Oskun matka – animaatio https://www.youtube.com/watch?v=QjPP4l_DQw4&feature=youtu.be

Osatyökykyiset työssä –ohjelman tuloksia (OSKU-ohjelma 2013-2015) Nina Nevala, LitT, dosentti vanhempi tutkija, Työterveyslaitos nina.nevala@ttl.fi

Osatyökykyiset työssä –ohjelman tavoitteet (2013-2015) www. stm Osatyökykyiset työssä –ohjelman tavoitteet (2013-2015) www.stm.fi/osatyökykyiset Lisätä osatyökykyisten henkilöiden mahdollisuuksia jatkaa työelämässä tai työllistyä Vähentää osatyökykyisiin liittyviä ennakkoluuloja

Kokeilun eteneminen Organisaatiot nimesivät työkykykoordinaattorin Organisaatiot asettivat kehittymistavoitteensa osatyökykyisten tukemiseksi Organisaatiot nimesivät työkykykoordinaattorin Hän osallistui koulutukseen Toimintamallin kokeilu ja sen arviointi

Kokeilujen arviointi Organisaatiohaastattelut 12+12 haastattelua, ryhmä ja yksilöhaastatteluja (kesto 1,5-2 h) organisaatioiden johto ja työkykykoordinaattorit (n=31) Taloudellisten tunnuslukujen kerääminen (2012-2015) tapaus-verrokki -asetelma 6 organisaatiota, 2 pilottiorganisaatiota ja molemmille 2 verrokkia Tapauskuvaukset asiakkaiden näkemykset yhteistyöstä työkykykoordinaattorin kanssa (n=5) työkokeiluprosessin toteutuminen, narratiiviset haastattelut (n=6)

Toimintamallia kokeili 12 organisaatiota TE-toimistot Uusimaa Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Julkiset ja yksityiset työpaikat, HR Tampereen kaupunki E-P sairaanhoitopiiri Altia Oyj RTK-palvelu Oy E-P Osuuskauppa Työterveyshuollon palveluntuottajat Suomen Terveystalo Oy Tullinkulman työterveys Suupohjan Peruspalveluliikelaitos-kuntayhtymä/ttth Oppilaitos - TREDU, Tampereen seudun ammattiopisto Taloudelliseen tutkimusosioon osallistuivat: Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Lapin sairaanhoitopiirit, Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan osuuskauppa sekä osuuskauppa Suur-Savo

Organisaatiot asettivat omat kehittymistavoitteensa osatyökykyisten parempi työllistyminen ja kouluttautuminen työssä jatkamisen ja työhön paluun helpottuminen työkykyjohtamisen ja työkyvyn hallintamallien kehittyminen osatyökyvyn huomioiminen henkilöstöstrategiassa asenteiden muuttuminen palveluprosessien sujuvoituminen työkykykoordinaattoritoiminnan vakiinnuttaminen osaksi organisaation toimintaa

Työkykykoordinaattorien koulutus koulutuksen toteutti Kuntoutussäätiö yhdessä STM:n ja yhteistyötahojen kanssa koulutus sisälsi 9 lähiopetuspäivää, kehittämistehtävä, välitehtävät, verkostopäivä, mahdollisuus työnohjaukseen sisällöissä korostui keinovalikoiman osaaminen, ratkaisukeskeinen työote ja yhteistyöverkostojen rakentaminen sosiaalipsykologi, yhteiskuntatieteiden maisteri, valtiotieteiden maisteri, erikoissairaanhoitaja, työterveyshoitaja, työfysioterapeutti, kuntoutusneuvoja, tradenomi

Miten asiakas hyötyi. (Surakka J Miten asiakas hyötyi? (Surakka J. Pro gradu tutkielma, Jyväskylän yliopisto) asiakkaiden mielestä työkykykoordinaattori kuunteli, kunnioitti, auttoi ja tuki heitä ratkaisujen etsimisessä ja päätöksen tekemisessä yhteistyö oli asiakkaiden mielestä tasa-arvoista, luottamuksellista, ratkaisukeskeistä ja pääosin oikea- aikaista osallisuuden kokemus vahvistui yhteistyön aikana

