Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön tuloverotus

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
KONEIDEN JA KALUSTON HANKINTAMENON JAKSOTTAMINEN TILINPÄÄTÖKSESSÄ
Advertisements

Asuintalovaraus ja rahastointimenettely
Palkat kirjanpidossa.
VEROTUS - VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN PERUSTEET
Taitelijan ja freelancerin tuloverotus
Verotuksen perusteet – Yritysverotuksen osuus
Yritysmuodot Yksityinen toiminimi 2. Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö
Pienyrityksen tilinpäätös käytännössä
AB20A0200 Rahoituksen perusteet Tiia Tynys
Verotuksen perusteet IV, YE;HY;KY
Välittömän verotuksen osion sisältö
Johdanto yritysverotukseen
Yritysmuodot Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö 3. Kommandiittiyhtiö
Verotuksen perusteet – tuloverotuksen rakenne ja verovelvollisuus
Verotuksen perusteet – tuloverotuksen rakenne ja verovelvollisuus
YRITYSVEROTUS NYT JA TULEVAISUUDESSA
Verotuksen perusteet VII. EVL
Yritysjuridiikka, johdatus verotukseen
Varojen arvostaminen nettovarallisuuslaskennassa
Yritysverotus – A 32C220 Osinkojen ja osakeluovutusten verotus
Verotuksen perusteet III, luovutusv.
MAATILAN VERO-SUUNNITTELU VUODEN PÄÄTTYESSÄ
TÄMÄ KALVOSARJA SISÄLTÄÄ KOKO VEROJAKSOON LIITTYVÄÄ TIETOA Verotus – 1
Yksityisen elinkeinonharjoittajan tuloverotus Verohallinto.
. Osakeyhtiö; Erillinen verotus = yhteisövero 20 % verotettavasta tuloksesta Henkilöyhtiöt; Yksityisliike, AY, KY Tulo verotetaan omistajien tulona Osa.
Vero-osion rakenne AiheMateriaaliTehtävät Välittömän verotuksen periaatteet s Yksityisliikkeen verotus Elinkeinotoiminnan verotettavan tulon laskenta.
Osakeyhtiön ja osuuskunnan tuloverotus Verohallinto.
Yritysverotus – osinkotulon ja osakkeen luovutuksen verotus OTK / OTM Ilkka Lahti 2015.
Verotuksen perusteet II Tuloverotuksen perusteet ja ansiotuloverotus Apulaisprof. Tomi Viitala.
Verotuksen perusteet – tuloverotuksen rakenne ja verovelvollisuus OTK / OTM Ilkka Lahti.
Uuden yrityksen verotus Verohallinto. 2 Sisältö Määritelmiä Yritysmuodon valinta Yritystoiminnan aloittaminen Verohallinnon rekisterit Ennakkoperintärekisteri.
Verotuksen perusteet III Pääomatulojen verotuksen perusteet Apulaisprof. Tomi Viitala.
TUKIPAKETIN VEROTUS JA TULONTASAUS
Liiketoimintasuunnitelma Liiketoimintasuunnitelma on yritystoiminnan kokonaisvaltainen suunnitelma. Se analysoi, perustelee ja täsmentää liikeideaa. Liiketoimintasuunnitelma.
Verotuksen perusteet IV - eri yritysmuotojen verotus Apulaisprof. Tomi Viitala.
Yritysverotus – Kertaus / Johdanto OTK / OTM Ilkka Lahti 2015.
Verotuksen perusteet – tuloverotuksen rakenne ja verovelvollisuus OTK / OTM Ilkka Lahti 2016.
Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön tuloverotus Verohallinto.
