Oppimisympäristöt ja oppimisen toiminnallistaminen

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
ARKIPÄIVÄN PSYYKKINEN VALMENNUS ESPOON JÄÄTAITUREISSA
Advertisements

”Suomalaisen valmennusosaamisen kehittäminen” Valmentaja + Urheilija
Hypermedian perusteet, Sami Hautakangas, TTKK, Hypermedialaboratorio Oppimisympäristöjen suunnittelusta © Sami Hautakangas, Hypermedialaboratorio.
Ohjaus työssäoppimisen oppimisympäristöissä Seija Rannikko.
Ari Hietala.  "prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla.”  tarvitsee.
Kokemuksia ja kehitysideoita. PLE:N taustaa • Opiskelijat oman ympäristönsä suunnittelijoita ja ylläpitäjiä • Itseohjautuva oppiminen • Yhteisöllinen.
Valmentajana ja ohjaajana toimiminen Psyykkinen valmennus Tavoitteenasettelu Paula Arajärvi ja Terhi Lehtoviita.
Oppiminen ja opettaminen harjoitustilanteessa
Keski-Suomen Liikunta valmentajien osaamisen kehittäjänä.
Yksilölliset opetussuunnitelmat
Valmennusosaamisen malli
Oppimista tapahtuu: Opelta oppijalle Oppijalta toiselle
Tutkintojen perusteet I II III I-tason tutkinto väh 50 h opintokokonaisuus Korkeakoulututkinnot Ammatilliset tutkinnot Laji- /toimialatutkinto suoritettu.
Turun esi- ja perusopetuksessa
VOK-perusteiden taustalla oleva oppimiskäsitys ja rakenne Antti Kauppi Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia.
Kokemuksia virtuaaliopena toimimisesta
Laajennettu työssäoppiminen ©koulutus()eximo5.fi.
OPPIMISEN TILAT Uusi pedagoginen paradigma
Cmap-tools opetus käyttö kongnitiivinen merkitys.
YHTEISTOIMINNALLINEN & YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN
Työpaikkaohjaaja-koulutus ongelmaperustaisen oppimisen mukaisesti
Ideaali luokkahuone Ressussa
Kirjasto avoimena oppimisympäristönä – Tiedonlähteitä.
Biologian ja maantieteen pedagogiikka, 5 op
Blogin käyttö opetuksen ja ohjauksen tukena Tiina, Tarja, Tari ja Sirpa.
Hyvän oppimisen malli LAMKissa
Oppimisorientaatioita
Sosiaalinen media kevyesti sulautettuna Hy / Antero Aunesluoma
Harjun koulun OPS-ajatuksia, kevät 2014
OPETUKSEN SUUNNITELMALLISUUSOPETUSSUUNNITELMA = -TAVOITTEET -YDINSISÄLLÖT, KURSSIT JA KOKONAISUUDET -KESTO, LAAJUUS, AJOITUS, PERÄKKÄISYYS -OPETUSMENETELMÄT.
KORKEATASOISTA OPPIMISTA JA OPINTOJEN ETENEMISTÄ TUKEVA AKATEEMINEN OPETUSSUUNNITELMA -PERUSTEHTÄVÄ JA TAVOITTEISTO MIETITTY SELKEÄSTI RAKENTUVA KUMULOITUVAN.
Ajatuksia AMK-opintoihin valmentavan koulutuksen sisällöistä Metropolia / Riitta Metsänen.
Emmi, Laura, Marianne, Johanna, Hanna, Elisa, Eva-Greta, Marcus.
TUPA –Työpaikkaohjaajien kouluttajakoulutus - kuka kouluttaa ketä?
Teemana oppimisprosessin aktivointi – sulautuvan opetuksen mahdollisuudet Kati Vilonen Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulu.
OPPI SYNTYY YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ - EI MONISTAMALLA
Projektityöskentely Luento 1: kurssin käytännön asiat Hanna-Kaisa Lammi
Ops seminaari Askola.
ARVIOINTI ON ARVON ANTAMISTA
Välipalaute Moduuli 3 Mitä tästä voimme oppia? Mitä parantaa?
Verkko-oppiminen, ohjaus ja tuki Kata Hyvärinen, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus.
Hyvä tuutori, parempi ryhmä Tuutorikoulutus 2016 © 2016 Johanna Tikkanen |
Ongelmaperustainen oppiminen peruskoulussa Kemian opetuksen päivät Jyväskylässä Helena Muilu FL Kemian ja fysiikan lehtori Yläkoulun rehtori,
Yhteisöllinen oppiminen Heini, Kati, Emilia, Tommi, Essi, Petra ja Noona.
Seppo Mentula ops-koordinaattori Tuusula 2015 Opetussuunnitelma uudistuu.
Skeema Ihminen on sosiaalinen olento Motivointi 1: Pohdintapilvi: Oletko sosiaalinen silloin kun olet sosiaalisessa mediassa?
Työpaikkaohjaaja-koulutus ongelmaperustaisen oppimisen mukaisesti
Coach Developer Academy – kysymykset kouluttajan tukena
Täydennyskoulutus Tuoteturvallisuus ja työura ruoka-alalla
PARIKKALAN ESIOPETUSSUUNNITELMA
Tervetuloa! OPS 2016.
Käänteinen opetus ja oppiminen – Miten ja miksi?
Valmentajan osaamisen arviointi valmennustilanteessa
Maailmankansalaiseksi kasvamisen ja kasvattamisen haasteita ja oivalluksia Koulutus- ja verkostoitumispäivä kansainvälisyyden valtionavustuksen hakijoille.
Skeema Ihminen on sosiaalinen olento Motivointi 1: Pohdintapilvi: Oletko sosiaalinen silloin kun olet sosiaalisessa mediassa?
9. Oppimisen psykologinen perusta
Uuden opetussuunnitelman ajankohtaiset teemat
NET – Nivelvaiheessa erityistä tukea - koulutus 6 op
Valmentajakoulutus taso 1 osa 1 Nuorten seuravalmennus suunnistusseurassa Viikonlopun aikataulu (alustava) Lauantai 10:00 Avaus ja virittäytyminen 12:00.
Nuorten seuravalmennus suunnistusseurassa Välitehtävät
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Liikunnan Perusopinnot
Volitioprosessi, tahdon!
Valmentajakoulutus taso 1 osa 1 Nuorten seuravalmennus suunnistusseurassa Viikonlopun aikataulu (alustava) Lauantai 10:00 Avaus ja virittäytyminen 12:00.
Evästystä paikalliseen ops-työhön
Nuorten seuravalmennus suunnistusseurassa Välitehtävät
Suomen Ensiapukoulutus
Valmentajakoulutus taso 1 osa 1 Nuorten seuravalmennus suunnistusseurassa Viikonlopun aikataulu (alustava) Lauantai 10:00 Avaus ja virittäytyminen 12:00.
Liikunnan Perusopinnot
Uuden opetussuunnitelman ajankohtaiset teemat
Esityksen transkriptio:

Oppimisympäristöt ja oppimisen toiminnallistaminen kirsi.hamalainen@noc.fi

Oppimisympäristö tarkoittaa fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tekijöistä koostuvaa ympäristöä, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Oppimisen toiminnallistamisen käsitettä kuvaavat myös tekemällä oppiminen, learning by doing, toiminnasta oppiminen, autenttinen oppiminen

Perinteinen oppimisajatus Kansakoulun alkuvaiheissa kasvatus perustui kurin ja järjestyksen pedagogiikkaan ja ruumiin koulimiseen Tieteenalakohtaiset oppiaineet Nämä opetusjärjestelyt ja tieteenala-ajattelu ovat leimanneet koulutusta hyvinkin pitkään.

Toiminnassa on aina ajateltu opittavan Käsitys hyvästä oppimisesta muuttuu. Tässä se on kuvattu kehänä, koska aika ajoin nostetaan vanhoja oppeja uusissa kuoseissa esiin.

Urheilu oppimisympäristönä Urheilua toimintana on kautta aikain pidetty erinomaisena välineenä oppia monenlaisia asioita. Urheilun tavoitteet on liitetty maanpuolustukseen, kansallisaatteeseen, raittiusliikkeeseen jne. Kuitenkin olemme jossain vaiheessa ajatelleet, että valmentajan oppiminen olisi parempaa, tehokkaampaa ja taloudellisempaa luokkahuoneessa.

Miten valmentajakoulutusta voisi toiminnallistaa?

Voi miettiä… Lähi- ja etäjaksojen toiminnat. Miksi kannattaa kokoontua yhteen? Mihin silloin kannattaa käyttää aikaa? Luennon tarpeellisuus voi olla perusteltu, mutta voiko joitain sisältöjä olla materiaaleina etukäteen tutustuttavana? Jotkut teoriasisällöt voivat olla itse opiskeltavina, luento voi olla you-tubessa katsottavana tai erityisen vaikea sisältö voi olla sekä etukäteen tutustuttavana että opetettuna. Yhdessäoloaikaa kannattaa hyödyntää keskusteluun, kokemusten jakamiseen ja toisilta oppimiseen Miten etäjaksojen oppimistehtäviä käsitellään ja miten niistä opitaan?

Mikä olisi oppimista edistävä tila Mikä olisi oppimista edistävä tila? Milloin tarvitaan luokkatilaa ja miten se pitäisi olla järjestetty? Milloin voi hyödyntää liikuntatiloja ja voiko teoriaa ja käytäntöä yhdistää? Voiko oheismateriaali olla joku muu kuin power-point? Kun tehdään käytännössä, mitä taitoja silloin opitaan? Urheilijan taitoja vai valmentajan taitoja?

Mikä on osallistujien panos Mikä on osallistujien panos? Istuvatko kuuntelemassa, keskustelevatko, pohtivatko, ideoivatko, tuovatko omaa, ovatko tehneet valmistelutyötä… Voiko etäjaksoilla hyödyntää mentoreita, tutoreita, vertaistutoreita, valmennustilanteiden kuvaamista…

Onko mahdollista… Viedä koko koulutus valmentajan toimintaympäristöön? Voiko toteuttaa seurassa? Voiko rakentaa prosessin, jonka keskiössä ovat valmentajan ohjaamat harjoitukset ja kilpailut ja keinoina erilaiset muut oppimista tukevat menetelmät?