eri soittimen muodostamasta kudoksesta. KUUBAN LATTARIT / rytmiikan pohjana son-clave BOLERO Nelosiskun kahdennus. Maracas tms. pehmentää rytmiikan TANSSILAJINA RUMBA CHA CHA Staccatomainen perusrytmi, nelosen (ja kakkosen) kahdennus TANSSILAJINA CHA CHA SALSA Basso ei soita ykköselle, nelosen kahdennus. TANSSILAJINA SALSA

10 TAVALLISIMMAT TASAJAKOISET TANSSIRYTMIT/ LATTARIT
Lattareissa luonteenomainen rytmikerros syntyy usean eri soittimen muodostamasta kudoksesta. BRASILIAN LATTARIT / rytmiikan pohjana samba-clave SAMBA Basson bumb-tsi- bum, kahdeksasosa säkätys. TANSSILAJINA SAMBA. Bossa Nova, Forro

11 Oppimistehtävä Hae seuraavien tanssilajien opettamiseen 3 alkeisopetukseen sopivaa biisiä.  hidas valssi, valssi (wieninvalssi), tango, foksi, hidas foksi cha cha, rumba / rumba-bolero, samba, salsa jive, fusku, bugg, lindy hop, bw PALAUTA TEHTÄVÄ OPTIMASSA OLEVAAN KANSIOON. TEE YKSI WORD- TIEDOSTO, JOHON LISTAAT KAIKKI BIISIT. Kirjoita listaan: - biisin nimi ja esittäjä - mitä tanssirytmiä ko. biisi edustaa 

12 Millä perusteella valitsen musiikkia?
Musiikkivalintojen avulla vaikutetaan oppilaiden ymmärrykseen ja ajatusmaailmaan Musiikilla on iso vaikutus tanssitunnin yleistunnelmaan ja oppilaiden viihtyvyyteen. Musiikki houkuttaa tanssista esiin erilaisia tyylejä Selkeä musiikki helpottaa oppimista Alkeistaso  selkeä ja tyylinmukainen perusrytmi, sopiva tempo, kohderyhmälle sopivan tyyliset kappaleet (käyttötarkoitus) Sinun ei itse tarvitse pitää musiikkityylistä tai kappaleesta Haastavuutta kappaleeseen tuovat melodiarytmin korostuminen, tempon eläminen, vahvat tunnelmanvaihdot, pienet yksittäiset ”tapahtumat” kappaleessa.

13 Mikä tekee kappaleesta tyylinmukaisen ja laadukkaan?
Bändin yhteissoitto, josta kuuluu hyvä ”svengi” Eri rytmikerrosten yhteensopivuus —perusrytmi, luonteenomainen rytmi ja melodiarytmi ovat synkronissa keskenään Eri instrumentit toteuttavat ko. lajille tyypillisiä elementtejä tyylinmukaisella tavalla Laulu on yksi osa kokonaisuutta, mutta sen ei pidä saada liikaa painoarvoa. Epäpuhtaus ja rytminen epätarkkuus eivät kuulu laadukkaaseen kappaleeseen, äänen väristä (soundista) tykkääminen sen sijaan on makuasia.