Verotuksen perusteet – tuloverotuksen rakenne ja verovelvollisuus
Osakeyhtiön ja osuuskunnan tuloverotus
TUKIPAKETIN VEROTUS JA TULONTASAUS
Yksityisen elinkeinonharjoittajan tuloverotus
Kirjanpidon tilit 1/2 Liiketapahtumat kirjataan tileille
Yritysverotus – Varojen arvostaminen nettovarallisuuslaskennassa
KHO 2007:52 Avopuolisot A nimellinen omistaja, B päättäjä
Yritysverotus – Vapaan oman pääoman rahaston varojenjako verotuksessa
Yritysverotus – Työpanososinko
Kaksinkertainen kirjanpito
Yritysverotus – osinkotulon ja osakkeen luovutuksen verotus
Verotuksen perusteet – tuloverotuksen rakenne ja verovelvollisuus
Verotuksen perusteet – tuloverotuksen rakenne ja verovelvollisuus
Elinkeinoverolaki tiivistelmä /ks
HENKILÖYHTIÖT Laki avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (AKL)
Yritysverotus – Työpanososinko
Vuokratulojen verotus
Osakeyhtiön ja osuuskunnan tuloverotus
Yritysverotus – Varojen arvostaminen nettovarallisuuslaskennassa
Sinulle – veroilmoitus verkossa
TÄMÄ KALVOSARJA SISÄLTÄÄ KOKO VEROJAKSOON LIITTYVÄÄ TIETOA Verotus – 1
TÄMÄ KALVOSARJA SISÄLTÄÄ KOKO VEROJAKSOON LIITTYVÄÄ TIETOA
Vero-osion rakenne Aihe Materiaali Tehtävät
HENKILÖ-VEROTUKSEN PÄÄPIIRTEET
ERI YRITYSMUOTOJEN VEROTUS OMISTAJAN KANNALTA
Vero-osion rakenne Aihe Materiaali Tehtävät
Verokannat - tarkennus
ERI YRITYSMUOTOJEN VEROTUS OMISTAJAN KANNALTA
Vero-osion rakenne 1. lähiopetustunti 2. etänä 3. lähiopetustunti
Vero-osion rakenne 1. lähiopetustunti 2. etänä 3. lähiopetustunti
Verokannat - tarkennus
Välittömän verotuksen osion sisältö
Esityksen transkriptio:

Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön tuloverotus Verohallinto

Sisältö Verotettava tulo lasketaan tulolähteittäin Elinkeinotoiminnan tulolähteen tuloksen laskeminen Elinkeinotoiminnan tulolähteen tuloksen verottaminen Nettovarallisuuden laskeminen Yhtiömieskohtaisen nettovarallisuuden laskeminen Yhtiömieskohtaiset vähennykset tulo-osuudesta Yhtiömiehen tulo-osuuden jakaminen pääoma- ja ansiotuloksi Avoimen yhtiön tulon verottaminen Kommandiittiyhtiön tulon verottaminen Yhtiön ja yhtiömiehen väliset toimet

Verotettava tulo lasketaan tulolähteittäin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaan Elinkeinotoiminnan tulolähde Maatalouden tulolähde Verotettava tulo lasketaan maatilatalouden tuloverolain mukaan Henkilökohtainen tulolähde (muun toiminnan tulolähde) Verotettava tulo lasketaan tuloverolain mukaan Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön tulo määritellään tulolähteittäin. Avoimella yhtiöllä ja kommandiittiyhtiöllä voi olla verotuksessa kolmeen eri tulolähteeseen kuuluvaa toimintaa. Tulolähdejako vaikuttaa mm. siihen, minkä verolain mukaan verotettava tulo lasketaan. Jos harjoitettu toiminta on elinkeinotoimintaa, laskemiseen sovelletaan elinkeinoverolain säännöksiä (laki elinkeinotulon verottamisesta, EVL). Maatalouden verotettava tulos lasketaan puolestaan maatilatalouden tuloverolain mukaan (MVL). Henkilökohtaista tulolähdettä verotetaan tuloverolain mukaan (TVL). Kunkin tulolähteen tulos on tulolähteen tuottojen ja kulujen erotus. Jos tulolähteen tuotot ovat suuremmat kuin tulolähteen kulut, tuloksena on tulolähteen positiivinen tulos. Jos tulolähteen tuotot ovat pienemmät kuin kulut, muodostuu tulolähteen tappio. Yhden tulolähteen kuluja ei voi vähentää toisen tulolähteen tuloista eikä yhden tulolähteen tappiota saa vähentää toisen tulolähteen voitosta. Kunkin tulolähteen tappio vahvistetaan erikseen, ja sen saa vähentää saman tulolähteen tulosta seuraavien 10 verovuoden aikana. Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön henkilökohtaisen tulolähteen muodostaa tavallisimmin esimerkiksi vuokratulo, joka on saatu elinkeinotoimintaan kuulumattomasta kiinteistöstä tai huoneistosta.

