Miten vammaisten ihmisten työllistymistä voidaan tukea Pauliina Lampinen VATES –säätiö

Esitys aiheesta: "Miten vammaisten ihmisten työllistymistä voidaan tukea Pauliina Lampinen VATES –säätiö"— Esityksen transkriptio:

1 Miten vammaisten ihmisten työllistymistä voidaan tukea Pauliina Lampinen VATES –säätiö www.vates.fi

2 VATES-säätiö VATES-säätiö on asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi ja oikeudenmukaiseksi työllistymiseksi. 35 taustayhteisöä  keskeisimmät vammaisjärjestöt  työllistämisyksiköitä  sosiaalialan kuntayhtymiä Henkilöstöä 14 Lisätietoja: www.vates.fi

3 VATES-säätiö Toimimme vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen ja työssä pysymisen hyväksi niin, että yhä useammalla olisi mahdollisuus omien kykyjensä ja toiveidensa mukaiseen työhön Vaikutamme koulutuksen, konsultoinnin ja tiedotuksen avulla –työyhteisöihin –ammatillisen kuntoutuksen käytäntöihin –lainsäädäntöön

4 Esityksen teemat Vammaisten ihmisten asema työmarkkinoilla Palvelujärjestelmän yleiskuvaus Hyvät käytännöt –Tuetun työllistymisen työhönvalmennus –Jalkautuva ja strateginen työnantajayhteistyö –Verkostomainen työskentelyote

5 Mitä tiedämme vammaisten työllisyydestä? Tarkkaa tietoa vammaisten työllisyydestä vaikea saada –V. 2002 kaikista suomalaisista työvoimaan kuului 80% –100 % invalidivähennystä ja työkyvy.eläkettä saavista 3,5 % (Linnakangas ym.: 2006) Täyttä työkyvyttömyyseläkettä (työeläke) saavista –5 % on satunnaisessa työssä –21% haluaisi työhön Osatyökyvyttömyyseläkettä saavista –68% on työssä –7% haluaisi työhön (ETK raportteja 2010:5) Kehitysvammaisista vain murto-osa työsuhteessa –Esim. Pohjois-Suomessa 13 henkilöä työsuhteessa, 400 henkilöä avotyössä (Yhteisvastuu 2008 loppuraportti, 2010) n. 1000 vaikeavamm. korkeakoulutettua työelämän ulkopuolella

6 Onko työllistyminen mahdollista? Työkyky? –Vammaiset ihmiset kokevat työkykynsä hyväksi ja haluavat töihin (PTT työkyky tutkimus 2010) –Vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten kohdalla työkyky nähdään usein vain fyysisenä ominaisuutena, vaikka työkyky muodostuu monesta eri ulottuvuudesta: Työkykyyn vaikuttavat niin työ, työyhteisö ja -ympäristö kuin työntekijäkin.. Työkyvyttömyyseläkkeeltä töihin? – n. 30 000 henkilöä työllistettävissä avoimille työmarkkinoille – 6000 täysipäiväiseen työhön, 24 000 osa-aikaiseen työhön – jo nyt yli 20 000 henkilöä osallistuu eläkkeen ohella palkkatyöhön – Eniten paluutoiveita perus- ja sairaanhoitajilla sekä asiantuntijoilla

7 Yleiskuva työllistymisen palveluista Avoimet työmark kinat AsiakkaatVastuutahotKeinot Paikat Työnhakijat -Työttömät -Vajaakuntoiset -Nuoret -Mamut Eläkkeen saajat Opiskelijat Työhallinto -TE -toimisto - TYP Kunnat -sos.toimi --terv.toimi Amm.kuntou- tuksen toimijat -Kela -Työeläkelaitokset -Liikenne- ja tapaturmavakuutus Oppilaitokset Työnhakupalv. Työvoimapol. koul. Palkkatuki Työelämävalmennus Työharjoittelu Kuntouttava työtoiminta SHL + KVL Avotyö Työhönvalmennus Työvalmentaja Työssäoppimisjaksot Muut amm. kunt. Palvelut Työllistämis yksiköt -työpajat -Työkeskuk set -Työhönval mennuskes kukset -Sosiaaliset yritykset -Tavalliset työpaikat

