Liikuntavammaisen lapsen ja nuoren avustaminen Petra Suonio 2012

Liikuntavammaisuus  Synnynnäinen tai tapaturman aiheuttama vamma, sairaus tai sairauden jälkitila  Liikkumis- ja toimintaesteitä väliaikaisesti tai pysyvästi  Liikuntavammoja mm. Cp-vamma Cp-vamma Alaraaja- amputaatio Alaraaja- amputaatio Lyhytkasvuisuus Lyhytkasvuisuus Nivelsairaudet Nivelsairaudet Lihassairaudet Lihassairaudet Aivovamma, aivohalvaus Aivovamma, aivohalvaus Mmc, hydrokefalia Mmc, hydrokefalia

Liikuntavamman vaikutukset saattava näkyä   Karkea- ja hienomotoriikassa   Kommunikaatiossa   Hahmottamisessa   Sosiaalisissa taidoissa   Tunne-elämässä

CP-vamma  Lyhenne englanninkielen sanoista Cerebral Palsy, joka tarkoittaa alkuaan aivohalvausta  Synnynnäinen tai varhaislapsuudessa saadun aivovaurion seurauksena syntynyt pysyvä liikuntaa ohjaavan hermoston vaurio  Suurin yhtenäisten liikuntavammaisten ihmisten ryhmä

Ilmeneminen  Ilmenee vaikeutena liikkeiden hallinnassa ja lihaskoordinaatiossa Lihasjäykkyys, virheasennot, pakkoliikkeet, Lihasjäykkyys, virheasennot, pakkoliikkeet, koordinaatiovaikeudet koordinaatiovaikeudet  Asennon ylläpitämisen vaikeus  Oireyhtymä, jonka haitta-aste vaihtelee vähäisistä toiminnan häiriöistä monivammaisuuteen  Liikunnallisen kehittymisen hitaus

Syytaustaa  Vaurio tapahtunut hetkellisesti, aivot eivät vaurioidu lisää  Vammautuminen ennen 3v. ikää  Raskauden aikaiset tekijät mm. raskausmyrkytys, monisikiöinen raskaus mm. raskausmyrkytys, monisikiöinen raskaus istukan verenvuoto istukan verenvuoto

Syytaustaa  Synnytyksen aikaiset tekijät mm. hapenpuute mm. hapenpuute vastasyntyneen hoitamaton verensokeri vastasyntyneen hoitamaton verensokeri  Synnytyksen jälkeiset tekijät (n. 10%) aivoverenkierron häiriöt aivoverenkierron häiriöt aivokudoksen tulehdus aivokudoksen tulehdus Tapaturman aiheuttama aivovamma Tapaturman aiheuttama aivovamma

Yleisimmät liitännäisvammat  Hyvin harvoin cp-vamma ilmenee puhtaana  Älyllinen kehitysvamma n. 1/3  Puheen häiriöitä yli puolella  Epilepsia 1/3  Kuulo- ja/ tai näkövammoja n %:lla  Tunto- ja hahmotushäiriöt  Suun ja nielun liikkeiden häiriöt Syömisen/ juomisen vaikeudet, kuolaaminen Syömisen/ juomisen vaikeudet, kuolaaminen

CP-vammatyypit CP-vamma SPASTISET MUODOT n. 70 % DYSKINEETTISET MUODOT n. 15% ATAKSISET MUODOT n.15%

1. Spastiset muodot  Lihasjännitys (tonus) kohonnut, ilmenee jäykkyytenä  Spastinen diplegia Alaraajat ovat vaikeammin spastiset kuin yläraajat Alaraajat ovat vaikeammin spastiset kuin yläraajat  Spastinen hemiplegia Halvaus on toisen puolen raajoissa Halvaus on toisen puolen raajoissa  Spastinen tetraplegia (n. 10%) Kaikki raajat ovat spastiset, neliraajahalvaus Kaikki raajat ovat spastiset, neliraajahalvaus

2. Dyskineettiset muodot 2. Dyskineettiset muodot  Lihasjänteys vaihtelee  Dystoninen tetraplegia Kaikki lihakset ovat ajoittain veltot, ajoittain liikaa jännittyneet Kaikki lihakset ovat ajoittain veltot, ajoittain liikaa jännittyneet  Atetoosi Lihasten pakkoliikkeisyys Lihasten pakkoliikkeisyys Tahattomia, nopeita liikkeitä päässä, raajoissa ja vartalossa Tahattomia, nopeita liikkeitä päässä, raajoissa ja vartalossa

3. Ataksia  Tasapainovaikeuksia ja huonoa liikkeiden hallintaa -> hapuilu Huom! CP- vamman eri muodot voivat ilmetä myös samalla henkilöllä ns. sekamuotona