Elinkeinotoiminnan tulolähteen tuloksen laskeminen Veronalaiset tuotot vähennyskelpoiset kulut ja poistot = Elinkeinotoiminnan tulolähteen tulos - aikaisempien vuosien tappiot = Elinkeinotoiminnan tulolähteeseen vahvistettava tappio > < Tulot suuremmat kuin menot Menot suuremmat kuin tulot Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö eivät ole erillisiä verovelvollisia, vaan ns. laskentasubjekteja, joiden eri tulolähteiden tulokset jaetaan verotettavaksi yhtiömiesten tulona. Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön tuloverotus toimitetaan kahdessa vaiheessa: ensin lasketaan yhtymän tulolähteiden tulokset, ja sen jälkeen kunkin tulolähteen tulos jaetaan yhtiömiesten kesken ja verotetaan heidän tulonaan. Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön elinkeinotoiminnan tulolähteen tulos on toiminnan yhteenlaskettujen tuottojen ja kulujen erotus. Jos tulolähteen tulos on voitollinen, tuloksesta vähennetään saman tulolähteen vahvistetut tappiot aiemmilta vuosilta. Tappioiden vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä tulos jaetaan yhtiömiesten tuloksi ja verotetaan heidän verotuksessaan. Yhtiömiehen osuutta jaettavasta tulolähteen tuloksesta sanotaan yhtiömiehen tulo-osuudeksi. Jos tuotot ovat pienemmät kuin kulut, muodostuu tulolähteen tappio. Jos jonkin tulolähteen tulos on tappiollinen, tappio vahvistetaan yhtymän sen tulolähteen tappioksi. Avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön tappiota ei voi verotuksessa siirtää yhtiömiehelle. Veronalaisia elinkeinotoiminnan tulolähteen tuloja ovat kaikki tulot, jotka on saatu toiminnasta rahana tai rahanarvoisena etuna. Vain jos tuloerä on erikseen säädetty verottomaksi, se on tulolähteen verotonta tuloa. Vähennyskelpoisia tulolähteen kuluja ovat kaikki tulolähteen tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot. Tiettyjen menojen vähennyskelpoisuutta on kuitenkin verotuksessa rajoitettu. Osa menoista kirjataan kuluksi kerralla (niin sanottuna vuosikuluna), kun taas osa menoista on jaksotettava eli jaettava kuluksi usealle eri vuodelle. Esimerkiksi elinkeinotoiminnan irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenot jaetaan kuluksi usealle eri vuodelle poistojen avulla. Vaihto-omaisuuden (myytäväksi tarkoitettujen tavaroiden) hankintamenot kirjataan kerralla kuluksi yleensä vasta silloin, kun vaihto-omaisuus luovutetaan. Poistot Koneiden, kaluston ja muun irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenoista verovuonna tehtävä poisto voi olla enintään 25 %. Pienkalustohankintoja (enintään 850 euroa) voi poistaa myös vuosikuluina. Tällaisten vuosikuluna vähennettävien pienhankintojen yhteismäärä saa kunakin vuonna olla kuitenkin enintään 2 500 euroa. Rakennusten hankintamenot poistetaan rakennuskohtaisesti. Poistoprosentti määräytyy rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan. Esimerkiksi varaston hankintamenosta voi tehdä vuosittain 7 %:n poiston. Maa-alue on kulumatonta käyttöomaisuutta, josta ei voi tehdä poistoa. = Jaettava yritystulo

Elinkeinotoiminnan tulolähteen tuloksen verottaminen Elinkeinotoiminnan tulos jaetaan verotettavaksi yhtiömiesten tulona. Yhtiömiesten tulo-osuudet jaetaan yhtiömiesten verotuksessa pääoma- ja ansiotuloksi. Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön elinkeinotoiminnan (ja maatalouden) tulolähteen tulos jaetaan verotettavaksi yhtiömiesten tulona niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on yhtiön tuloon. Jako perustuu käytännössä yhtiösopimuksen määräyksiin yhtiön voiton jakamisesta. Tulon jakaminen voi perustua myös yhtiömiesten pääomapanoksiin, työpanoksiin, tai yhtiömiesten lukumäärään. Avoimessa yhtiössä tulo jaetaan yhtiömiesten kesken yleensä joko tasan tai muussa yhtiösopimuksessa sovitussa suhteessa. Kommandiittiyhtiössä vastuunalaisten yhtiömiesten tulo-osuudet määräytyvät samojen periaatteiden mukaan kuin avoimessa yhtiössä. Sen sijaan kommandiittiyhtiön äänettömän yhtiömiehen tulo-osuus määräytyy tavallisimmin hänen yhtiöpanokselleen lasketun korkoprosentin mukaan. Verotuksessa äänettömän yhtiömiehen tulo-osuus elinkeinoyhtymän tuloksesta ei kuitenkaan ole luonteeltaan korkotuloa, vaan samanlaista yhtymätuloa kuin vastuunalaisten yhtiömiesten tulo. Kommandiittiyhtiön äänettömälle yhtiömiehelle ei voida verotuksessa jakaa suurempaa tulo-osuutta kuin mihin hänellä on oikeus yhtiösopimuksen voitonjakomääräysten perusteella. Sillä ei ole verotuksen kannalta merkitystä, onko äänetön yhtiömies todellisuudessa nostanut hänelle voitonjakomääräysten mukaisesti kuuluvan voitto-osuuden. Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö ilmoittavat veroilmoituksessa ne perusteet, joiden mukaan tulo jaetaan yhtiömiesten kesken. Perusteet ilmoitetaan veroilmoituksen 6A liitteenä olevalla elinkeinoyhtymän osakasselvityslomakkeella (lomake 35). Yhtiömiehille jaetut elinkeinotoiminnan (ja maatalouden) tulolähteiden tulo-osuudet jaetaan yhtiömiesten verotuksessa pääoma- ja ansiotuloksi sen perusteella, mikä on ollut kunkin yhtiömiehen osuus tulolähteen nettovarallisuuteen. Perusteena käytetään tulolähteen edellisen verovuoden nettovarallisuutta. Kun elinkeinoyhtymän toiminta aloitetaan, käytetään kuitenkin kuluvan verovuoden nettovarallisuutta. Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön nettovarallisuus lasketaan paljolti samojen periaatteiden mukaan kuin liikkeen- ja ammatinharjoittajan. Tuloverolain 41 §:ssä on kuitenkin eräitä lisämääräyksiä, jotka on otettava huomioon, kun yhtiömieskohtaista nettovarallisuusosuutta lasketaan. Yhtiömiehen osuus yhtymän henkilökohtaisen tulolähteen tulosta verotetaan aina kokonaan pääomatulona. Tulo-osuus ja voitto-osuus tarkoittavat eri asioita, ja ne voivat olla eri suuret. Tulo-osuudella tarkoitetaan yhtiömiehen veronalaiseksi tuloksi katsottavaa osuutta avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön kunkin tulolähteen tuloksesta. Voitto-osuudella tarkoitetaan yhtiömiehen osuutta avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön kirjanpidon osoittamasta tilikauden voitosta. Voitto-osuus ei ole verotuksessa veronalaista tuloa.

