Myasthenia Gravis Sari, Marjo & Enni.

Esitys aiheesta: "Myasthenia Gravis Sari, Marjo & Enni."— Esityksen transkriptio:

1 Myasthenia Gravis Sari, Marjo & Enni

2 OIREET = MG on autoimmuunisairaus, jossa tahdonalaisten poikkijuovaisten lihasten hermo-lihasliitoksen toiminta on häiriintynyt Eri lihasten vaihtelevan asteista väsyvyyttä ja heikkoutta Luomien roikkumista, kasvojen ilmeettömyyttä Jännitysniska-oireyhtymä kehittyy helposti, johtuen yläraajojen ja pään kannattajalihasten väsymisestä epänormaalilla tavalla käsien puristusvoiman väsymistä/ yläraajojen kohottamisen vaikeutta Lantiolihasten heikkoutta  ankkamainen kävely Alaraajojen voiman pettämistä esim. rappusissa Voi myös olla hengityslihasheikkoutta Oirekuva saattaa vaihdella päivän aikana Lääkitys: neostigmiini, kortisoni ja sytostaatit

3 MITÄ TULEE OTTAA HUOMIOON?
MG- potilaat herkkiä lämmönvaihteluille: hoitohuoneen tulee olla viileä MG- potilas on aamuisin usein kankea, mutta oireet vaikeutuvat iltaa kohti Lämpöhoito korostaa usein oireita, kylmähoidot sopivat yleensä paremmin Rasitus pahentaa usein oireita Harjoittelu ei saa aiheuttaa liiallista väsymistä, jotta potilas palautuu nopeammin Harjoitusten tulee olla mielekkäitä

4 MG FYSIOTERAPIA Tärkeimpiä tavoitteita on saada kuntoutuja elämään mahdollisimman itsenäisesti ja omatoimisesti Useimmat hyötyvät ohjaavasta jaksottaisesta tai kertaluontoisesta fysioterapiasta Säännöllistä fysioterapiaa tarvitaan, jos potilaalla on lihaskatoa tai nivelten virheasentoja MG potilas tarvitsee ohjausta lihaskunnon ylläpitämisessä

5 FYSIOTERAPIA Niska- ja hartiakivut ja fibromyalgiatyyppiset oireet ovat yleisiä  niska- hartialihasten venyttely, tasapaino- ja hengitysharjoitukset, sekä fysikaaliset hoidot: hieronta sekä elektroterapia Lihaskunnon ylläpitäminen ja kohottaminen onnistuu parhaiten sairauden ollessa remissiovaiheessa Kireät lihakset  Rentouttava fysioterapia tärkeää Haasteita: sopiva rasitus-lepo suhde, sekä säännöllisyys MG- potilaiden kuntoutuksen vaikuttavuudesta on niukasti tutkimustietoa, mutta potilaiden on osoitettu hyötyvän voimaharjoittelusta.

6 FYSIOTERAPIA Omasta lihaskunnosta huolehtiminen on tärkeää
Sopivia kuntoilumuotoja ovat mm. sauvakävely, tanssi, ohjattu vesivoimistelu Lajeja, joihin liittyy tapaturmariski on vältettävä Liikkumisen apuvälineet tulevat harvoin kyseeseen, mutta voi olla mahdollisia Sopeutumisvalmennus-kurssit

7 LÄHTEET T. Kallaranta, P. Rissanen, I. Vilkkumaa. Kuntoutus. Duodecim. 2001 Therapia fennica: Myastenia-viesti 3/2007 s.9-14 MG – opas myasteenikoille ja perheille. Suomen MG-yhdistys ry. 1998