Verotuksen perusteet III Pääomatulojen verotuksen perusteet Apulaisprof. Tomi Viitala.

Esitys aiheesta: "Verotuksen perusteet III Pääomatulojen verotuksen perusteet Apulaisprof. Tomi Viitala."— Esityksen transkriptio:

1 Verotuksen perusteet III Pääomatulojen verotuksen perusteet Apulaisprof. Tomi Viitala

2 Eriytetty tuloverojärjestelmä DIT = Dual Income Tax - pääomatuloja ja ansiotuloja verotetaan eri tulolajeina Ruotsi 1991, Norja 1992, Suomi 1993 Taustalla pääomamarkkinoiden kansainvälistyminen ja kehittyminen Pyrkimyksenä neutraali, yhtenäinen ja kansainvälisesti kilpailukykyinen pääomatulojen verotus, samoin verotulojen lisääminen Viime vuosina useat maat ovat ainakin osittain siirtyneet pääomatulojen suhteelliseen verotukseen

3 Pääomatulojen (lähes) tasavero Teoreettisia näkökulmia –Ylimääräisiä tuloja, ei liity veronmaksukykyyn –Perhevarallisuuden hajauttamisen ongelma progressiivisessa verotuksessa –Hallinnollinen helppous –Nimellisverotus, inflaation huomioon ottaminen suhteellisen matalan verokannan kautta –Uusien sijoitusinstrumenttien yhtäläinen kohtelu –Rajat ylittäviin pääomavirtoihin sopiva Vuodesta 2015 lähtien verokannat 30 % ja 33 % –Vuodesta 2016 30 % ja 34 %?

4 Pääomatulon määritelmä Omaisuuden tuotto Omaisuuden luovutuksesta saatu voitto (”luovutusvoitto”) Muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen

5 Korkotulot Kattavan, pääosin suhteellisen verotuksen piirissä Korkotulojen lähdeverolaki –verokanta 30 % –bruttoverotusta, ts. menoja ei vähennetä –sovelletaan vain luonnollisiin henkilöihin ja kuolinpesiin Eräät korot verotetaan TVL:n mukaan mm. yksityinen lainananto, ulkomailta saadut korot Ulkomaille maksettavat korot ovat erityisasemassa (=laaja lähdeverovapaus Suomessa) Korkotuloon ei usein kohdistu kustannuksia, mutta ehkä muita pääomatulolajin kustannuksia Korkotulon ottaminen osakeyhtiöltä saattaa olla osinkotulon vaihtoehto (ns. osakeyhtiön voitonjaon optimointi, jota käsitellään myöhemmin)

6 Vuokratulot Yleensä kiinteistöstä tai asunto-osakkeesta saatua tuloa Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö: –Omistaja maksaa hoitovastiketta yhtiölle kulujen kattamiseksi  Vähennyskelpoista menoa omistajan verotuksessa –Omistaja maksaa rahoitusvastiketta yhtiölle mm. yhtiölainan takaisinmaksun kattamiseksi  Rahoitusvastike ei yleensä ole vähennyskelpoista menoa omistajan verotuksessa Vuokratulon ottaminen osakeyhtiöltä saattaa olla osinkotulon vaihtoehto (ns. osakeyhtiön voitonjaon optimointi, jota käsitellään myöhemmin)

7 Osingot Osingon verotus erilaista: jakajana listattu vai listaamaton yhtiö? Julkisesti listattu yhtiö: 85 % pääomatuloa ja 15 % verovapaata tuloa Listaamaton yhtiö: –Osinko jaetaan pääoma- ja ansiotuloksi ns. 8 %:n ja 150.000 euron sääntöjen perusteella Osinkojen verotus usein muutosten kohteena, viimeksi vuoden 2014 alusta Osinkojen verotusta käsitellään tarkemmin myöhemmin osakeyhtiön verotuksen yhteydessä