Nettovarallisuuden laskeminen Elinkeinotoiminnan nettovarallisuus on elinkeinotoiminnan varojen ja velkojen erotus. Elinkeinotoiminnan varoina ei pidetä saamisia, joita yhtymällä on osakkailta. Nettovarallisuutta laskettaessa otetaan huomioon 30 % palkoista, jotka yhtymä on maksanut verovuoden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana. Elinkeinoyhtymän elinkeinotoiminnan tulolähteen nettovarallisuus saadaan, kun tulolähteeseen kuuluvista valoista vähennetään tulolähteen velat. Tulolähteen varat  Elinkeinotoiminnan nettovarallisuuteen lasketaan vain elinkeinotoimintaan kuuluvat varat. Elinkeinoyhtymän muiden tulolähteiden varoja ja yhtiömiesten yksityistalouden varoja ei huomioida. Varoja voivat olla muun muassa kiinteistöt, rakennukset, rakennelmat, koneet, kalusto, tavarat, varasto, myyntisaamiset ja käteisvarat. Yhtymän saamiset yhtiömiehiltä kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen. Elinkeinoyhtymän tuloveroilmoituksella ilmoitetaan myös henkilökohtaisen tulolähteen varat, vaikka tulolähteeseen ei lasketa nettovarallisuutta.  Tulolähteen velat  Elinkeinotoiminnan nettovarallisuuteen lasketaan vain elinkeinotoimintaan kuuluvat velat. Elinkeinoyhtymän muiden tulolähteiden velkoja ja yhtiömiesten yksityistalouden velkoja ei huomioida. Elinkeinotoiminnan velkoja eivät ole yritystoimintaan sijoitettu oma pääoma ja varaukset. Velkaa ei ole myöskään se osa negatiivisesta omasta pääomasta, joka on käytetty yhtiömiesten yksityistalouden rahoittamiseen. Yhtiömiehille määrätty maksamaton tulovero ei myöskään ole yhtymän velkaa, vaikka kyse olisi yhtymän tulo-osuuden perusteella määrätystä verosta. Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön elinkeinotoiminnan nettovarallisuuteen lisätään 30 % yhtymän maksamista ennakonpidätyksen alaisista palkoista. Verohallinto tekee lisäyksen, jos palkkojen määrä on merkitty veroilmoituksessa sille varattuun kohtaan. Huomioon otetaan verovuoden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana maksetut palkat. Jos elinkeinoyhtymän tilikausi ja verovuosi on pitempi kuin 12 kuukautta, huomioidaan vain 12 viimeisen kuukauden aikana maksetut palkat. Jos tilikausi ja verovuosi ovat lyhyempiä kuin 12 kuukautta, silloinkin huomioidaan 12 viimeisen kuukauden aikana maksetut palkat.