8 Työllistymistä ja työhön kuntoutumista tuetaan monin eri tavoin TE toimistojen palvelut –Yleiset –Vajaakuntoisten erityispalvelut –Ammatillisen kuntoutuksen palvelut vajaakuntoisille Työvoiman palvelukeskusten palvelut (TYP:a 39 kpl) –Niille, joille yleiset työvoimatoimiston palvelut eivät riitä –Palvelevat myös työttömiä vajaakuntoisia, joskus myös kuntoutujia Kuntien omat palvelut ja projektit –Sosiaali- ja vammaispalvelut (Shl, KVL, Kuntouttava työtoiminta) –Opetustoimi/Sivistystoimi (mm. nuorten työpajatoiminta) Kelan ammatillisen kuntoutuksen palvelut –Vammaisille henkilöille, joilla ei vakiintunutta työuraa Muut ammatillisen kuntoutuksen palvelut –Työelämässä oleville sekä liikenne- ja tapaturmavakuutuksen piirissä oleville Oppilaitosten palvelut omille oppilaille 3. sektorin toimijoiden erilaiset palvelut mm. –Vammaisjärjestöjen työllisyysneuvonta –Erilaiset 3. sektorin palveluntuottajat

9 Hyviä käytäntöjä ja tuloksia

10 1.Tuetun työllistymisen työhönvalmennus Työhönvalmentajan tukema työllistymisprosessi, jonka tavoitteena työ tavallisella työpaikalla palkkatyössä Kuntoutus aidossa työpaikassa ilman pitkää valmentautumista ja kouluttamista Painopiste työsuhteeseen tähtäävässä työllistymisessä ei työkyvyn arvioinnissa tai työllistymisvalmiuksien parantamisessa tai mittaamisessa Työhönvalmentaja tukee työolosuhteiden räätälöinnissä, tukiasioissa ja työyhteisön valmentamisessa Tavoitteena osallisuus ja yhdenvertaiset oikeudet työmarkkinoilla

11 Tuetun työllistymisen vaikuttavuudesta Tuetun työllistymisen menetelmällä päästään selvästi useammin tavalliseen työpaikkaan kuin perinteisiä ammatillisen kuntoutuksen menetelmiä käyttäen – 58 % tuetun työllistymisen palvelusta mutta vain – 21 % perinteisen ammatillisen kuntoutuksen palvelusta työllistyi 12-18 kk kuluessa (mm. Bond, G, et al. : Implementing Supported Employment as an Evidence-Based Practice, 2001)

12 Tuettu työllistyminen Suomessa Työhönvalmentajapalvelua hankkivat –TE-toimistot –Työvoiman palvelukeskukset –Eläkevakuutusyhtiöt Työhönvalmentajan palvelua saatavilla myös –Erityisammattioppilaitoksissa –Kuntien vammaispalveluna ja/tai sosiaalipalveluna –Vammaisjärjestöissä –Erilaisissa hankkeissa Työnantajille nykyisin maksuton palvelu Tulevaisuudessa yhä useammin työpaikoilla tai työterveyshuollossa toimivia henkilöitä ?

13 Jalkautuva ja suunnitelmallinen työskentelyote –Tärkeää oman alueen elinkeinoelämän ja työnantajien tuntemus –Onnistunut rekrytointi: Työnhakijan ja työnantajien tarpeiden ja toiveiden kohtaaminen Joustavat työllistämisen muodot –Edelleen sijoittaminen, työpankit, osa-aikaiset ratkaisut Työolosuhteiden sopeuttaminen –Työn ja työyhteisön valmentaminen –Työn apuvälineet (työolosuhteiden järjestelytuki) –Työterveyshuollon tuki 2. Työnantajayhteistyö

14 3. Verkostoyhteistyö Työnhakijan taustojen ja tilanteen hyvä tuntemus Yhteistyö eri viranomaisten ja oppilaitosten kanssa Yhteistyö työllistymisen palvelua tarjoavan tahon ja työnantajan kanssa Toimintamallit, tiedon siirto, yhteistyö ja yhteinen näkemys Työllistyjän asia edellä! Kukaan ei pärjää yksin, yhdessä voidaan onnistua!