8 Sijoitusrahastot Välillisen sijoittamisen muoto Rahastoyhtiö hallinnoi omaisuusmassaa (arvopapereita, kiinteistöjä jne.) sijoittajien lukuun ja perii palkkioita Tulon kahdenkertaisen verotuksen välttämiseksi (neutraliteetti suoran ja välillisen sijoituksen välillä) sijoitusrahasto on tuloverosta vapaa Osuudenomistajaa verotetaan pääomatulona sijoitusrahaston jakamasta tuotosta tai luovutusvoitosta (osuuksien myyntivoitto) Neutralitettipoikkeamat –lykkääntymisetu –osinkoverotus Jos sijoitus vaihdetaan rahastosta toiseen, osuudenomistajaa verotetaan myyntivoitosta

9 Sijoitusvakuutukset Välillisen sijoittamisen muoto Vakuutuksenottaja sijoittaa pääomaa vakuutukseen ja pääoma sijoitetaan sovitulla tavalla Verotuksen lykkääntymisetu ”vakuutuskuoren” ansiosta –tuotto realisoituu sijoittajan tulona vasta, kun se nostetaan vakuutuksesta Vakuutuksen tuotto riippuu tehtyjen sijoitusten tuotosta Vakuutuksen tuotto on pääomatuloa Pääoman palauttaminen ei ole veronalaista. Tuotto verotetaan vasta koko pääoman palauttamisen jälkeen Perintöverossa tietyin edellytyksin 35.000 €:n verovapaa määrä

10 Vähennyskelpoiset menot Luonnolliset vähennykset (tulonhankkimismenot) pääomatulosta –omaisuudenhoitopalkkiot, välityspalkkiot yms. –korot –vuosikorjausmenot (tai hoitovastike, jolla katetaan tällaisia menoja keskinäisessä kiinteistöyhtiössä) Tulonhankkimismenoina vähennyskelpoisia eivät ole ns. perusparannusmenot, jotka lisätään omaisuuden hankintamenoon ja vähennetään luovutuksen yhteydessä osana hankintamenoa (tai vuosittain poistoina)

11 Korkomenot Korkomenot vähennetään ensisijassa pääomatuloista Vähennyskelpoisia korkomenoja ovat erityisesti –Vakituisen asunnon hankkimiseen tai peruskorjaukseen otetun velan korot (asuntovelka) –Veronalaisen tulon hankkimiseen otetun lainan korot (tulonhankkimisvelka) Alijäämähyvitys –Alijäämä = pääomatulolajin tappio (=pääomatulot < menot) Yleensä johtuu vähennyskelpoisista koroista –Alijäämähyvitys = pääomatuloverokannan (30 %) mukainen osuus alijäämästä voidaan vähentää ansiotuloista menevästä verosta, kuitenkin enintään 1400€/verovelvollinen, 2800€/puolisot, lapsikorotus 400€/1 lapsi 800 €/2 lasta

12 Luovutusvoittoverotus Luovutusvoitot ovat Suomessa laajasti veronalaista pääomatuloa (30% / 33 %) –luovutusvoittojen verotus on useissa maissa kevyempää kuin Suomessa Luovutusvoittoverotuksen teoreettisia ongelmia –ns. lukkiutumisvaikutus –”inflaatiovoiton” verottaminen –progressiivinen verotus (useampana vuotena kertynyt voitto realisoituu yhtenä vuotena) Luovutusvoitto kuitenkin kiistatta osoittaa veronmaksukykyä

13 Luovutusvoiton realisoivia tilanteita Tavallisimmin arvopaperien tai kiinteistöjen luovutus Tyypillisin luovutus on kauppa Muita luovutustilanteita –vaihto –apportti –pääoman palautus osakeyhtiöstä –osakeyhtiön omien osakkeiden lunastaminen ja hankkiminen Vastikkeettomiin luovutuksiin ei kohdistu luovutusvoiton verotusta –perintö, lahja, ositus