Yhtiömieskohtaisen nettovarallisuuden laskeminen Yhtiömiehen osuudesta yhtymän elinkeinotoiminnan nettovarallisuuteen vähennetään yhtymän elinkeinotoiminnan varoihin kuuluva asunto, jota yhtiömies on käyttänyt omana tai perheensä asuntona korollinen velka, jonka avoimen yhtiön yhtiömies tai kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies on käyttänyt yhtiöosuutensa hankintaan. Yhtiömiehen osuus elinkeinotoiminnan tulolähteen nettovarallisuudesta määräytyy yhtiösopimuksen mukaan. Kommandiittiyhtiön äänettömän yhtiömiehen osuus yhtiön varoihin on yleensä sama kuin hänen yhtiöön sijoittamansa yhtiöpanoksen määrä. Tietyissä tapauksissa yhtiömiehen osuutta yhtymän elinkeinotoiminnan nettovarallisuudesta oikaistaan. Oikaisu tehdään ennen kuin osuuden perusteella lasketaan, mikä osa yhtiömiehen tulo-osuudesta on pääomatuloa. Oikaisu tehdään silloin, jos avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön elinkeinotoiminnan varoihin kuuluu asunto, jota yhtiömies on verovuonna käyttänyt omana tai perheensä asuntona. Vähentämisen edellytyksenä on, että yhtiömies on käyttänyt asuntoa sen verovuoden aikana, jonka veronalaista tuloa tulo-osuus on. Asunnon on lisäksi täytynyt kuulua yhtiön elinkeinotoiminnan varoihin sen verovuoden lopussa, jonka nettovarallisuutta pääomatulon laskemisessa käytetään. Koska asunnon arvon voi vähentää vain, jos asunto kuuluu yhtiön elinkeinotoiminnan varoihin, asunnon tulee olla yhtiömiehen käytössä työsuhteen perusteella. Asunnon on siis oltava yhtiössä työskentelevälle yhtiömiehen käytössä luontoisetuna. Jos asunto on yhtiömiehen käytössä muulla perusteella (esimerkiksi osakkuusaseman takia), asunto ei kuulu yhtiön elinkeinotoiminnan nettovarallisuuteen eikä asunnon arvoa silloin vähennetä yhtiömiehen osuudesta elinkeinotoiminnan nettovarallisuuteen. Myös kommandiittiyhtiön äänettömällä yhtiömiehellä voi olla työsuhteen perusteella käytössään yhtiön elinkeinotoiminnan varoihin kuuluva asunto. Asunnon arvo vähennetään silloin yhtiömiehen osuudesta yhtymän varallisuuteen (eli hänen yhtiöön sijoittamastaan pääomapanoksesta), ennen kuin pääomatulo-osuus lasketaan. Asunnon arvona käytetään samaa arvoa kuin yhtiön elinkeinotoiminnan nettovarallisuutta laskettaessa. Jos vain osa huoneistosta tai rakennuksesta on yhtiömiehen asuntona, vähennyksen määrä on asuinkäyttöä vastaava osuus koko arvosta. Yhtiömiehen osuutta nettovarallisuudesta oikaistaan myös silloin, jos avoimen yhtiön yhtiömiehellä tai kommandiittiyhtiön vastuunalaisella yhtiömiehellä on yhtiöosuuden hankintaan käytettyä korollista velkaa. Velka vähennetään yhtiömiehen osuudesta yhtymän elinkeinotoiminnan nettovarallisuuteen. Yhtiöosuuden hankintavelka vähennetään sen verovuoden nettovarallisuudesta, jonka perusteella yhtiömiehen tulo-osuus jaetaan pääoma- ja ansiotuloihin. Vähennyksen määrä on sama kuin velan määrä yhtiömiehen verovuoden lopussa. Vastaavaa vähennystä ei tehdä kommandiittiyhtiön äänettömän yhtiömiehen verotuksessa, vaikka tämä olisi ottanut velkaa yhtiöosuutensa hankintaan.

Yhtiömieskohtaiset vähennykset tulo-osuudesta Vastuunalaisen yhtiömiehen tulo-osuudesta vähennetään ennen pääomatulo- osuuden laskemista yhtiöosuuden hankintavelan korot verovapaa osa osingoista, jotka on saatu elinkeinotoiminnan (ja maatalouden) tulolähteisiin kuuluvista osakkeista. Ennen kuin vastuunalaisen yhtiömiehen tulo-osuus jaetaan pääomatuloksi ja ansiotuloksi, tulo-osuudesta vähennetään yhtiömiehen ottaman yhtiöosuuden hankintavelan korot, jotka yhtiömies on maksanut verovuoden aikana. Äänettömän yhtiömiehen tulo-osuudesta ei voi tehdä vastaavaa vähennystä. Yhtiöosuuden hankintavelan korot vähennetään vain yhtiömiehen osuudesta yhtymän elinkeinotoiminnan tulolähteeseen. Yhtiöosuuden hankintavelkaa on sellainen velka, jonka avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies ottaa yhtiöosuuden ostoa varten tai sijoittaakseen pääomapanoksen yhtymään, kun yhtymä perustetaan. Avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies ilmoittaa yhtiöosuuden hankintavelan korot esitäytetyn veroilmoituksensa kohdassa Tulonhankkimisvelan korot. Yhtiömiehen on ilmoitettava myös yhtymän nimi ja Y-tunnus