CP- vamman diagnosoinnista  Tavallisesti diagnoosi varmistuu toisen ikävuoden loppuun mennessä  CP:n oireet ja vaikeusaste muuttuvat kasvun myötä  Huomiota syytä kiinnittää jos lapsella Imemis- ja nielemisvaikeuksia Imemis- ja nielemisvaikeuksia Lihasjänteyden poikkeavuutta Lihasjänteyden poikkeavuutta Motorinen kehitys hidasta Motorinen kehitys hidasta Heijasteiden säilyminen tavallista pidempään Heijasteiden säilyminen tavallista pidempään Liikkeiden epäsymmetrisyys Liikkeiden epäsymmetrisyys

CP- vammaisen varhaiskuntoutus  Kuntoutumisen onnistumisesta vastaa kuntoutustyöryhmä yhdessä perheen kanssa Lastenneurologi Lastenneurologi Fysio-, puhe- ja toimintaterapeutit Fysio-, puhe- ja toimintaterapeutit Psykologi Psykologi Sairaanhoitaja, lähihoitaja Sairaanhoitaja, lähihoitaja kuntoutusohjaaja kuntoutusohjaaja  Usein aluksi tutkimusjakso sairaalassa  Lääkinnällinen kuntoutus aloitetaan mahd.pian

Fyysisen toimintakyvyn tukeminen  Omatoimisuuden tukeminen Pt-toiminnot, leikki, kirjoittaminen Pt-toiminnot, leikki, kirjoittaminen  Asioiden toistaminen  Karkea-ja hienomotoriikan tukeminen  Oikeiden liikemallien tukeminen  Eri terapioiden ohjeiden toteuttaminen arjessa  Liikkumisen ja pienapuvälineiden käytön hallinta ja huolto  Ympäristön esteettömyydestä huolehtiminen

Syömisen ja juomisen tukeminen  Suunmotoriikan häiriöt aiheuttavat puremis- ja nielemisvaikeuksia Tyypillistä limaisuus, yskiminen ja epilepsiakohtaukset ruokaillessa Tyypillistä limaisuus, yskiminen ja epilepsiakohtaukset ruokaillessa  Hyvän ruokailuasenno, pään tukeminen  Riittävän ajan antaminen  Ruoan koostumuksen muuttaminen

Jatkuu..  Ruokailun apuvälineiden mahdollistaminen  Puheterapia apuna syömisongelmissa Kasvojen motoriikan kohentaminen Kasvojen motoriikan kohentaminen Erilaiset kasvojen käsittelyt Erilaiset kasvojen käsittelyt  Ravintoterapeutin ohjeiden noudattaminen  Erittäin vaikeissa nielemisongelmissa Peg- letkuruokinta, nenä-mahaletku Peg- letkuruokinta, nenä-mahaletku

Kommunikoinnin ja sosiaalisten tilanteiden tukeminen  Fyysinen vamma voi olla sosiaalisen kehityksen uhkana  Puheterapia, puhevammaisten tulkin palvelut -> avustaja toteuttaa arjessa  Kommunikoinnin kuntoutusohjelmat  Vaihtoehtoiset kommunikointikeinot  Tietokoneavusteinen kommunikointi luonut paljon uusia mahdollisuuksia cp- vammaisille

Kuntoutus leikki-iässä  Onnistunut päivähoidon valinta Erityisryhmä, integrointi Erityisryhmä, integrointi  Päivähoitoa varten kuntoutussuunnitelma Kasvatuksellinen kuntoutus Kasvatuksellinen kuntoutus Fyysinen kuntoutusFyysinen kuntoutus Fysioterapia, kehonhahmotus Fysioterapia, kehonhahmotus ApuvälineetApuvälineet Yksilölliset apuvälineet, myös kommunikoinnissa Yksilölliset apuvälineet, myös kommunikoinnissa

Kuntoutus kouluiässä  Motoristen taitojen harjoittaminen edelleen keskeistä -> apuvälineet  Peruskoulun aloittamista aletaan miettimään lapsen ollessa 5- vuotias  Jos lapsella on vaikea cp- vamma tai hän on monivammainen-> pidennetty oppivelvollisuus (11v.)  Tavoitteena koulunkäynti lähikoulussa integroituna  Vaihtoehtona myös erityisopetus  Tukijaksot erityiskouluissa  Koulunkäynnin ohjaaja, kuljetuspalvelut  Koulun fyysisten tilojen esteettömyys

Hyvä lapsen avustaja   Kannustaa lasta omatoimisuuteen   Tukee lapsen positiivista minäkuvaa   Tukee lapsen sosiaalisia suhteita   Osaa kuntouttaa lasta terapeuttien ohjeiden mukaisesti   Tukee lapsen normaaliutta   Kohtelee lasta ikätason mukaisesti   Tekee itseään tarpeettomaksi   Mutkaton toiminta osana moniammatillisuutta

Lähteet    Malm. Ym Esteistä mahdollisuuksiin.  Suvikas ym Kuntouttava lähihoito  Hiltunen ym Ohjaan ja avustan. Koulunkäyntiavustajan käsikirja