Tapauskuvaus: työkykykoordinaattorin asiakas Työterveyslääkäri 2016; 34(4): 72-73 Matias on 20-vuotias ylioppilas hänellä on 12-vuotiaana sattuneen liikenneonnettomuuden seurauksena keskivaikea aivovamma ammatillisena kuntoutuksena 6 kk:n työkokeilu apteekissa lääketeknikon (farmanomin) työssä, josta selviytyi hyvin pääsi opiskelemaan alaa, opiskelu ja työharjoittelut sujuneet hyvin (Stadia) valmistui farmanomiksi keväällä 2016

Tapauskuvaus: työkykykoordinaattorin asiakas Yksilön kannalta: Jos Matias työllistyy ja tekee farmanomina täyden työuran, hän tienaa työuransa aikana yhteensä noin 720 000 € Jos hän jää 20-vuotiaana eläkkeelle ja elää takuueläkkeen varassa (noin 750 €/kk), hän tienaa yhteensä noin 270 000 € > tuloero noin 450 000 € Yhteiskunnan kannalta: Jos Matias on työssä farmanomina koko työuran, hän maksaa työtulostaan veroa noin 140 000 € ja arvonlisäveroa noin 70 000 € = 210 000 € Jos Matias on takuueläkkeellä, yhteiskunta maksaa hänelle eläkettä 270 000 € ja lisäksi yhteiskunnalta jää saamatta noin 210 000 verotulot > kustannukset noin 480 000 €

Miten organisaatiot hyötyivät uudesta toimintamallista? Johtaminen esimiesten toiminnasta tuli systemaattisempaa osatyökykyä opittiin arvostamaan Osaaminen työntekijöiden työkyvyn muutoksia opittiin tunnistamaan aikaisemmassa vaiheessa keinovalikoimaa opittiin hyödyntämään monipuolisemmin Yhteistyö yhteistyö vahvistui organisaatioiden sisällä ja organisaatioiden välillä Prosessit ja työvälineet palveluprosessi selkiytyi uusia työvälineitä otettiin käyttöön Johtaminen Osaaminen Prosessit ja työvälineet Yhteistyö

Palveluprosessi - esim. TE-toimisto Osatyökykyinen asiakas Työkykykoordinaattori Sähköinen kysely Puhelin-haastattelu Tapaaminen > URA-järjestelmä Ensisijainen tavoite ja välitavoitteet URA-järjestelmään TE-toimiston keinovalikoima Yhteistyö: Kela, kunta, th, vakuutusyhtiöt, kolmas sektori Asiakasmäärät, asiakkaiden työllistyminen ja prosessit, asiakastyyty-väisyys, itsearviointi ”Oma asiointi” Verkkopalvelu Tavoitteiden asettaminen Keinovalikoiman käyttö, yhteistyötahot Prosessin ja tulosten arviointi Asiakkaan ohjautuminen palveluihin Lähtötilanteen selvittäminen

12 organisaatiosta yksi kiinnitti huomiota myös osatyökykyisten ja vammaisten työllistämiseen Kehitysvammaisten henkilöiden työllistämisohjelma (yhteiskuntavastuu) Avoimet työhakemukset - tehtävien räätälöinti hakijoille Osatyökykyisten rekrytointi vuokratyöntekijöinä sosiaalipsykiatrian keskuksen kautta Työharjoittelupaikat myös erityisoppilaitosten opiskelijoille Työkokeiluyhteistyö yksityisten, julkisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa

Prosessikuvaukset Työkokeilu Palkkatuki Työolosuhteiden mukauttaminen Työolosuhteiden järjestelytuki Osasairauspäiväraha Osatyökyvyttömyyseläke Työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättäminen https://www.julkari.fi/handle/10024/129574

Digitaalinen aineisto osatyökykyisistä 2016-2017 Tietoisku