sekä jäljellä oleva velan määrä. Avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön elinkeinotoiminnan ja maatalouden tulolähteisiin kuuluvista osakkeista saadut osingot ovat kokonaisuudessaan yhtymän saman tulolähteen tuloa. Osinkotulon osittainen verovapaus toteutetaan yhtiömiesten verotuksessa niin, että yhtiömiehen tulo-osuudesta vähennetään osingon verovapaa osa. Jos yhtiömies on luonnollinen henkilö, verovapaa osa on 25 % osingosta. Osinkojen verovapaa osuus vähennetään yhtiömiehen tulo-osuudesta yhtiöosuuden hankintavelan korkojen vähentämisen jälkeen. Elinkeinoyhtymän kautta saatuun elinkeinotoiminnan tuloon sisältyviä osinkoja kohdellaan samalla tavalla kuin liikkeen- ja ammatinharjoittajalla. Jos vähennys (25 % osingoista) on suurempi kuin yhtiömiehen tulo-osuus, vähentämättä jääneen osan voi vähentää seuraavina vuosina. Se vähennetään yhtiömiehen osuudesta saman yhtymän saman tulolähteen tuloon 10 seuraavan verovuoden aikana. Vähennykset tehdään niin, että kunakin vuonna tulo-osuudesta vähennetään ensin sen verovuoden verovapaat osingot ja sen jälkeen aikaisemmin vähentämättä jääneet osuudet vanhimmasta alkaen. Yhtiömiehen osuus osinkoihin on sama kuin hänen osuutensa yhtymän tuloon. Jos yhtiömiehen osuus avoimen yhtiön tuloksesta on esim. 1/3, niin myös avoimen yhtiön elinkeinotoimintaan kuuluvien osakkeiden perusteella saaduista osingoista 1/3 kohdistuu tämän yhtiömiehen tulo-osuuteen. Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvista osakkeista saatuja osinkoja ei oteta huomioon, kun yhtiön henkilökohtaisen tulolähteen tuloa lasketaan. Henkilökohtaisen tulolähteen osingot jaetaan suoraan verotettavaksi yhtiömiesten tulona niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on yhtiön tuloon. Osingot verotetaan yhtiömiesten verotuksesta heitä koskevien tuloverolain säännösten mukaisesti. Luonnollisen henkilön verotuksessa osingon verotukseen vaikuttaa se, onko osinko saatu listatusta vai listaamattomasta yhtiöstä.

Yhtiömiehen tulo-osuuden jakaminen pääoma- ja ansiotuloksi Pääomatuloa on määrä, joka vastaa 20 %:n vuotuista tuottoa yhtiömiehen osuudelle yhtymän edellisen vuoden elinkeinotoiminnan nettovarallisuudesta. Poikkeava tilikauden pituus (yli tai alle 12 kk) vaikuttaa pääomatulo-osuuden määrään. Pääomatulo-osuutta ei muodostu, jos yhtymän nettovarallisuus on negatiivinen. Yhtiömieskohtaisesta elinkeinotoiminnan (tai maatalouden) tulo-osuudesta erotetaan ensin pääomatulon määrä. Pääomatulo-osuus määräytyy sen osuuden perusteella, joka yhtiömiehellä on yhtiön edellisen verovuoden elinkeinotoiminnan (maatalouden) nettovarallisuuteen. Yhtiömiehen tulo-osuudesta on pääomatuloa määrä, joka vastaa 20 %:n vuotuista tuottoa sille osuudelle, joka yhtiömiehellä on ollut yhtiön elinkeinotoiminnan (tai maatalouden) nettovarallisuudesta verovuotta edeltäneen verovuoden lopussa. Myös kommandiittiyhtiön äänettömän yhtiömiehen tulo-osuus jaetaan pääoma- ja ansiotuloksi. Pääomatuloa on 20 % tuotto äänettömän yhtiömiehen osuudelle yhtiön elinkeinotoiminnan edellisen vuoden nettovarallisuudesta. Käytännössä äänettömän yhtiömiehen osuus kommandiittiyhtiön nettovarallisuudesta on yhtä suuri kuin hänen pääomapanoksensa. Verotuskäytännössä on tämän vuoksi katsottu, että äänettömän yhtiömiehen osuus kommandiittiyhtiön elinkeinotoiminnan varoista voi olla positiivinen, vaikka yhtiön nettovarallisuus olisi negatiivinen. Koska pääomatulo-osuus lasketaan yhtiömiehen nettovarallisuusosuuden vuotuisen tuoton perusteella, otetaan avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön tilikauden pituus huomioon, kun pääomatulo-osuutta määritetään. Yli 12 kuukauden mittainen tilikausi lisää pääomatulo-osuutta, ja lyhempi tilikausi pienentää pääomatulo-osuutta. Kun yhtiömiehen tulo-osuudesta on ensin laskettu pääomatulon määrä, jäljelle jäänyt osa on ansiotuloa. Pääomatulot verotetaan yhdessä yhtiömiehen muiden pääomatulojen kanssa. Pääomatulojen veroprosentti on 30 %. Veroprosentti on kuitenkin 34 % siitä pääomatulojen osasta, joka ylittää 40 000 euroa. Tulo-osuuksien ansiotulot verotetaan yhdessä yhtiömiehen muiden ansiotulojen kanssa progressiivisen veroasteikon mukaisesti.