14 Luovutusvoiton laskenta Luovutusvoitto = luovutushinta – hankintameno – voitonhankkimismenot 1.Hankintameno (ml. perusparannusmenot, varainsiirtovero) + voitonhankkimismenot (mm. välityspalkkio, asiantuntijakulut yms. myyntikulut) TAI 2.hankintameno-olettama Vähennys aina vähintään 20 % luovutushinnasta, tai Jos omistusaika vähintään 10 vuotta, vähennys on 40 % luovutushinnasta Kun olettamaa käytetään, muita vähennyksiä ei voi tehdä

15 Luovutusvoiton laskenta Hankintameno-olettamaa voi käyttää vain luonnollinen henkilö ja kuolinpesä Hankintameno-olettamaa käytettäessä verotus kohdistuu jäljellä olevaan määrään luovutushintaa (=bruttoluovutushinta-hankintameno-olettama Hankintameno-olettaman peruste: hallinnollinen tehokkuus, inflaation huomioon ottaminen Hankintameno-olettamaa voidaan käyttää –Kun se johtaa verovelvolliselle edullisempaan lopputulokseen (eli hankintameno > hankintameno ja voitonhankkimismenojen yhteismäärä) –Kun todellista hankintamenoa ei ole mahdollista selvittää eikä luotettavasti arvioida

16 Luovutusvoiton laskenta Luovutusvoittoa voi muodostua myös vastikkeetta saadun omaisuuden (edelleen)luovutuksesta Perintönä tai lahjana saadun omaisuuden hankintamenona pidetään perintö- tai lahjaverotusarvoa –Poikkeus: jos lahjana saatu omaisuus myydään vuoden sisällä lahjoituksesta, hankintamenona lahjoittajan hankintameno Osituksessa saadun omaisuuden hankintameno on ositussaantoa edeltävän saannon hankintameno

17 Verovapaat luovutusvoitot Oman asunnon luovutusvoitto on tietyin edellytyksin verovapaa 1.omistanut vähintään 2 vuotta 2.ja käyttänyt asuntoaan omistusaikanaan yhtäjaksoisesti vähintään kahden vuoden ajan 3.omana tai perheensä 4.vakituisena asuntona Tavanomainen koti-irtaimisto, kun voitto enintään 5.000 € Vähäiset myynnit, kun veronalaiset myynnit korkeintaan 1.000 €/verovuosi Sukupolvenhuojennustilanteissa myyntivoitto on verovapaata tietyin edellytyksin

18 Sukupolvenvaihdosluovutukset (osakeyhtiö) Verovapauden edellytykset: –Luovutuksen kohteena vähintään 10 % osuuden tuovat osakkeet osakeyhtiössä –Luovutuksen saajana lähiomainen –Luovuttaja omistanut omaisuuden vähintään 10 vuotta –Jos luovutuksensaaja myy viiden vuoden kuluessa edelleen, niin silloin luovutuksensaajalla verotetaan aiemmin verovapaa luovutusvoitto Vrt. sukupolvenvaihdosluovutukset lahjana tai perintönä, joista omat säännökset

19 Luovutustappiot Vähennyskelpoista verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuonna saadusta luovutusvoitosta (eikä siis muista pääomatuloista eikä alijäämähyvityksen kautta ansiotuloveroista) Tulisiko rinnastaa muihin pääomatulolajin tappioihin? –Mahdollinen lainmuutos verovuodesta 2016: luovutustappio vähennyskelpoista myös muusta pääomatulosta Luovutustappioon rinnastetaan eräät arvopaperien menetykset (esim. konkurssissa) ja johdannaistappiot Eräät tappiot ovat vähennyskelvottomia mm. oma asunto, koti-irtaimisto sekä pienet luovutustappiot (omaisuuden myynnit enintään 1000€/verovuosi)

20 Luovutustappioilla verosuunnittelu Verovelvollinen voi pyrkiä realisoimaan luovutustappioita vuoden lopulla välttyäkseen luovutusvoittojen verotukselta Edestakainen oikeustoimi (tappiollisten osakkeiden myynti ja nopea takaisinosto) voi olla veronkiertoa –Oikeuskäytäntöä KHO 2004:8 (veronkiertoa), KHO 2009:53 (ei veronkiertoa) sekä 2012:56 (veronkiertoa äänestys 4-3)