Avoimen yhtiön tulon verottaminen ELINKEINOTOIMINNAN TULOS - AIKAISEMPIEN VUOSIEN TAPPIOT = JAETTAVA YRITYSTULO (jaetaan yhtiösopimuksen mukaisesti yhtiömiesten tulona verotettavaksi) YHTIÖMIES A:N TULO-OSUUS, josta YHTIÖMIES B:N TULO-OSUUS, josta Diassa on kuvattu kaaviona, miten avoimen yhtiön elinkeinotoiminnan tulolähteen jaettava yritystulo lasketaan ja miten se jaetaan verotettavaksi yhtiömiesten tulona. Esimerkki Avoimen yhtiön Y vastuunalaisena yhtiömiehenä ovat A ja B. Yhtiösopimuksen mukaan A:n osuus yhtiön voittoon ja varoihin on ½ ja B:n osuus samoin ½. Näitä yhtiösopimuksen mukaisia jakoperusteita käytetään verotuksessa, kun yhtiön tulo ja nettovarallisuus jaetaan yhtiömiesten kesken. Avoimen yhtiön elinkeinotoiminnan tulolähteen jaettava tulo on 40 000 euroa. Yhtiön edellisen vuoden elinkeinotoiminnan nettovarallisuus on 80 000 euroa. Vastuunalaisen yhtiömiehen A:n osuus yhtiön edellisen vuoden elinkeinotoiminnan nettovarallisuudesta on 40 000 euroa (1/2 x 80 000 euroa). A:n osuus yhtiön elinkeinotoiminnan tulolähteen tuloksesta on 20 000 euroa (1/2 x 40 000 euroa). Tästä on pääomatuloa 8 000 euroa (20 % x 40 000 euroa) ja ansiotuloa loput eli 12 000 euroa (20 000 euroa – 8 000 euroa). Vastuunalaisen yhtiömiehen B:n osuus yhtiön edellisen vuoden elinkeinotoiminnan nettovarallisuudesta on 40 000 euroa (1/2 x 80 000 euroa). A:n osuus yhtiön elinkeinotoiminnan tulolähteen tuloksesta on 20 000 euroa (1/2 x 40 000 euroa). Tästä on pääomatuloa 8 000 euroa (20 % x 40 000 euroa) ja ansiotuloa loput eli 12 000 euroa (20 000 euroa – 8 000 euroa). PÄÄOMATULOA 20 % nettovaralli- suusosuudesta ANSIOTULOA loput tulo-osuudesta PÄÄOMATULOA 20 % nettovaralli- suusosuudesta ANSIOTULOA loput tulo-osuudesta

Kommandiittiyhtiön tulon verottaminen ELINKEINOTOIMINNAN TULOS - AIKAISEMPIEN VUOSIEN TAPPIOT = JAETTAVA YRITYSTULO (jaetaan yhtiösopimuksen mukaisesti yhtiömiesten tulona verotettavaksi) ÄÄNETTÖMÄN YHTIÖMIEHEN TULO-OSUUS, josta VASTUUNALAISEN YHTIÖMIEHEN TULO-OSUUS, josta Diassa on kuvattu kaaviona, miten kommandiittiyhtiön elinkeinotoiminnan tulolähteen jaettava yritystulo lasketaan ja miten se jaetaan verotettavaksi yhtiömiesten tulona. Esimerkki Kommandiittiyhtiön X vastuunalaisena yhtiömiehenä on A ja äänettömänä yhtiömiehenä on B. B:n yhtiöön sijoittama pääomapanos on 20 000 euroa. Voitto-osuudeksi on 5 %:n suuruinen korko. Vastuunalaisen yhtiömiehen osuus kommandiittiyhtiön varallisuudesta on 1/1. Kommandiittiyhtiön elinkeinotoiminnan tulolähteen jaettava tulo on 40 000 euroa. Yhtiön edellisen vuoden elinkeinotoiminnan nettovarallisuus on 80 000 euroa. Äänettömän yhtiömiehen B:n osuus kommandiittiyhtiön elinkeinotoiminnan nettovarallisuudesta on 20 000 euroa (hänen yhtiöön sijoittamansa panoksen määrä). B:n osuus yhtiön elinkeinotoiminnan tulolähteen tuloksesta on 1 000 euroa (5 % x 20 000 euroa). Tämä on kokonaan pääomatuloa. Vastuunalaisen yhtiömiehen A:n osuus kommandiittiyhtiön elinkeinotoiminnan nettovarallisuudesta on 60 000 euroa (80 000 euroa – 20 000 euroa). A:n osuus yhtiön elinkeinotoiminnan tulolähteen tuloksesta on 39 000 euroa (40 000 euroa – 1 000 euroa). Tästä on pääomatuloa 12 000 euroa (20 % x 60 000 euroa) ja ansiotuloa loput eli 27 000 euroa (39 000 euroa – 12 000 euroa). PÄÄOMATULOA koko tulo-osuus PÄÄOMATULOA 20 % nettovaralli- suusosuudesta ANSIOTULOA loput tulo-osuudesta

Yhtiön ja yhtiömiehen väliset toimet Palkka, luontoisetu ja kustannusten korvaukset tai rahan yksityisotto ELINKEINOYHTYMÄ YHTIÖMIES Palvelun tai omaisuuden ottaminen yksityiskäyttöön Omaisuuden vuokraaminen ja luovutus Rahalainan antaminen Rahan sijoittaminen Yhtiömiehen voitto-osuus ja yksityistilin kautta nostetut rahavarat eivät ole yhtiömiehen veronalaista tuloa. Vastaavasti niitä ei myöskään voi vähentää avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön verotuksessa. Avoimessa yhtiössä ja kommandiittiyhtiössä työskentelevälle yhtiömiehelle voidaan maksaa palkkaa. Maksettu palkka on yhtiömiehen veronalaista tuloa ja yhtiön verotuksessa vähennyskelpoinen meno. Rahapalkan sijasta tai ohella yhtiömiehelle voidaan antaa myös luontoisetuja (esim. auto-, asunto- ja ravintoetu). Luontoiseduille lasketaan yhtiömiehen verotuksessa Verohallinnon luontoisetupäätöksen mukainen arvo. Yhtiö saa vähentää edun antamisesta aiheutuneet kustannukset. Luontoisetu tai muu etu voidaan verottaa yhtiömiehen palkkana vain, jos etu on merkitty yhtiön palkkakirjanpitoon ja se merkitään luontoiseduksi myös vuosi-ilmoitukseen ja yhtiömiehen palkkatositteeseen. Muutoin etua pidetään yhtiömiesaseman perusteella annettuna voitto-osuutena, jolloin siitä aiheutuneet menot eivät ole yhtiölle vähennyskelpoisia. Yhtiömiehille voidaan maksaa työmatkasta Verohallinnon päätöksen mukaisia verovapaita matkakustannusten korvauksia, kuten kilometrikorvauksia ja päivärahoja. Ne ovat yhtiölle vähennyskelpoisia menoja. Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies voi ottaa yhtymästä yksityisottoja. Jos yksityisottona otetaan rahaa, siitä ei aiheudu veroseuraamuksia. Jos vastuunalainen yhtiömies ottaa yhtiöstä yksityisottona kiinteistön tai arvopaperin, yksityisottona otetun omaisuuden luovutushinnaksi katsotaan yhtiön verotuksessa omaisuuden käypä arvo yksityisoton hetkellä. Jos yksityisottona otetaan muuta omaisuutta, esimerkiksi irtainta omaisuutta, luovutushinnaksi katsotaan omaisuuden alkuperäinen hankintameno, tai todennäköinen luovutushinta, jos se on pienempi kuin hankintameno. Yhtiöstä otetun omaisuuden hankintamenoksi katsotaan yhtiömiehen verotuksessa sama määrä, joka on tämän omaisuuden veronalainen luovutushinta avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön verotuksessa. Jos yhtiömies sijoittaa omaisuutta avoimeen yhtiöön ja kommandiittiyhtiöön, omaisuuden luovutushinnaksi yhtiömiehen verotuksessa katsotaan omaisuuden käypä arvo. Sama määrä katsotaan yhtymän verotuksessa omaisuuden hankintamenoksi. Esimerkki Avoin yhtiö Y:n yhtiömiehiä ovat C ja D. Yhtiön kirjanpidossa on kummallakin yhtiömiehellä oma yksityistilinsä, jossa seurataan yhtiön ja yhtiömiehen välistä rahaliikennettä. Kun yhtiömies C ottaa rahaa yhtiöstä 800 euroa (nostaa yhtiön pankkitililtä 800 euroa), se kirjataan yhtiön kirjanpitoon seuraavasti: per yhtiömies C:n yksityistili an yhtiön pankkitili. Kun kommandiittiyhtiö X:n vastuunalainen yhtiömies A ottaa yhtiöstä myytäväksi tarkoitettuja tavaroita henkilökohtaiseen käyttöönsä, kirjataan tavaroiden hankintameno menonsiirtona yksityistalouteen: per yhtiömies A:n yksityistili an Ostot. Muut elinkeinoyhtymän ja sen yhtiömiehen väliset oikeustoimet Yhtiömies voi vuokrata yhtiölleen esimerkiksi omistamansa kiinteistön tai huoneiston toimitiloiksi. Hän voi periä tiloista vuokraa. Vuokran voi vähentää yhtiön tulosta, mutta vähennyksen enimmäismäärä on markkinahintaista vuokraa vastaava määrä. Jos yhtiön maksama vuokra ylittää käyvän vuokran, ylimenevää osuutta pidetään voitonjakona, jota yhtiö ei voi vähentää. Yhtiömies voi myydä omaisuuttaan yhtiölle ja päinvastoin. Yhtiömies voi antaa lainan yhtiölle ja yhtiö voi antaa lainan yhtiömiehelle. Muun omaisuuden sijoittaminen